Kommentti: ”Pystytkö hillitsemään itseäsi ruokapöydässä?”
0Sen jälkeen kun aloin tekemään kehopositiivista sisältöä, olen saanut osakseni paljon somevihaa. Pääasiassa todella nuorilta pojilta ja keski-ikäisiltä miehiltä. Tiesin tähän lähtiessä jo, mitä tuleman pitää. Se, että lihava nainen on avoimesti oma itsensä somessa, triggeröi ihmisiä. Mikä puolestaan saa heidät avaamaan sanaisen arkkunsa.
Nykyään tällainen kommentointi ei oikeastaan tunnu. Tiedän jo millaiset syyt tähän johtaa, jolloin haukkumista ja kiusaamista on helpompi ymmärtää ja samaan aikaan myös kestää. En missään nimessä hyväksy kiusaamista ja nostan sitä esille. Siitä ajatuksesta tämäkin postausidea lähti.
Tiedän myös, että kaikki minun seuraajanikaan eivät ole samaa mieltä siitä, että nostan näitä juttuja esille. Mutta tämä on osa sisältöäni ja aktivismiani.
”Pystytkö hillitsemään itseäsi ruokapöydässä?”
Tällä kertaa tätä kiusaajaa triggeröi aiempi kirjoitukseni ja se miten nostin esille, kuin ”itsestään huolta pitävä” on Tinderissä synonyymi laihalle ihmiselle.
En tarkalleen muista, miten kommentti meni, koska siirsin sen hyvin pintapuolisesti luettuna roskaviestien sekaan. Mutta siinä kyseltiin pystynkö hillitsemään itseni ruokapöydässä, pystynkö jättämään ruokailun vain yhteen lautaselliseen ja pystynkö tekemään terveellisiä valintoja. Eli tuollaisia hyvin stereotyyppisiä oletuksia, joita 100 % todennäköisyydellä ei olisi kyselty laihalta ihmiseltä.
Kirjoitin jo aiemmin siitä, miten meille on syötetty tietty mielikuva lihavasta ihmisestä. Lihava ihminen ei pysty pidättelemään itseään ruuan ääressä. Ravintolan buffetissa lihava ihminen syö ja syö ja syö, kunnes ruoka loppuu. Lihava ihminen syö pelkästään hampurilaisia, kakkuja, karkkia ja jäätelöä. Nämä ovat mielikuvia, joita meille on syötetty pienestä pitäen. Kukaan meistä ei ole kasvanut tyhjiössä.
Ja se on oikeasti aivan sama, vastaisinko tälle kiusaajalle totuuden mukaisesti ”kyllä, kyllä ja kyllä”. Mielikuvat ovat niin tiukassa, että ei tällainen ihminen yksinkertaisesti kykene uskomaan mitää mielikuviensa vastaista. Muistan, miten tässä ihan lähiaikoina Veera Bianca oli saanut palautetta siitä, miten hän varmasti kaunistelee omia syömisiään. Koska eihän lihava ihminen voi vain syödä niin terveellisesti.
Lihava ihminen on automaattisesti sairas
Jälleen kerran mietin, että koska me päästäisiin pois siitä ajatuksesta, että lihava ihminen on automaattisesti sairas ja huonosti elävä ja laiha ihminen on terve ja hyvinvoiva? Koska tämähän ei pidä paikkaansa. Olen elänyt laihan ihmisen kanssa, joka eli äärimmäisen epätervellisesti.
Ainoat kasvikset, joita hänen lautaselleen päätyi, olivat salaatti ja kurkkusiivut, jotka olivat kebab-annoksen kylkiäisenä. Ja hän pysyi vuodesta toiseen kunnossa, jossa kylkiluut piirtyivät ihon läpi. Samaan aikaan tämä ihminen haukkui minua siitä, miten huono olin kaikin puolin, kun lihoin. Ja minä olin meistä se, joka pyrki syömään mahdollisimman terveellisesti, siitäkin huolimatta, että syömistäni kontrolloitiin ja elin noina vuosina paljon nälässä.
Olen kuullut myös puhetta siitä, miten jotkut fitness urheilijat ovat kuvailleet eläneensä jatkuvassa, raastavassa nälässä, silloin kun ovat kisanneet. Eikä sekään kuulosta omaan korvaani järin terveeltä tavalta elää.
Loppujen lopuksi, voit päätellä hyvin vähän siitä, miltä ihmisen keho näyttää. Syyt asioille ovat yleensä paljon moninaisempia, kuin yksinkertainen plus ja miinuslasku.
Ja loppupeilessä tällainen käytös kertoo siitä tiedonpuutteesta ja ymmärtämättömyysestä, ei minusta itsestäni.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Olen pluskokoinen ja nautin hyvästä ruuasta
Asioita, joista pidän itsessäni
Kommentti: ”Et ole varmaan koskaan saanut miespuolista kosketusta”
Sain tässä hetki sitten Instagramissa kommentin, jossa minua haukuttiin ja ulkonäköäni arvosteltiin. Osa kommenttia oli; ”Et ole varmaan koskaan saanut miespuolista kosketusta.” Tämän kirjoittaja viittasi tällä siihen, että olen pluskokoinen ja sen vuoksi hänen silmissään epämiellyttävän näköinen. Ja se, että hän ei viehäty minusta, on minulle täysin ok. Kommentti oli jätetty julkisella profiililla, mutta olen poistanut sen jo.
Tämä kommentoija ei ole mielipiteensä kanssa yksin. Ollessani Tinderissä, selasin useita profiileita, joissa oli eri tavoin muotoiltu teksi; ”Etsin itsestään huolta pitävää naista.” Tämä on yleisesti tiedetty koodi sille, että kyseinen mies haluaa deittikumppaninsa olevan laiha. Vaikka minä tunnen todella monia ihmisiä, jotka eivät mahdu siihen kauneusihanteet muottiin, mutta pitää itsestään silti huolta. Lihavat ihmiset ovat laiskoja ja syövät vain mäkkärissä. Tämä on se yleisesti tunnettu mielikuva.
Mikä ei muuten pidä paikkaansa suurimmassa osassa lihavia.
Käsitys kauneudesta
Mutta halusin nyt kirjoittaa siitä aiheesta, miten tiukassa meissä on se ajatus, että lihava ihminen on ulkoisesti epämiellyttävä. Me ollaan saatu erittäin tarkka ja tiukka kauneusihanne, johon pitäisi mahtua. Ja siihen kauneusihanteeseen ei lihava keho yksinkertaisesti istu. Yhdenkään romanttisen komedian sankaritar ei ole lihava. Ei vaikka 90-luvulla kohkattiin siitä, että Bridget Jonesin päätähti olisi ollut isokokoinen nainen.
Meille on syötetty populaarikulttuurissa tietty kuva lihavista ihmisistä. Disneyn pahis Ursula oli ilkeä ja hyljeksitty. Saman lafkan Tuhkimon Huli-hiiri oli kömpelö ja vähän yksinkertainen. Harry Potterissa Vernon ja Dudley Dursley olivat äärimmäisen ilkeitä, ällöttäviä ja hikisiä. Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin. Meille syötetään narratiivia siitä, että lihava ihminen on kaikin puolin epämiellyttävä ja epäsiisti. Epäseksikäs.
Joten oletus on, että lihava (ja vieläpä sinkkuäiti) ei vain voi olla haluttava, eikä näin ollen voi saada kumppania missään muodossa.
Mutta itsehän olen löytänyt oman kumppanini ollessani lihava. Minun ei tarvinnut laihtua ollakseni rakastettu. Olin myös kaksi vuotta sinkkuna, eikä minun todellakaan tarvinnut olla silloin yksin. Vientiä riitti oikeastaan niin paljon, kuin jaksoin pyörittää. Itseasiassa ähkyksi asti.
Joukossa oli niitä, joilla oli ongelma painoni kanssa ja niitä, joille se oli jopa fetissi. Oli myös niitä, joille en ollut seksilelua kummempi objekti. Ja sitten oli todella, todella paljon niitä ihania, hyviä tyyppejä, jotka olivat kanssani minun itseni vuoksi. Ja lopulta, löysin tuon oman kultakimpaleeni, jolle olen kaunis juuri tällaisena, kuin olen.
Yhteiskunta ihannoi laihtumista
Kun olen viimeisen vuoden aikana perehtynyt lihavuuteen ja siitä tehtyihin tutkimuksiin, sekä ymmärtänyt niiden kautta paremmin erilaisia kehoja ja omaa kehoani, en voi kuin ihmetellä sitä, miten tämä kaikki on mennyt läpi. On täydellisen normaalia, että ihmiset ovat erikokoisia. Ilman dieettikulttuuria ja sen tuomia haittoja, liikalihavuus tuskin olisi tämän kokoluokan terveysongelma.
Lihavuus tuntuu koko yhteiskunnan asialta, vaikka se olisi oikeasti vain lihavan ihmisen ja häntä lihavuudesta hoitavien terveydenhuollon ammattilaisten välinen asia. Meidän yhteiskunta arvotaa laihtumista yli kaiken muun. Jopa yli terveyden. Laihtumista pidetään hyvänä, vaikka se tapahtuisi sairastumisen ohessa. Olemme varmasti kaikki kuulleet, miten joka toivoo saavansa vatsataudin laihtuakseen muutaman kilon. Nuorempana minä rukoilin, että sairastuisin anoreksiaan, koska silloin varmasti laihtuisin. Siis miten kieroutunut tuo ajatus voi oikeasti olla?
Mun oma some on sillä tavalla kuratoitu, että minä näen valtavan paljon erilaisia kehoja, ihan jatkuvasti. Huomaan myös oman kauneusihanteeni muuttuneen huomattavasti lempeämmäksi ja laajemmaksi.
Sen lisäksi minulle on tullut sellainen fiilis, kun vastaan on tullut yksi, jos toinenkin moderni alffauros. Ehkä en haluakaan sopia niihin heidän ihanteisiinsa. Siinä väistää jo itsessään yhden luodin.
Millaisia ajatuksia tämä herättää sinussa?
-Jenni
KUVAT: Ida Keränen
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Olen pluskokoinen ja nautin hyvästä ruuasta
Asioita, joista pidän itsessäni