Maaliskuun kootut
Elvytän tässä vanhaa postaussarjaa henkiin, sillä minulla on ollut ikävä näitä kyseisiä postauksia.
Kuukauden kootut
× Ahdistuneisuushäiriö. Maaliskuu on ollut ihana, mutta samaan aikaan jotenkin raskas. Olen hiljalleen sulattanut sen, että tulen elämään ahdistuneisuushäiriön kanssa todennäköisesti koko loppu elämäni. Tiedän myös, että sen kanssa tulee olemaan niin hyviä, kuin huonojakin hetkiä. Lääkitykseni tarkoitus on tasoittaa tilannetta, ei viedä ahdistusta kokonaan pois. Hyväksyn sen ja totuttelen parhaani mukaan tähän uuteen tosiasiaan. Tässä kuussa se on kuitenkin ollut hyvin vahvasti mielessä. Toki myös se, että seurustelen nykyisin, nostaa ahdistuksen tunteet herkemmin pintaan. Ahdistuneisuushäiriö oireilee herkästi myös positiivisista elämänmuutoksista. Sen lisäksi uusi suhde triggeröi vanhoja traumoja, joten ahdistus on ollut tosiaan pinnassa säännöllisesti. Onneksi minulla on kumppani, joka yrittää parhaansa mukaan ymmärtää ja kuunnella. Meillä on ollut hyviä keskusteluita, vaikka keskustelu onkin mahdotonta sillä hetkellä, kun ahdistus on päällä.

× Parhaat laskiaispullat. Me löydettiin yhdet parhaista laskiaispullista Katrin kanssa Gateausta. Kyseisen leipimin pullat ovat muutenkin yksiä parhaimpia. Laskiaispullat olivat niin isoja, että niiden syöminen oli jopa vähän vaikeaa ja tomusokeria pöllysi sinne sun tänne siinä samalla. Katri ihastui Gateaun pätkis laskiaispullaan. Itse toki liputan aina ja ikuisesti hilloversion puolesta.
”Minä olen ollut aina enemmän piirtäjä, kuin maalaaja, mutta kieltämättä on ollut kiva tehdä jotain taiteellista.”
× Vesivärimaalaus. Olemme innostuneet lasten kanssa vesiväreistä. Molemmat lapseni ovat innokkaita taidemaalareita ja kuluttaisivat kerralla kokonaisen lehtiöllisen vesiväripaperia. Minä olen ollut aina enemmän piirtäjä, kuin maalaaja, mutta kieltämättä on ollut kiva tehdä jotain taiteellista. En ole edes piirtänyt aktiivisesti viimeiseen seitsemään vuoteen, joten voin kertoa, että maalaustaitoni ovat todella ruosteessa. Mutta harjoittelu on ollut kivaa ja onneksi netti on pullollaan erilaisia vinkkivideoita ja tutoriaaleja. Toki joitain vainhojakin oppeja on vielä muistissa. Opetin lapsia muun muassa laveeraamaan. He olivat innoissaan tästä. Toki ruokapöytä lainehti tämän jälkeen entisestään. Tämä on ollut kaikin puolin erinomainen rauhoittumiskeino ahdistuksen kanssa.

× Hyppy seurustelusta uusperhearkeen. Tämä on toki ehkä hieman kärjistetty kuvaus, mutta kuitenkin hyvin kuvaava. Aluksi saimme elää kokonaan omassa rakkauskuplassamme, kun vietimme sen ajan yhdessä, kun lapseni eivät olleet minun luonani. Nyt poikaystäväni ja lapseni ovat tavanneet toisensa, mikä tarkoittaa toki sitä, että voimme nähdä useammin. Mutta myös sitä, että jaloissa pyörii usein pari ipanaa. Vaikka nautin aivan suunnattomasti tästä meidän uudesta elämästä, kun kotona on välillä toinenkin osallistuva aikuinen, kaipaan sinne meidän rakkauskuplaan. Seurustelu lasten kanssa on huomattavasti hektisempää, kun koko ajan matkassa on kaksi pientä, jotka kaipaavat huomiota ja rajoja. Tämä on myös äärimmäisen tärkeää aikaa, kun muru tutustuu lapsiini ja lapset häneen. Ihailen sitä, miten hän on ja touhuaa lasteni kanssa.

”Vaikka rakastan supersankareita, Batman ei ole ikinä iskenyt. Eikä se rehellisesti iskenyt vieläkään.”
× Uusi Batman. Käytiin murun kanssa katsomassa uusi Barman-elokuva. Olin saanut kuullu elokuvasta pitkät pätkät jo etukäteen tuolta omalta elokuvanörtiltäni. Elokuvan pääosassa Batmanina nähtiin Robert Pattinson. Elokuva kertoo nuoresta Batmanista, joka on vasta aloittanut uransa yön ritarina. Tämän kyseisen elokuvan pahikseen oli haettu inspiraatiota oikeista sarjamurhaajista. Arvuuttajan esikuvana oli toiminut Zodiac Killer. Tässä oli mielestäni onnistuttu todella hyvin. Mutta tämä yksityiskohta ehkä kertoo siitä, että elokuva ei todellakaan sovi herkimmille.
Vaikka rakastan supersankareita, Batman ei ole ikinä iskenyt. Eikä se rehellisesti iskenyt vieläkään. Poikaystäväni oli hyvin pettynyt, kun en innostunut tästä elokuvasta. Olin tosin varoittanut häntä siitä, että Batman ei ole minun juttuni. Lisäksi, tässä elokuvassa oli sama ongelma, kuin monessa muussakin DC:n elokuvassa. Se oli sekava ja siinä oli noin kymmenen potentiaalista loppua, ennen kuin päästiin loppuun asti. Noin viimeisen puoli tuntia taisin istua ja puhista penkissäni miettien, eikö tämä mokoma lopu ikinä. Poikaystäväni mukaan elokuva oli paras Batman koskaan ja ilmeisesti hänen ystävänsä olivat käskeneet häntä vaihtamaan jo tyttöystävää mielipiteeni vuoksi, joten en ehkä ole paras ihminen arvioimaan kyseistä elokuvaa.

× Toiveissa kesäloma. Olen kuluneena kuukautena paiskinut töitä sen eteen, että saisin ensi kesänä kunnon kesäloman. Viime kesänä tein hoitajan töitä, mikä johti lopulta kaiken tapahtuneen kanssa siihen, että sain burn outin ja syksy meni siitä toipumiseen. En haluaisi uusintaa tälle.
Laskeskelin, kuinka monta yhteistyötä minun pitäisi saada, jotta voisin lomailla ensi kesänä ja kun tavoite oli selvillä, oli aika ryhtyä toimeen. Olen siis lähestynyt eri yrityksiä ja toiveena olisi saada ihan kunnon palkkaa näiden yhteistöiden tekemisestä. Vaikuttajamedian intensiiviryhmään kuului se, että yhdessä Monnan ja Johannan kanssa mietittiin minulle ja kanavilleni käypä hinta, jota pyytää. On ollut huomattavasti helpompaa lähettää yhteistyötarjouksia yrityksille. Pakko sanoa, että Vaikuttajamedian intensiiviryhmä oli kyllä yksi viime vuoden parhaita päätöksiä. Nyt minulla on paljon enemmän tietoa ja taitoa viedä tätä sometoimintaa eteenpäin.
-Jenni
KUVAT: Minä ja Katri Konderla / EDITOINTI: Minä
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals
LUE MYÖS
Viime viikonloppu kuvina
Meidän maaliskuinen viikonloppu kuvina ja hetkinä.
Tänä viikonloppuna…
Lapset olivat luonani. Minä ja kuopus olimme olleet kipeinä edellisellä viikolla, joten viikonloppuna tuntui kivalta tehdä kaikkea kivaa, mitä ei ollut kipeänä jaksanut. Ulkoiltiin, tehtiin itse jäätelöä ja askarreltiin, sekä katseltiin Disney Pixarin uusi Punainen (Turning red) elokuva Disney+:lta.
Aamuisin…
Herättiin molempina aamuina siinä noin seitsemän aikaan. Tytöillä on aika tarkka sisäinen rytmi. He väsähtävät illalla ennen kahdeksaa ja heräävät aamulla noin 6-7 aikaan. Mikä on todella hyvä. Näin pienillä lapsilla tämä on oikein hyvä unirytmi. Tytöt herättävät minut aamuisin yleensä tulemalla sänkyyn kanssani ja siitä sitten siirrytään olohuoneeseen katsomaan aamun lastenohjelmia. Yleensä
Lapset askartelivat…
Helmikoruja ja yksisarvisnaamiot. Lapsia kiinnostaa koko ajan enemmän kaikenlaiset askartelut ja maalaaminen, eikä pelkkä piirtäminen. Ja ymmärtäähän sen. Itsekin askartelin pienenä jatkuvasti kaikenlaisia paperinukkeja. Tämä paperisilpun määrä on kyllä ihan uskomatonta, mitä lapset saa aikaiseksi.

Hämmästelin…
Sitä, miten pitkä ja iso lapsi esikoiseni on. Näin vanhempana tuntuu aina yhtä hämmentävältä se, millä vauhdilla lapset kasvavat. Mun pieneni on ensi syksynä koululainen.
Luin lisää…
Siitä, miten lapsen sukupuolen korostamista voi vähentää omassa arkipuheessa. Karsin koko ajan sukupuolittavaa puhetta itseltäni, mutta puhun esimerkiksi omista lapsistani edelleen tyttöinä. Eihän se väärin ole. He puhuvat itse itsestään myös tyttöinä, mutta yritän puhua koko ajan enemmän ihan vain lapsista. Kun ei sille sukupuolen korostamiselle ole mitään syytä. Varsinkin, kun syntyvän lapsen sukupuoli on aina arvaus. Ne pienen lapsen genitaalit eivät kuitenkaan kerro sitä, minkä sukupuoliseksi lapsi itse identifioi lopulta itsensä. Kaikki tällainen tuntuu itselle kuitenkin pieneltä muutokselta, jos voin tällä ehkäistä kaiken laisia väärään sukupuoleen liittyviä mielenterveysongelmia.
Kokattiin…
Tex mex bowleja. Oli kyllä ihan mielettömän hyvää. Olen innostunut kokkailemaan ja kokeilemaan uusia reseptejä ihan urakalla.
Lenkkeilin…
Meidän kotipihalla. 😀 Kun lapset leikkivät ja temppuilivat ulkona meidän pihalla, mä kävelin isoa pihaa ympäri. Sain ihan hyvän reipppaan kävelylenkin siinäkin, niin hoopolta, kuin se kuulostaakin. Mutta kuten sanottu, meidän kerrostalon piha on oikeasti iso. Tällä tavalla saa kyllä tosi hyvin lisäaskeleita päivään.

Ostin…
Ostin itselleni aktiivisuusrannekkeen. Hankin tämän kahdesta syystä. Ensinnäkin olen kaivannut hyvää rannekelloa jo pidemmän aikaa ja toisekseen, toivon että aktiivisuusranneke kannustaa minua liikkumaan. Lisäki, oman unen seuranta kiinnostaa ahdistuneisuuteni myötä. En kuitenkaan raaskinut tässä asiassa satsata siihen kalleimpaan mahdolliseen. Ajattelin, että jos koen sen hyödylliseksi, päivitän sen aikanaan sitten parempaan, jos tarvitsee.
Etsin…
Lapsille välikausivaatteita. Kuopukselle on takki varastossa ja itseasiassa haalarikin, mutta ajattelin jättää haalarin hätävaraksi. Neljävuotias haluaisi kovasti itselleen myös takin ja housut niin kuin isosiskollakin. Esikoiselle taas pitää hommata kaikki, kun tyyppi kasvaa kuin rikkaruoho. Yritän etsiä hänelle myös sellaiset välikausivaatteet, mitkä toimisivat hänellä myös syksyllä koulussa.
Tehtiin itse…
Jäätelöä. Ja voin sanoa, että meillä ei välttämättä enää ihan hirveästi syödä Ingmannia, Valiota tai Ben & Jerry’siä. Sen verran hyvää tuo itse tehty jäätelö on. Ajattelin tehdä sitä myös ensi viikonloppuna, kun tapaan erään poikaystäväni ystävän ensimmäistä kertaa minun luonani.
Juttelin…
Poikaystäväni kanssa puhelimessa. Hän ei ehtinyt käymään meillä viikonloppuna työ ja muiden kiireiden vuoksi. Mutta ei se mitään. Onneksi on Whatsapp ja puhelut.

Nukkumaan mennessä…
Tytöt saivat viikonloppuna nukkua ilmapatjalla. Se on juttu, mitä kumpikin tyttö toivoo taisin väliajoin. Tytöistä on kiva nukkua vierekkäin, vaikka se tarkoittaa illalla vähän enemmän kikattelua. Siihen auttoi se, että nukkumaan mentäessä rauhoituttiin yhdessä. Hammaspesun jälkeen luettiin yhdessä yksi luku Penni Pähkinäsydän ja kauhea kadotuskakku-kirjaa. Sen jälkeen kuunneltiin vielä Suvi Teräsniskan ja Arttu Wiskarin Sininen uni.
Yöllä…
Sain kuopuksen viereeni pahojen unien vuoksi. Nukuttiin yö kylki kyljessä saman peiton alla.
Sellainen viikonloppu meillä. Oli ihanaa viettää aikaa lasten kanssa. Tänään muru tuli meidän luokse ja viipyy tääkkä nyt muutamia päiviä. Hän käy töissä täältä meiltä ja saadaan viettä nyt aikaa yhdessä. Mikä on ihanaa. Saadaan myös kokeilla vähän tätä lapsiperhearkea. Poikaystäväni pärjää todella hyvin lasten kanssa ja on heille aivan ihana. Lapsetkin tykkäävät hänestä todella paljon. Toistaiseksi tämä on siis mennyt todella hyvin.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals


4
