Vaikka tammikuussa olin ihan varma, että juuri nyt olen tyytyväinen kotimme sisustukseen, to do-listalle on ilmestynyt yksi, jos toinenkin projekti. Mattoa en ole saanut vielä aikaiseksi hankkia, enkä ruokapöydän tuoleja, mutta ne ovat listalla. Tällä hetkellä lasten vaatetus on niellyt ison osan ajatuksista ja budjetista. Miksi mini-ihmisten vaatettaminen on niin hankalaa?

Jotain pientä olohuoneessa on kuitenkin tapahtunut. Meille on nimittäin tullut uusi pöytävalaisin. Tai ennemminkin sisustushyllyvalaisin.

Olen kertonut rakastavani valaisimia. En liputa pelkästään designvalaisimien perään, vaikka muutama lamppuihastus siltäkin saralta löytyy. Sen sijaan haluan ajattella, että jokaiselle paikalle on oikeantyylinen valaisin. Eikä sillä ole väliä, mikä sen alkuperä on.

Muistan elävästi meidän Sipoon kotimme lasikuistin pöydällä seisoneen lampun. Se oli iso, lapsen silmiin valtava. Se oli väriltään sininen ja siinä oli iso, keraaminen jalka. Se oli suosikkiesineitä kotonani. Ja vaikka sininen lamppu ei meidän kotiin istukaan, kaipasin jotain saman kaltaista, isolla jalalla ja varjostimella. Tämän Ikean valaisin on nimeltään PICKARUM ja se on tyyliltään täydellinen.

Ostin valaisimen ikeareissulta, jolloin minun oli tarkoitus ostaa ainoastaan kynttilöitä. Ikeasta löytyy ihania tuoksukynttilöitä, jotka tuoksuvat vaniljajäätelöltä ja tarkoitus oli hakea vain niitä. Valaisinosastolla kävelin sitten tämän ohitse ja mietin vain hetken. Täysin heräteostos lamppu ei ollut, sillä olen palannut ihastelemaan sitä tasaisesti noin vuoden ajan.

Nyt valaisin on ollut meillä noin kuukauden päivät, enkä voisi olla tyytyväisempi. Suosin mielläni epäsuoria valonlähteitä ja tämä on täydellinen sisustushyllylle.

Mietin tulevaisuutta ajatellen, kiinnostaako teitä kuulla ajatuksiani edullisesta sisustamisesta? Minulla ei kovin kummoista sisustusbudjettia ole, kuten moni pitkäaikainen lukijani tietää. Siitä huolimatta, en halua tinkiä tyylistäni. Joten kiinnostaako teitä kuulla lisää aiheesta?

Instassa kiersi, muistaakseni alkukesästä, Koti numeroina-haaste. Osallistuin siihen jo silloin stoorin puolella, mutta halusin tehdä siitä vielä kattavamman version myös blogiin. Joten tässä se olisi.

56,5 neliötä – Näissä neliöissä asuu tiiviisti kaksi aikuista ja kaksi lasta. Periaatteessa me mahdutaan tänne ihan hyvin, nyt kun lapset ovat pieniä ja koska he nukkuvat täysiä öitä. Minusta on muutenkin tullut näin aikuisena kompaktien asuntojen puolesta puhuja. Ei ne neliöt, vaan se miten ne hyödynnetään. Kyllä tällä kokoonpanolla mahtuu kaksioon ihan hyvin kaksioon. Myönnän kuitenkin auliisti, että yksi huone lisää olisi ihan kiva, jotta kaikki lelut eivät olisi levällään olohuoneen lattialla.

2 huonetta – Meidän koti muodostuu olohuoneesta ja makuuhuoneesta, sekä keittokomerosta. Kuten sanottu, tilaa on riittävästi, vaikkakin vähän. Koen yöt itse asiassa helpommaksi, kun tytöt nukkuvat meidän kanssa samassa huoneessa. Jos he heräävät yöllä, ei tarvitse lähteä pitkälle lohduttamaan ja omaan sänkyyn pääsee nopeasti. Päivät tulee vietettyä olohuoneen ja keittokomeron puolella.

2 isoa ikkunaa – Sekä olo-, että makuuhuoneessa on kummassakin isot ikkunat, joista näkee sisäpihalle. Talviaikaan niistä ei pääse juuri sisään valoa, koska aurinko ei oikeastaan käänny meidän pihan puolelle ollenkaan. Kesällä me nautimme sen sijaan ilta auringosta, jota pääsee vähän sisällekin.

3 taulukollaasia – Yksi klassisenboheemin sisustustyylini tunnusmerkeistä on ehdottomasti taulukollaasit. Meiltä löytyy tällaiset kokonaisuudet kummastakin huoneesta. Olohuoneessa isoin kollaasi on kokonaisen seinän kokoinen. Ruokapöydän yllä on toinen, kolmen taulun kollaasi ja makuuhuoneessa lasten sänkyjen takana olevalla seinällä on kolmas.

1 sisustushylly – Olohuoneessa sijaitseva musta hylly toimii paikkana sisustusasetelmille. Hylly on ostettu käytettynä ja on yksi suosikeistani meillä kotona. Sen päällä asetelmat vaihtuvat aika tiuhaan allekirjoittaneen fiiliksen mukaan.

5 viherkasvia – Meidän perheessä yhteinen vitsi on se, miten huonosti pystyn pitämään erilaiset viherkasvit hengissä. Tällä hetkellä tilanne on itse asiassa yllättävän hyvä. Pieni sitruspuuni kasvaa suorastaan rehottamalla tällä hetkellä. Siitä rohkaistuneena päädyin ostamaan meille kummituspuun.

100+ kirjaa – Rakastan kirjoja. Niin paljon, että tietyt kirjasarjat on täytynyt kerätä itselle. Äänikirjoilla on paikkansa, mutta jotkut opukset täytyy pystyä ottamaan käsiinsä. Erityisen ylpeä olen fantasiakirja kokoelmastani. Suurimman osan siitä olen kerännyt kiertämällä aktiivisesti antikvariaatteja. Muistan miten innoissani olin esimerkiksi silloin, kun sain viimein käsiini David ja Leigh Eddingsin Polgaran. Tai kun sain kasaan tietyn osan Dragon Lance sarjaa. Sormusten Herran kokoelmateos on taas matkannut mukanani jokaisen kotiin Etelä-Sipoon ullakkohuoneestani asti. Puhumattakaan aikuisikäni intohimostani Mustan tikasin veljeskunnasta. Kuten sanoin, rakastan kirjoja.

Liikaa maljakoita – Koska pidän valtavasti leikkokukista, meille on löytynyt maljakko jos toinenkin. Maljakot ovat samalla tavalla osa sisustustyyliäni, kuin kynttilätkin ja saavat olla näkösällä tyhjinäkin.