Ensi viikolla uuteen arkeen kiinni
2Meidän perhe on saanut elää vauvakupla-arkea suurin piirtein viimeisen kahden viikon ajan. Mikä on ollut ihan super ihanaa. Vauva on ihana ja helppo tapaus ja ollaan kaikki ihasteltu häntä kilpaa. Ensi viikkolla lasten lomat kuitenkin loppuvat ja meidän on alettava opettelemaan sellaista perusarkea. Esikoisella alkaa toinen luokka ja nuorempi menee eskariin. Tämä esikoulu on hänelle vielä kokonaan uusi, kun haluttiin vaihtaa vanhasta päiväkodista koulun yhteydessä olevaan eskariin. Näin ollen sieltä todennäköisesti löytyy niitä tulevia koulukavereita ja bonuksena, hän näkee taas päivittäin myös isosiskoaan. Ja parhaimmillaan me aikuiset saadaan saatettua molemmat lapset yhdellä kertaa samaan osoitteeseen aamuisin.
Eskarilainen aloittaa jo maanantaina uuden arjen harjoittelun. Ollaan juteltu hänen kanssaan tulevasta ja siitä, mikä uudessa paikassa mahdollisesti jännittää. Hän osaa sanoittaa hienosti omia tunteitaan tästä uudesta vaiheesta. Isoimpana harmina on tietysti ollut se, että monta hyvää kaveria jää sinne vanhaan päiväkotiin. Ollaan kuitenkin puhuttu siitä, että tämä on loistava tilaisuus löytää aivan uusia kavereita. Ja vielä sellaisia, jotka tulevat mukaan sinne ekalle luokalle. Muistutin, että hän on saanut meidän kerrostalon pihallakin monta uutta kaveria, joten se onnistuu varmasti myös eskarissa.
Tuleva vuosi
Vauvavuoden ansiosta, meillä on myös mahdollisuus siihen ettei isompien tarvitse olla pitkiä päiviä eskarissa ja koulussa. Esikoinen ei tarvitse iltapäiväkerhoa ja nuoremmankin voi hakea eskarista hyvissä ajoin. Lapset saavat palautua rauhassa kotona päivän jälkeen ja iltapäivisin on hyvin aikaa tehdä vielä yhdessä jotain.
Olen niin innoissanit tästä puolesta tätä meidän tulevaa arkea. Olen kokenut illat aina jotenkin hektisiksi, kun kotiin tullessa pitää heti alkaa laittamaan ruokaan ja syömisen jälkeen saa mennä melkein heti tekemään iltapuuhia. Nyt iltapäivät ja illat ovat vapaampia.
Mitä minä teen
Minä teen jonkin verran sometöitä vauvan kanssa kotona. Tarkoitus olisi ottaa ihan rauhaksiin tämä loppukesä ja alku syksy. Haluan ehdottomasti myös nauttia tästä ainutlaatuisesta ajasta kuopukseni kanssa. Myöhemmin syksyllä keskittyisin itsekin enemmän myyntiin ja someprojekteihin. Huomasi muuten heti, että kalenteri vaihtui juuri elokuulle, kun oma työsähköpostini heräsi horroksesta ja sinne alkoi ilmestyä reagointia vaativia yhteydenottoja. Näillä näkymin näille ensimmäisillekin kuukausille on tiedossa pari pientä, kivaa projektia, joihin tartun innolla. Minusta on vain kiva, kun on jotain tekemistä tämän vauva-arjen ohella.
Aloitin blogin aikanaan esikoisen raskausaikana (josta tulee tässä kuussa kuluneeksi kahdeksan vuotta) ja olen nauttinut siitä, että vauvanhoidon ohella minulla on ollut arjessa jotain omaa tekemistä. Sellaista, johon voin käyttää päätäni ja luovuuttani. Vauvan hoito ei juurikaan kaipaa kumpaakaan edellä mainituista.
Haluan keskittyä kanavissani yhä enemmän plusmuotiin ja löytää yhteistyökumppaneita nimenomaan tältä alueelta. Haluan jakaa inspiraatiota pukeutumiseen ja rohkaista ihmisiä pukeutumaan juuri niin, kuin haluavat. Katrin kanssakin on ekat kuvauspäivät mietitty, kun oma kunto on niin hyvä, joten pian on taas luvassa tuoreita asukuvia. Olisi kivaa kuulla, millaista sisältöä sinä toivoisit lisää tänne blogiin. Kerro ihmeessä kommenteissa, jos mieleen tulee jotain.
Meidän perheellä on luvassa monella tapaan ihana syksy. Miltä sinun syksysi näyttää?
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Kesäloma kuulumisia
Heipä hei kaikki ihanat! Odotan täällä kovasti lähestyvää synnytystä. Vaikka se on aivan nurkan takana, niin tämä epätietoisuus tekee odotuksesta äärimmäisen pitkän. Jokainen raskaana ollut tietää mistä puhun. Siihen päälle vielä se, että olo on tässä kohtaa jo melko tukala, vaikka voinkin hyvin.
Olen antanut itselleni luvan nyt höllätä. Tunnen todella kovaa velvollisuudentuntoa omia kanaviani kohtaan. Nautin valtavasti somen tekemisestä, mutta se on myös aika ajoin vähän stressaavaa. Nyt yritän tehdä tätä todella matalalla rimalla. En osaa olla täysin päivittämättä, mutta yritän olla hermostumatta, jos en ihan joka päivä olen läsnä. Elämässä on paletilal nyt muutakin. Plustyyleistä jäin kokonaan pois pariksi kuukaudeksi. Siellä muu ylläpito hoitaa hommaa nyt, mistä olen super kiitollinen. Meillä on ihan porukka ylläpitämässä Plustyylit-tiliä.
Yritän miettiä, että mitä kaikkea tässä on ehtinyt viime päivinä ja viikkoina tapahtumaan. Oma mieli pyörii tällä hetkellä hyvin vahvasti synnytyksessä. Nyt eletään raskausviikkoa 39 ja lääkärin mukaan viikolla 41 aletaan käynnistämään, jos vauva ei sitä ennen ole valmis tulemaan. Joten aika todella käy vähiin ja sen huomaa omassa mielessä. Odotan synnytystä koko ajan ja yritän tulkita ruumistani, sekä sen merkkejä. Jumppaan kaikenmaailman ihme kyykkyasennoissa kotona ja yritän olla aktiivinen, jotta minityyppi ymmärtäisi vinkin ja lähtisi syntymään.
Edelleen yhtä mielenkiintoinen ilmiö, miten äidinkin ajatusmalli muuttuu raskauden aikana ja näillä viimeisillä viikoilla sitä oikeasti haluaa tuon vauvan ulos.
Kesäloma
Lapset olivat meidän kanssa lomalla pari viikkoa. Toisen niistä puoliso oli myös kesälomalla ja hoito viihdyttäjän roolia. Minä yritin parhaani mukaan pysyä menossa mukana. Kun puoliso palasi töihin, meno rauhoittui. Minun onnekseni kovimmat sateet osuivat juuri sille jaksolle. Panin tosin myös merkille, että lapsetkin olivat silloin aika väsyneitä ja selkeästi muutama hitaampi päivä tule tarpeeseen. Parin päivän lataamisen jälkeen virtaa riitti taas leikkipuistoon asti.
Juhlittiin välissä pienesti myös minun synttäreitäni. En saanut vauvaa syntymäpäivälahjaksi, mutta isommat lapset olivat hankkineet minulle lahjan. He halusivat tarjoilla minulle myös aamiaisen sänkyyn. Ironista kyllä, heräsin aikaisemmin, kuin kukaan muu ja sain sitten odotella, että lapseni heräävät. Kun toivotin vieressäni nukkuneelle viisivuotiaalle hyvää huomenta, hän totesi hyvin topakasti: ”Äiti ei. Takaisin nukkumaan.” Hän toi minulle myös oman yksisarvis unimaskinsa, ennen kuin riensi keittiöön keittämään minulle kahvia. Odottelin siinä sitten hymyssä suin, että sain sänkyyn kahvia ja kaksi kuivaa leipää. Ajatus oli kuitenkin äärimmäisen ihana, vaikka aamiainen ei varsinaista gurmeeta ollutkaan.
Leivottiin sitten yhdessä minulle perinteinen mansikkakermakakku ja lapset toistelivat molemmat sen olleen parasta kakkua, jota ovat saaneet. Kuopuskin söi lautasensa loppuun, vaikka hänellä kakkua jää monesti syömättä. Löydettiin siis täydellisen kakun resepti. Pohja onnistui myös äärimmäisen hyvin. Tein tällä kertaa pohjan keittiövaakaa apuna käyttäen, mikä oli selkeästi ratkaiseva tekijä onnistumisessa.
Esikoinen sai nyt lomalla itselleen ihan oikean puhelimen. Ensimmäinen luokka harjoiteltiin kellopuhelimella ja nyt sitten siirryttiin kännykkään. Minun mielestäni kellopuhelin olisi hyvin riittänyt toisenkin luokan, mutta jäin altavastaajaksi näissä neuvotteluissa. Päätettiin tehdä nyt niin, että päivitettiin minun puhelimeni ja esikoinen sai ensipuhelimeksi minun vanhan puhelimeni. Minä olen ihminen, joka päivittää kännykkänsä vain pakon edessä. Yleensä siinä vaiheessa, kun vanha hajoaa. Joten minulle tuntui täysin vieraalta lähteä puhelinkaupoille, kun vanha luuri toimi paremmin, kuin hyvin. Järkeiltiin tämä kuitenkin parhaaksi ratkaisuksi tässä tilanteessa. Lapsi sai valita puhelimeen mieleiset kuoret ja popsocketin.
Lapsi on tietysti innoissaan puhelimestaan. Nyt sitten harjoitellaan sen käyttöä ja mukana pitämistä. Ollaan yhdessä sovittu mitä sovelluksia ja pelejä puhelimessa saa olla ja että aikuisilla on oikeus katsoa viestejä. Elämme siis jännittäviä aikoja.
Treffeillä
Nyt lapset ovat lomalaitumilla kakkoskodissa ja me ollaan puolison kanssa kaksin. Ainakin toistaiseksi. Maanantaina otettiin aikaa pienille illallistreffeille. Nämä saattoivat hyvin olla hetkeen viimeiset treffit kahdestaan, joten otettiin näistä ilo irti. Mentiin Kluuvin yhteydessä sijaitsevaan Oliviaan, joka on todella kiva italialainen ravintola. Syötiin terassilla, jossa tarkeni hyvin tuulesta huolimatta. Alkupaloina syötiin focaciaa ja pestoja, mikä oli yksinkertaisuudessaan taivaallista. Pestot olivat taivaallisia. Olisin voinut elää pelkästään niitä. Pääruaaksi otettiin pastaa, joka sekin oli tosi hyvää. Juomapuolesta tuo ammattilainen antoi arvion, että olutlista ei ollut kummoinen. Viinit ja muu juomapuoli sen sijaan näytti erinomaiselta. Minä tyydyin tällä kertaa moctailiin, mutta ensi kerralla maistan kyllä mielellään viiniä. Aiotaan ehdottomasti tulla uudestaan. Oliviasta tulee ehkä meidän matalan kynnyksen treffi-italialainen.
Tämä kesäloma on ollut tosi ihana. Odotetaan kuitenkin kaikki kovasti vauvaa saapuvaksi ja sitä, että päästään opettelemaan uutta arkea hänen kanssaan. Toivottavasti tyyppi päättää saapua näiden kahden viikon aikana, mikä hieman helpottaa kun ei tarvitsisi järjestää isommille hoitoa. Miten sinun lomasi on muuten sujunut?
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit