Viime päivinä – Podcast äänityksiä ja perhearkea
2Hei ihanat! Heinäkuun kirjoitusputkeni koko valitettavan kolauksen, kun tässä on ollut yhtä ja toista viime päivinä. Olen käynyt kuvaamassa kamppiskuvia Järvenpäässä, olen äänittänyt podcastia, tehnyt töitä ja ollut perheeni kanssa. Sen lisäksi tähän väliin on mahtunut myös yksi vapaapäivä, kun hetkellisesti tuntui, että olen tehnyt aavistuksen liikaa kaikkea. Silloin olin ja lepäsin, touhusin lapsen kanssa ja pelasin X Boxilla. Oli ihanaa.
Me vietetään parhaillaan yhden lapsen jaksoa vauvan kanssa. Ollaan Toten kanssa ihasteltu, kun tyyppi tallustaa pitkin poikin kämppää dublot käsissään. Meno on melko huteraa, mutta koko ajan varmempaa. Nyt hän jo kävelee enemmän, kuin konttaa. Tuntuu uskomattomalta, miten nopeasti tämäkin kehitys tapahtuu. Siitä ei ole kuin alle kuukausi, kun kävely oli aivan alkutekijöissään ja nyt tyyppi kävelee jo ulkona ilman tukea. Ihmeellistä.
Podcast
Mutta kuten sanottu, viime aikoina paletilla on ollut todella paljon kaikkea. Mikä on samaan aikaan tosi ihanaa ja vähän raskasta. Tuntuu kuitenkin tosi hyvältä, että kalenteri täyttyy kivoista uusista jutuista. Kuten podcastista. Ollaan Hannan kanssa puhuttu vuosia siitä, että alettaisiin pitämään podia yhdessä. Nyt se haave on toteutumassa. 🩷
Sain jo jonkin verran kyselyitä siitä, missä tätä podia voi kuunnella. Ei vielä missään, mutta pidetään teidät ehdottomasti ajan tasalla! Meillä on toiveena myydä podi kaupalliselle alustalle, jolloin sitä ei tarvitsisi tehdä ilmaiseksi ja meidän työ olisi muutenkin helpompaa. Mutta ollaan valmis tekemään töitä tämän eteen ja julkaistaan podcast joka tapauksessa, vaikka ei siitä palkkaa heti saataisikaan.
Sunnuntaina tein tosiaan pyrähdyksen Järvenpäähän kamppiskuvia ottamaan. Minun piti ottaa ne aluksi Katrin kanssa, mutta tähän suunnitelmaan tuli mutka. Niinpä, ahdistuksen kautta, päädyin lähtemään Järvenpäähän ja siitä Kellokoskelle kamppanjakuvien perässä. Ja olin lopulta yhdentoista aikaan illalla kotona ja vasta kahdeltatoista pää tyynyssä. Seuraavana aamuna vaapero herätti puoli kuusi. Mutta olen todella iloinen ja tyytyväinen kuviin, jota saimme. Te pääsette näkemään aikaansaannokset ihan vähän myöhemmin.
Yritän saada kirjoittamisesta taas kiinni parin päivän tauon jälkeen. Minulta löytyy jemmasta aika kiva setti asukuvia, jotka odottavat julkaisuaan. Sen lisäksi olen kuvannut vauvan kirppislöytöjä ja makuuhuoneen uutta järjestystä. Joten juttuja on varastossa.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Täytän tänään 35 vuotta!
Täytän tänään 35 vuotta. Ihan uskomatonta. Ajattelin nuorempana, että 35 vuotias on aivan ikäloppu ja elämä sen ikäisenä on todella tylsää. Mutta voi, että onneksi sen ikäisenä ollaan aivan väärässä. Elämä sen kun paranee iän myötä. Ajattelin, että 35 ikävuoteen mennessä minulla on varmasti lapsia ja olen naimisissa. No, en ole naimisissa, olen kertaalleen eronnut, mutta lapsia löytyy ja sen lisäksi vielä aivan uskomattoman ihana kumppani.
Ei enää se sama ihminen
Olisi aivan ihanaa sanoa, että tietyllä tavalla olen edelleen se sama vanha Jenni, kuin olin vaikka 25 vuotiaana. Mutta en minä kyllä ole. Tai siis tavallaan olen, mutta tavallaan en. Elämässä on tapahtunut todella paljon ja osa tästä kaikesta on jättänyt pysyvän jälkensä. Olen kyllä hyväksynyt sen. Jotkut arvet tulevat näkymään koko loppu elämän. Jotkut sitten taas haalistuvat. Olen sinut menneisyyteni kanssa. Asioiden käsittelyyn on auttanut se, että kaikki ne valinnat ja tapahtumat ovat tuoneet minut tähän pisteeseen, jossa olen aivan äärimmäisen onnellinen.
Kuuntelin viime syksynä Alma Hätösen Yöpuolen tarinoita podcastia. Siellä Alma puhui elämästä ja asioista joita kohtaamme silloin, sekä sielujen kiertokulusta elämästä toiseen.. Olen itsekin ajatellut, että kaikki ne pahat asiat, joita olen joutunut kohtaamaan, on kohtuuttoman paljon yhdelle ihmiselle kestettäväksi. Samaan aikaan, jonkun toisen elämä saattaa näyttää todella helpolta. Alma puhui siitä, miten sen helpon elämän sielulla saattaa olla menossa elämä, jolloin se saa levätä. Ehkä edellinen elämä on ollut tälle sielulle erityisen rankka. Ehkä minun sieluni on levännyt edellisessä elämässä tai se seuraava on aika, jolloin se lepää. Sen vuoksi tämä elämä on vähän rankempi nyt.
Tälle teorialle ei ole mitään todisteita, mutta minulle tämä ajatus on tuonut lohtua itselleni. Toki kaikkien vaikeuksien päälle olen saanut kokea paljon hyviä asioita. Olen sanonut, että puolisoni on universumin hyvitys minulle siitä kaikesta pahasta, jota olen joutunut kokemaan. 🩷
Unelmia
Omat, tähän astiset tähtihetket liittyvät kyllä ehdottomasti kolmeen lapseen, joiden äiti saan olla. Suurin haaveeni on ollut aina saada olla äiti. Nyt saan olla sitä peräti kolmelle ihanalle tyypille, vaikka sainkin odottaa sitä. Toki lapset ovat pieniä vain hetken ja vain lainassa meillä. Mutta ei se äitiys mihinkään lopu. Se muuttaa muotoaan. Niiden entisten vauvahaaveiden tilalle on tullut unelmat siitä, miten aikuiseksi kasvaneet lapset tulevat kotiin joulunviettoon omien kumppaneiden ja lasten kanssa. Toki sitä ennen meillä on koettavana vielä vaikka mitä yhteistä. Ja minä aion tehdä kaikkeni sen eteen, että minun kotini on turvallinen, rakkauden täyteinen paikka, johon lapset voivat palata uudelleen ja uudelleen, vaikka olisivatkin muuttaneet omilleen. En aio pitää heidän rakkauttaan itsestään selvänä.
Sen verran elämä on muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana, että nyt elän muullekin kuin lapsilleni. Viisi vuotta sitten tähän aikaan, kun täytin 30, elin elämääni lapsilleni. Elämä ei ollut hyvää. Se oli jatkuvaa kulissien pystyssä pitämistä ja vuotojen tukkimista. Lapset pitivät minut pinnalla, joten elin heitä varten. Nyt huomaan, että minulla on ihan uusia omia unelmia. Elämä ei ole pelkkää selviytymistä. Minulla on myös unelmia siitä, millaista elämä tulee olemaan Toten kanssa. Tällä hetkellä haaveilen vahvasti meidän häistä.
KUVAT: KATRI KONDERLA
Summa summarum, elämä on juuri nyt todella hyvää. Olen päässyt paikkaan ja pisteeseen, jossa olen todella onnellinen. Uskon vilpittömästä, että tästä elämä myös paranee. Tiedän, että joskus tulevaisuudessa on luvassa myös niitä surullisia hetkiä. Niitä, jotka kuuluvat elämään. Mutta muutoin uskon elämän parantuvan vain.
Tänään vietän aikaa minulle rakkaiden kanssa ja nautin elämästäni näin 35 vuotiaana.
Ihanaa päivää!
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit