Perinteiset toiveet
2Niin kauan kuin muistan, olen ajatellut päätyväni yhteen yhden ihmisen kanssa. En ole koskaan edes haaveillut mistään muusta. Olen myös haaveillut perheestä. Mieluiten isosta perheestä. Olen varttunut sellaisen sisaruskatraan kanssa, että suuri perhe tuntui lähinnä luonnolliselta. Ajattelin pitkään, että haluaisin kaksi lasta lyhyellä ikäerolla ja jonkin ajan kuluttua toiset kaksi lasta lyhyellä ikäerolla. Elämä kehittyisi pikku hiljaa.
Jossain vaiheessa nämä haaveet muuttuivat hieman. Silloin kun aloin miettiä eroa aloin haaveilla uusperhkuvioista jonkun ihanan, minut huomioon ottavan kumppanin kanssa. Ero ei ole ollut minulle tabu. En todellakaan ole sukuni ensimmäinen eronnut. Oma perheeni on todella laaja, kun minulla on ollut parhaimmillaan omien isovanhempienikin uudet kumppanit ja heillä omat kutsumanimensä. Esimerkiksi isoisäni uutta vaimoa, me kutsuimme minimummoksi.
Nyt poikaystäväni kanssa puhumme siitä, miten jossain vaiheessa muutamme yhteen ja miten me jossain vaiheessa haluaisimme myös yhteisen lapsen. Puhumme siitä, miten yhteisen kodin pitää olla riittävän iso, jotta sinne mahtuu poikaystäväni nörttiluola.
Moninaiset toiveet
Deittaillessa tuli kyseenalaistettua paljon omia toiveita ja periaatteita. Olisiko monogaminen parisuhde ainoa vaihtoehtoni. Sen olen aina tiennyt, että minulle automaattisesti oikea kumppani ei välttämättä ole miesoletettu. Minulla on ollut jo nuorempana naissuhteita ja nyt kävin treffeillä myös muunsukupuolisten kanssa. Tiedostan rakastuvani etusijassa ihmiseen ennemmin kuin sukupuoleen. Kävin myös treffeillä ihmisen kanssa, joka eli polyamorista elämää.
Mutta kaikkien pohdintojen jälkeen, olen ajtellut, että minulle itselleni sopii paremmin perinteisempi parisuhdemuoto.
Nykyään puhutaan paljon erilaisista tavoista olla parisuhteessa. Yksiavioisuus ei ole enää ainut vaihtoehto. Ja faktahan on, että yksiavioisuus on tullut meidän kulttuuriimme kirkon vallan myötä. Lisäsi, erilaisten parisuhdemallien myötä, lasten hankkiminenkaan ei ole mikään itsestään selvyys. Eivät kaikki koe haluavansa lapsia, vaan haluavat keskittyä uraan tai matkusteluun tai johonkin muuhun, mikä koetaan omassa elämässä tärkeäksi.
Elämä ei aina mene suunnitelmien mukaan
Minusta tuntuu, että nykyään hyväksytään vähän paremmin se, että elämä ei mene sillä tietyllä kaavalla. Kukin voi tehdä elämästään juuri omannäköistä. Paljon on toki matkaa kaikenlaiseen tasa-arvoon ja hyväksymiseen.
Minun näkemykseeni elämästäni on kuulunut aina lapset ja kumppani. Mutta ajattelin esimerkiksi, että tulen paljon nuorempana äidiksi. Sen sijaan esikoiseni antoi odotuttaa itseään seitsemän pitkää vuotta. En myöskään ajatellut, että eläisin vuosia väkivaltaisessa parisuhteessa. Mutta kuten sanottu, elämä ei mene aina suunnitellusti. On tilanteita joissa esimerkiksi lapsettomuus ja yksin eläminen eivät ole omia valintoja. Samoin on myös niitä, jotka eivät halua naimisiin tai parisuhteeseen. Sitten on niitä, jotka haluavat useamman suhteen tai sen yhden elämänkumppanin ja sen lisäksi esimerkiksi seksuaalisia kokemuksia.
Itselläni on edessäni aivan uudenlainen alku. Voin rakentaa ihan uutta tulevaisuutta uuden kumppanini kanssa. Juuri nyt haaveilen ennen kaikkea yhteisestä kesästä. Joskus tulevaisuudessa muutetaan mahdollisesti yhteen, kun aika on sopiva. Meillä ei ole mikään kiire. Halutaan tutustua rauhassa ja viettää aikaa ihan vain näin seurustellen. Homma toimii näinkin ihan hyvin, että näemme toisiamme säännöllisesti muun elämän lomassa.
Oma taktiikkani deittaillessa oli jutella jokaisen miehen kanssa tulevaisuuden toiveet ja suunnitelmat läpi mahdollisimman varhain, jotta selviäisi onko meillä asioista yhteinen sävel. Koska jos toinen näkee itsensä viiden vuoden päästä asumassa Austraalian rannikolla ja toinen Lapissa, niin kovin pitkäaikaista suhdetta ei kannata lähteä siitä rakentamaan.
Henkilökohtaisesti toivoisin, että jokainen voi rakentaa itselleen juuri sellaisen elämän, kuin itse haluaa ja toivoo.
-Jenni
KUVAT: Katri Konderla ja minä / EDITOINTI: Minä
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals
LUE MYÖS
Elämä eron jälkeen – Yksin asuminen
Ihmiset joilla ei ole lapsia, mutta on paljon mielipiteitä
Lasten kasvattaminen on jotain, mikä on todella haastavaa ja hermoja raastavaa. Mutta myös jotain todella palkitsevaa, kun lapsi yllättäen näyttää ettei kaikki ole mennyt toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kasvattaminen on jotain, josta jokaisella on oma mielipiteensä. Tapoja kasvattaa lasta on juuri niin monenlaisia, kuin on vanhempiakin. Ja yleensä niitä vahvoja kasvatusmielipiteitä on nimenomaan niillä, joilla ei ole lapsia.
Olen itse ollut myös tämä ihminen. Mutta sen jälkeen kun sain omat lapseni, totesin etten neuvo enää ikinä ketään, vaan pidän leipäläpeni kiinni. Koska ensinnäkin ihmiset, joilla ei ole lapsia, eivät oikeasti tiedä millaista on olla vastuussa ja oikeasti kasvattaa sitä lasta. Maailmassa ei ole olemassa sellaista simulaatiota, joka oikeasti antaisi kenellekään lapsettomalle oikeuksia ja tietotaitoa kommentoida kenenkään vanhemmuutta ja lasten kasvatusta. Piste.
Pyytämättä annettu neuvo on oikeasti moite
Esimerkkinä minä, silloin kun olin lapseton, neuvoin hyvin auliisti vauvan saanutta ystävääni siitä, että kyllä se lapsi pitäisi nukuttaa sinne omaan sänkyyn. Minulla ei ollut mitään meriittejä kommentoida näin. Varsinkin kun molemmat tyttöni ovat nukkuneet minun vieressäni perhepedissä. Nuorempi nukkuu edelleen joitain öitä vieressäni. Koska kun sen oman lapsen saa syliinsä, niin siitä eteenpäin ne kaikki kasvatusperiaatteet, joita olet miettinyt ennen synnytystä, lentävät suoraan romukoppaan. Sen jälkeen alat luovimaan elämää ja kasvatusta sen oman lapsen mukaan. Koska lapset ja myös pienet vauvat ovat yksilöitä ja kasvatus ei voi olla samanlaista molempien kohdalla.
Esimerkiksi minä ja paras ystäväni. Minun vauvani ovat kumpikin hyviä nukkujia, toinen vielä parempi. Kun taas ystäväni vauva herää monta kertaa yössä milloin mistäkin syystä. Minulla ei ole minkäänlaista kokemusta siitä, millaista vauvavuotta ystäväni elää. Toisekseen ystäväni on erilainen nukkuja kuin minä. Minä nukun käytännössä missä vain ja milloin vain. Nukahdin aina itse heti sen jälkeen kun vauva nukahti yöllä uudestaan ja sain oikeasti nukuttua. Kaikki eivät ole samanlaisia.
Joten summa summaarum, kukaan muu kuin oikea kasvattamisen ammattilainen työtilanteessa, ei ole pätevät tai oikeutettu arvostelemaan tai kommentoimaan kenenkään vanhemmuutta. Se, jos lapsi heittää uhmaspagetit keskelle kaupan lattiaa ei ole huonoa vanhemmuutta. Sitä kutsutaan tahtoiäksi.
Ja tästä päästään internettiin ja sosiaaliseen mediaan, koska täällä jos missä on mahdollista saada niitä pyytämättömiä neuvoja. Onneksi iso osa jo tietää, että pyytämättä annettu neuvo on oikeasti moite ja niin ei pidä tehdä. Siitä huolimatta, aina kun kirjoitan vanhemmuudesta täällä blogissa, niin joku tulee kertomaan oman mielipiteensä siitä miten olen toiminut väärin. Nykyään en itse edes välitä, koska kukaan ei tiedä meidän perheen raivo rehellistä tilannetta. Sen lisäki mun tytöistä on kasvanut uskomattoman ihania, taitavia, empaattisia ja hyvätapaisia tyttöjä. Välillä hekin perseilevät, mutta se kuuluu myös heidän kasvuun ja kehitykseensä. Ja ihan varmasti he tulevat tekemään vääriä valintoja, jo ihan sillä perusteella miten aivot toimivat kehittyessään, mutta minä olen kuitenkin toiminut oikein.
Lasten kasvatus
Toivon erityisesti, että varsinkaan yksikään äiti ei arvostelisi toista äitiä, koska lopujen lopuksi me olemme samalla puolella. Meistä jokainen yrittää pitää hengissä pikku ihmistä joka harvoin osaa kertoa mikä ahdistaa. Lisäksi lasten kasvatus on siinä mielessä kiittämätöntä puuhaa, että ainakaan ne meidän kasvatettavat eivät sitä arvosta. Meilläkin puhutaan tällä hetkellä lähinnä ”tyhmästä äidistä”.
Joten äidit, älkää lisätkö muisen äitien paineita olemalla ikäviä. Niitä paineita on jo entuudestaan niin paljon, että siitä ahdistuu. Pidetään äidit siis yhtä, eikä paineita toista alas.
-Jenni
KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals
LUE MYÖS
Seurustelen, mutta olen yhä sinkkuäiti