Halut, missä olette?
Kirjoitin viimeksi petipuuhien elvyttämisestä. Onhan niitä tosiaan elvytetty, mutta itse olen huomannut nyt ja joutunut tunnustamaan se, että minulla ei ole tällä hetkellä minkään valtakunnan seksuaalisia haluja. Tällä hetkellä en voi sanoa edes kiihottuvani jostain, mikä on minulle aivan ennen kuulumatonta. Minulle, jota on nimitelty nymfomaaniksi. Olen elänyt sillä haluttomuuden toisella puolella, mutta tämä puoli on täysin uutta. Halut, missä olette?
Kuten aina uuden asian edessä, alan etsimään tietoa asiasta. Haluan mahdollisimman paljon ja mahdollisimman laajasti tietoa aiheesta, jotta voin omassa päässäni käsitellä sitä. Niin tälläkin kertaa. Oma haluttomuuteni on todennäköisesti suora seuraus tästä raskaudesta ja sen hormonimuutoksista. Monesti sanotaan, että halut lisääntyvät keskiraskaudessa, mutta sekin on loppujen lopuksi vain yksilöllistä. Nykyään tiedän jo useampia naisia, joilla seksihalut ovat yksinkertaisesti vain hävinneet raskausaikana. Vaikka he olisivat olleet kuinka aktiivisia ennen sitä.

Haluttomuudesta puhuminen
Me ollaan puolison kanssa puhuttu tästäkin tosi avoimesti. Olen sanonut suoraan, että tällä hetkellä kiihottuminenkaan ei tosiaan onnistu. Hän on toki halunnut tietää voisiko tehdä jotain toisin, mutta tämä ei nyt ole kiinni hänestä, vaan minun kehostani. Onhan se seksi edelleen ihan kivaa, mutta ei siinä kyllä ihan täyteen potenttiaaliin pääse, kun yhtään ei tee mieli.
Ollaan puhuttu, että koska tämä on nyt todennäköisesti vain tähän elämäntilanteeseen liittyvä vaihe ja se hyvin suurella todennäköisyydellä helpottaa jossain vaiheessa. Sitä ei toki voi ennustaa onko se viikkojen vai kuukausien vai vuosien päästä. Ollaan puhuttu siitäkin vaihtoehdosta, että jos tämä kestääkin pikkulapsivuosien yli.
Koen tässä tilanteessa puhumisen ihan äärettömän tärkeäksi. En halua jättää puolisoani sinne toiselle puolen täysin tietämättömänä siitä, missä mennään. Olen itse syyttänyt itseäni kumppaneiden haluttomuudesta, kun minulle ei ole tarjottu siihen mitään selitystä. Haluan hänen tietävän, että nyt ei ole odottamisen lisäksi oikein muuta tehtävissä. Haluaisin haluta, mutta nyt se ei vain ole minusta itsestäni kiinni. Pidetään puolison kanssa keskusteluyhteys auki ja pidetään sitä läheisyyttä yllä niin ajallaan tästäkin selvitään.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals
LUE MYÖS
Millainen oli Satisfyerin joulukalenteri?
Mitä sitten, kun ei haluta?
SV: SEKSI
Keskusteltiin tässä kumppanin kanssa haluista ja ennenkaikkea haluttomuudesta. Minä halusin ottaa asian puheeksi kumppanini kanssa sen jälkeen, kun olin päivällä kuunnellut Paritellen podia.
Me mennään aika pitkälti vielä sillä vastarakastuneiden draivilla, eli suomeksi pannaan kuin puput, kuten asiaan kuuluu. Mutta ihan varmasti, kun suhde kehittyy, elämäntilanteet muuttuu, uusperheen arki iskee ja niin edelleen, todennäköisesti halut muuttuu ja kuivia kausia tulee ja menee. Se on asia, joka me tiedostetaan ja hyväksytään. Samaan aikaan tiedostetaan ja hyväksytään, että tulee aika, jolloin seksielämän eteen täytyy tehdä töitä. Tässä alun huumassa seksielämän hoivaaminen on äärimmäisen helppoa. Kun ei sen kumppanin tarvitse kuin vähän katsoa sillä silmällä ja taas ollaan menossa. Mutta ainahan se ei tule olemaan näin.
Meidän etu on se, että koetaan kumpikin seksi tärkeäksi osaksi parisuhdetta. Minä ajattelen seksistä, että se on se liimaa, joka pitää paketin kasassa. Ajattelen seksin olevan myös äärimmäisen helppo tapa hoitaa sitä parisuhdetta. Olemme tässä myös aika samoilla linjoilla. Mutta me tiedostamme, että välillä tulee niitä tilanteita kun ei vain tee mieli.

Mitä sitten kun ei haluta?
Me toki toivoimme, että saamme olla ja elää vuosia yhdessä ja että tämä ensimmäinen kahdeksan kuukautta on vasta alkua. Pitkään parisuhteeseen kuuluu ne tietyt ylä- ja alamäet. Ja tietyllä tavalla niihin voi toki yrittää valmistautua.
Itse ajattelen, että seksi olisi hyvä yrittää priorisoida ja laittaa vaikka sinne kalenteriin. Minä olen sen luokan ihminen, että kyllä minä aina lopulta sytyn, kun toinen jaksaa suostutella ja houkutella. Joten en näe mitään syytä sille, että kalenteriseksi ei onnistuisi. Ja sitä me tehdään jo vähän nytkin. Ajoitetaan nimittäin kaikkein äänekkäimmät sessiot sille ajalle, kun saadaan olla rauhassa kahden. Toki meillä on tässä taas se etu, että meidän suhteeseen kuuluu tällä hetkellä vain ne minun lapseni, jotka ovat osan ajasta myös etävanhemman luona. Näin ollen meillä on säännöllisesti ja aika kivasti myös sitä ihan kahden keskistä aikaa ilman lapsia, jolloin saadaan paukuttaa menemään juuri niin paljon ja kovaäänisesti, kuin halutaan ja ehditään.
Puhuttiin tässä kuitenkin siitä, että kun se haluttomuus jossain vaiheessa sitten iskee, niin toista ei saa mitenkään painostaa, eikä vieressä saa kiehnätä vihjailevasti. Tällainen käytös saattaa nimittäin ahdistaa ja pahentaa tilannetta, juuri sen haluttoman osapuolen kohdalla. Koska, vaikka yleensä puhutaan siitä miten se saamaton osapuoli kärsii tilanteesta, niin ihan yhtä vaikea se tilanne on myös sen haluttoman puolelta. Samaan aikaan kun haluton tuntee huonoa omaatuntoa siitä ettei oma viisari värähdä, toisen utelut todennäköisesti vain pahentaa tilannetta.
Haluttomuus traumat
Minulla haluttomuuteen liittyy myös hyvin vahvoja traumoja. Minä en vieläkään pysty itse tekemään aloitetta seksiin, mutta en näemmä myöskään tällä hetkellä pystyä sanomaan etten halua. Olen kirjoittanut siitä, miten vuosikausien ajan sain kuulla olevani epänormaali ja kuvottava ihminen haluineni ja tulin aina torjutuksi. Nykyään en sitten tosiaan pysty torjumaankaan ketään, koska muistan elävästi kuinka pahalta torjutuksi tuleminen tuntui. Toki minun kokemiini torjuntoihin liittyi vahvasti myös henkinen- / seksuaalinen väkivalta, eikä se ole lainkaan sama asia, kuin se jos minä sanon etten juuri nyt halua.
Ja tiedän tasan tarkkaan, että näihin lukkoihin tarvitsisin ehdottomasti seksuaaliterapeutin apua. Mutta juuri nyt tämän tyyppinen terapia ei ole mahdollista, joten yritän tällä hetkellä avata näitä lukkoja tässä turvallisessa parisuhteessa. Se vaatii kuitenkin valtavasti työtä, koska traumat ovat niin syvällä. Todennäköisesti näiden traumojen käsittely tulee siinä kohtaan kun ”naidaan kuin kanit”-vaihe on ohi.
Olisi kiva kuulla, jos uskallatte kertoa, kohtaako teillä halut parisuhteessa? Entä kuinka tärkeäksi koette seksin parisuhteessa? Tiedän, että kaikki eivät arvota seksiä yhtä korkealle, kuin esimerkiksi itse teen.
-Jenni
KUVAT: Pixabay.com
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
En ollut saanut orgasmia kumppanin kanssa ennen kuin täytin 30


0