Minulta on toivottu postausta häistä ja häähaaveista. Ajattelin, että nyt voisi olla oiva hetki toteuttaa tämä toive.

Totte kosi minua viime jouluna. Kosinta oli osa hänen kehittelemäänsä joulukalenteria, jonka vuoksi koko kosinta löytyy Instagramista tallennettuna. Mehän oltiin sovittu Toten kanssa, että mennään jossain vaiheessa kihloihin ja naimisiin. Meillä on vakaa aikomus olla yhdessä ja rakastaa toisiamme, vielä vuosien päähän. Sen lisäksi molemmille naimisiinmeno tuntuu tärkeältä vaiheelta meidän parisuhteessa. Näin ollen oltiin puhuttu myös kihlauksesta.

Oltiin sovittu, että Totte kosii, kun on itse siihen valmis. Ainoa toive, joka minulla oli tähän liittyen oli, että olisi ihanaa, jos minut yllätettäisiin romanttisesti. Muuten Totte saisi päättää ja miettiä tämän itse. Olen kirjoittanut kihloista oman postauksen tänne blogiin. Käy lukemassa, jos tarina kiinnostaa enemmän.

Ajatuksia naimisiin menosta

Minulla ei ole ollut aiemmin mitään kovin kummoisia häähaaveita. Olen ajatellut, että voisin mennä naimisiin kivan tyypin kanssa. Ajattelin kuitenkin pitkään, että se voisi tapahtua ihan hyvin maistraatissa ihan vain meidän kahden kesken. Kuitenkin, nyt Toten kanssa olen alkanut haaveilla vähän isommista juhlista. Edelleen, voisin hyvin mennä maistraatissa naimisiin. Mutta haluaisin päästä juhlimaan meidän kahden rakkautta ihan kunnolla. Meidän rakkaus ja suhde on mielestäni jotain sellaista, jota kuuluu ehdottomasti juhlia.

Toivon, että lapset pääsisivät mukaan juhliin (ainakin osaksi aikaa) ja sitten voitaisiin juhlia kunnolla ystävien kesken. Haluttaisiin ehdottomasti hyvät bileet.

Olisi ihanaa mennä naimisiin muutama vuosi kihloihin menemisestä. Ollaan alustavasti puhuttu kesästä 2026, mutta ei olla lyöty sen suhteen mitään lukkoon.

Minä olen pallotellut mielessä erilaisia vaihtoehtoja. Tavallaan voitaisiin mennä naimisiin siellä maistraatissa jo etukäteen ja pitää bileet sitten x ajan päästä. Voitaisiin toki mennä myös perinteisesti kirkossa naimisiin, koska tiedän, että se on joillekin meidän perheen ja suvun jäsenille tärkeä riitti. Meille ei niinkään.

Hääunelmia

Jonkin verran meitä mietityttää ja puhututtaa raha. Häät eivät ole mitenkään halvat pirskeet. Veikkaan, että alle 10 000 euron ei päästä millään. Tai varmaan päästäisiin, mutta sitten juhlat eivät välttämättä ole oikeasti sen näköiset kuin halutaan.

Meillä on kuitenkin tiettyjä toiveita. Mutta ollaan toki valmiina säästämään joistain asioista. Esimerkiksi puhuttiin siitä, että teetetyt, paperiset kutsut eivät ole meille mikään välttämättömyys. Todennäköisesti kutsutaan vieraat paikalle ihan vain whatsappilla. Sen lisäksi juhlapaikka halutaan valita sen mukaan, että siihen ei tarvita mitään suuria koristeita. Toivon mukaan ihan vain kukat riittäisi.

Tässä on myös taustalla ajatus siitä, että minä en alkaisi stressaamaan järjestelyjä ja koristeluja liikaa. Koska veikkaan, että minulla on kaikki mahdollisuudet muuttua vähän bridezillaksi. Eli toiveena olisi mahdollisimman stressittömät häät. Plussaa on, jos saataisiin mahdollisimman paljon samasta paikasta.

Vaikka mentäsiin mahdollisimman yksinkertaisesti, ollaan palloteltu ideaa siitä, että tuotaisiin häissä esiin meidän kummankin intohimoa Marvelin elokuviin. Olen Pinnaillut ideoita siihen, miten tämän teeman voisi toteuttaa sillä tavalla tyylikkäästi. Tästä ei olla sen kummemmin sovittu, mutta tuodaan teema todennäköisesi mukaan.

Morsiuspuku

Minä olen miettinyt jonkin verran omaa pukuani. Minulla on tietynlainen visio siitä, mitä haluan. Isoin ongelma on se, että pluskokoiselle valikoima ei ole kummoinen. Olenkin ajatellut alusta asti, jos haluan hääpuvun, jossa ei ole tehty kompromisseja, minun täytyy todennäköisesti teettää se. Ja olen itseasiassa valinnut jo tekijänkin. Haluan nimittäin ehdottomasti Anni Ruuthin tekemän hääpuvun. Joten, kun aika koittaa, otan häneen yhteyttä.

Sitä ennen kerään inspiraatiokuvia pinterestiin.

Ja mitä tulee hääkoruihin, niin näissä olen ottanut jo yhteyttä Daughter of the Northin Edithiin. Minulle oli päivän selvää, että totta kai hääpäivän koruni tulevat joltain kotimaiselta tekijältä. Daughter of the Northin korut ovat uskomattoman kauniita, joten haluan sellaiset ehdottomasti ylleni tärkeänä päivänä.

Tässä oli tätä häähaaveilua. Toivottavasti tykkäsit. Hää-aiheisia postauksia tulee varmasti lisää tulevaisuudessa. Tällä hetkellä todennäköisesti vähän harvemmin, mutta jahka juhlat aikanaan lyödään lukkoon, niin tahti varmasti kiihtyy. Ihanaa saada jakaa tämäkin matka täällä blogissa.

-Jenni

KUVAT: Ida Keränen

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

Hyvää joulua! Me mentiin kihloihin!

Seksi raskauden ja synnytyksen jälkeen

Miten meidän parisuhde voi vauva-arjessa?

Älkää tyytykö! Pitäkää rima korkealla!

Moni teistä tietää, että me menimme Toten kanssa kihloihin jouluaattona. Oltiin puhuttu kaiken muun ohellä läpi myös kihlaukseen ja kosimiseen liittyvät asiat jo ennen yhteen muuttoa. Itse ajattelen, että nämäkin asiat on oikeasti hyvä keskustella yhdessä. Ei tule sitten erimielisyyksiä tai pettymyksiä. Meillä oli kummallakin toiveena se, että jossain vaiheessa mentäisiin naimisiin ja sitä ennen haluttiin kihlat. Minulla oli vieno toive, että minua kosittaisiin. Toki oltaisiin voitu mennä kihloihin myös sellaisesta yksinkertaisesta yhteisestä päätöksestä, mutta kerroin haaveilevani kosinnasta. Totte sanoi, että tämä onnistuu kyllä.

Sen jälkeen olen vitsaillut muutamia kertoja siitä, että sormessani ei näy sormusta, johon Totte on vain todennut ettei hän tiedä vielä edes sormukseni kokoa. Muistaakseni se oli marraskuuta, kun sitten totesin, että käydään mittauttamassa se nimetön. Oltiin sillä hetkellä sopivasti kauppakeskuksessa liikenteessä, joten marrissimme suoraan lähimpään kultasepän liikkeeseen. Saimme sillä reissulla sormeni koon selville ja Totte kirjoitti sen ylös.

Sormuksen tarina

Olin sanonut, että haaveilen vintagesormuksesta kihlasormukseksi. Minulla on toiveissa sellainen aika yksinkertainen vihkisormus, joten kihlasormus voisi olla näyttävämpi. Kerroin toiveistani avoimesti ja lähetin Totelle jopa parit mallikuvat. Toki, viimeisen valinnan tekisi lopulta Totte. Voin ehkä tässä vaiheessa paljastaa, että kyseessä ei ole vintagesormus, mutta minulle sopivasti kuitenkin second hand sormus.

Siinä vaiheessa, kun Totte alkoi suunnitella kosintaa, hän selaili läpi kaikkia sellaisia kauppoja, joista saattaisi löytää vintagesormuksia. Hän pyysi apua useammalta minun ystävältäni ja puhui asiasta omille ystävilleen ja tutuilleen. Tämän kosinnan takana oli siis useampi ihminen. 😀

Sormus oli tuottanut hieman päänvaivaa. Lopulta eräs Toten ystävä oli tuonut hänelle sormuksen saatesanoilla, että sillä sormuksella minua pitäisi kosia. Tätä ystävää oli kosittu aikanaan tällä samaisella sormuksella, mutta silloin kyseessä oli ollut kuulemma väärä mies ja väärä sormus. Ystävä kertoi, että hän koki sormuksen jääneen hänelle ikään kuin säilöön, odottamaan oikeaa omistajaa. Ja nyt hänestä tuntui, että omistaja oli löytynyt minusta. Sormus oli vielä täsmälleen oikean kokoinen minulle, joka tuntui vaan vahvistavan tätä tarinaa.

Minussa on sen verran hihulia, että tämä tarina puri minuun täysin. Olen innoissani, että kihlasormuksellani on tällainen ihana tarina.

Suunnitelma paljastui

Tarinassa on vielä pieni käänne. Pari päivää ennen h-hetkeä Totte kyseli minulta arvaanko jo, mitä luukusta 24 paljastuisi. Hän oli antanut minulle muutamia vihjeitä. Olin siihen mennessä arvoillut muun muassa merkkilaukkua. Mutta sillä kerta minulle oli tullut hyvin vahva intuitio siitä, että viimeinen luukku olisi sormus. Vastasin sen enempää miettimättä tämän intuintion mukaan. Mies kielsi ettei luukussa mitään sormusta olisi ja, että olen arvaukseni kanssa hakoteillä. Hyväksyin tässä vaiheessa tämän selityksen.

Siinä vaiheessa möläytin, että en välttämättä haluaisi tulla kosituksi jouluaattona. Tämä meni Totella ihonalle, jonka jälkeen hän halusi keskustella siitä, miksi en halunnut näin ja tässä vaiheessa tajusin lopulta sen, että kyllä se viimeinen luukku oli se sormus. Saatiin asiat puhuttua halki vielä saman illan aikana. Sovittiin, että Totte ei paljasta minulle muuta suunnitelmistaan, vaan hän kosisi minua jouluaattona.

Minä siis tiesin aattona, mitä tuleman pitää, mutta yksityiskohdista en tiennyt. Totte oli kirjoittanut minulle kirjeen, jonka sain joulukalenterin viimeisenä luukkuna. Kirje oli kirjoitettu äärettömän ihanasti. Vaikka olen melkoinen kyynikko, niin tässä vaiheessa itkin. Jätän kirjeen sisällön meidän tietoomme, mutta viimeisenä siinä oli ”tuletko vaimokseni?” Tässä kohtaan Totte ojensi minulle sormuksen ja toisti tämän kysymyksen, johon vastasin kyllä. Kosinta on muuten videolla ja tallennettuna Instagram-profiilini (@bmhjenni) kohokohtiin.

Ja minua ei siis haittaa, että yllätys paljastui. Jos totta puhutaan, Totte ei olisi oikeasti se ihminen johon rakastuin, jos hän ei olisi tätä möläyttänyt. Kun hän innostuu jostakin, hänen on äärimmäisen vaikeaa pitää sitä sisällään. Mikä on oikeastaan aika hellyyttävä piirre. Tämä kertoo oikeastaan vain siitä, kuinka tärkeä asia on kyseessä. <3

Nyt me päästään suunnittelemaan häitä! Ollaan puhuttu nyt alustavasti elokuusta 2026, jotta meillä on riittävästi aikaa. Häähumua jaan totta kai myös täällä blogissa. Ajattelin tehdä tänne ihan oman hääblogi-osion, josta löytyy tämän aiheen postaukset helposti.

-Jenni

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

TILAA UUTISKIRJE!

LUE MYÖS

Seksi raskauden ja synnytyksen jälkeen

Miten meidän parisuhde voi vauva-arjessa?

Älkää tyytykö! Pitäkää rima korkealla!

Reilussa vuodessa suurperheen vanhemmaksi

Seksi loppuraskaudesta