Blogitauko ja uusia podcast jaksoja
Hei ihana! Minulle tuli aivan vahingossa tähän tälllainen pieni tauko. Tai pieni ja pieni. En muista koska viimeksi kirjoittamiseen olisi tullut viikon tauko. Huh huh. Mutta nyt olen takaisin. Tauko teki ihan hyvää. Tuntuu hyvältä päästä taas kirjoittamaan.
Viime maanantaina ilmestyi kolmas jakso meidän Kaverin kanssa podcastia! Jaksossa puhutaan lapsiperheessä tapahtuneista kommelluksista. Lapsiperheessä kun tuppaa usein sattumaan ja tapahtumaan. Näissä hetkissä ahdistus saattaa olla tapahtumahetkessä läsnä, mutta monesti näistä hetkistä syntyy hauska tarina myöhemmin kerrottavaksi. Tässä linkki jaksoon.

Tänään ilmestyy jo uusi jakso. Meillä on keskustelun alla sellainen kuuma peruna, kuin äitien tekemän koti- ja metatöiden määrä. Me eletään Hannan kanssa kumpikin niin onnellisessa asemassa, että meillä puolisot osallistuu yhtä paljon ja enemmänkin tähän arjen pyörittämiseen. Mutta kaikilla ei ole tällaista tilannetta ja paljon puhutaan äitien uupumisesta. Omille silmilleni tulee säännöllisesti keskustelunaloituksia siitä, miten äiti kertoo ettei jaksa, kun puoliso ei osallistu yhteisen arjen pyörittämiseen.
Me puhutaan aiheesta omasta näkökulmastamme. Me pyöritetään arkea perheessä, jossa on äiti ja isä. Toki tämä edellä mainittu ongelma on yleinen nimenomaan heterosuhteissa. Haluttiin nostaa tämä aihe esille ja keskustella siitä. Haluttiin myös tarjota vinkkejä ja työvälineitä keskusteluun, jos omassa kodissa on tilanne ettei kumppani osallistu niin paljon, kuin toivoisi. Hannalla oli hyviä vinkkejä.
Tässä linkki uusimpaan jaksoon.
Oletko jo kuunnellut meidän podcastia? Jos olet, mitä olet tykännyt?
-Jennip
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @plustyylit
Podcast: Kaverin kanssa
LUE MYÖS
Podcast äänityksiä ja perhearkea
Parhaat podcastit tähän kesään
Viikon parhaat: Pinaattipannari välipalaksi ja toinen momhack
Kaikki podcastit joita kuuntelen tällä hetkellä
Tunnelmia isänpäivästä
Hei ihana! Isänpäivää vietettiin viikko sitten, mutta halusin palata siihen vielä täällä blogin puolella. Vietettiinkö sinun perheessä isänpäivää? Olisi kiva kuulla, jos sinun perheessäsi on joitain isänpäivän perinteitä.
Meillä aamu alkoi siinä mielessä hieman nurinkurisesti, sillä Totte antoi minun nukkua pitkään. Meidän taaperolla on ollut huonoja öitä, jotka ovat sotkeneet itse kunkin unirytmejä. Koska tämä huonosti nukkuja on minun kainalokaverini öisin, niin minä yleensä saan sen täyslaidallisen huonoista öistä. Siksi Totte antoi minun jäädä nukkumaan, vaikka oli isänpäivä.
Kun heräsin, valmisteltiin yhdessä isänpäiväaamupala. Oltiin hankittu croisantteja ja tuoreita hedelmiä hedelmäsalaattia varten. Minä tein myös kokkelin, joka oli itseasiassa Toten ainoa toive aamupalalle.
Isommat lapset olivat aamun meillä, joten syötiin aamupala yhdessä pöydän ääressä.

Kortteja
Lapset lahjoivat Tottea kortein. Minä olin ostanut Totelle jo aiemmin erään hänen toivomansa pelin isänpäivälahjaksi. Sen lisäksi olin napannut alennuksesta Paritellen podin suihinottokurssit. (Paras raha, mitä olen koskaan käyttänyt. Kurssit olivat todella wörtit!)
Isot olivat askarrelleet tässä kotona Totelle omat kortit. Koulun kortit menevät luonnollisesti heidän bioisälleen. Minusta oli aivan ihanaa, että he halusivat muistaa myös Tottea tänä tärkeänä päivänä. 🩷 Hän on myös isommille äärimmäisen tärkeä isähahmo.
Taapero ei päässyt vielä kummemmin askartelemaan. Ehkä ensivuonna. Minä toimin hänen kortissaan vielä tänäkin vuonna luovana johtajana. Painettiin vielä kertaalleen hänen jalanjälkensä meille muistoksi. Sain idean korttiin Pinterestistä. Mielestäni siitä tuli todella onnistunut.

Ylös ja ulos
Iltapäivästä isot lähtivät bioisänsä luokse juhlistamaan hänen isänpäiväänsä. Me lähdettiin minä, Totte ja taapero ulkoilemaan. Pieni kävelee jo tosi hienosti ulkona ja annettiinkin hänen parissa kohtaa käppäillä ihan omatoimisesti. Ulkoiluista on tullut hänellekin paljon mielenkiintoisempia kävelyn myötä, kun ei tarvitse vain nököttää rattaissa.

Sää oli ulkoilulle ihan super hyvä, vaikkakin harmaa. Käveltiin meidän uimarannalle. Mietittiin ampaiseeko taapero suorinta tietä mereen, mutta hän pysytteli koko ajan kunnioitettavan välimatkan päässä vedestä. Muuten hän kyllä katseli rannalla ympärilleen.
Tämä pieni retki oli aivan ihana. Minä olen kova kävelemään, mutta puhuttiin, että meidän pitäisi ehdottomasti harrastaa tätä enemmän myös yhdessä. Nautittiin nimittäin kaikki tästä.
Retken jälkeen palattiin kotiin ja hyvin pian tämän jälkeen myös isommat palasivat meille. Ilta sujui tosi rauhallisesti.
Isänpäivä ei ollut mitenkään erikoinen tai ihmeellinen. Se oli täynnä yhdessäoloa ja rakkautta. Ei menty sillä kaikkein perinteisimmällä kaavalla, mutta se ei haitannut. Välillä täytyy miettiä mikä on parasta, eikä mennä kankeasti sen tietyn perinteen mukaan. Tulee varmasti niitä isänpäiviä, kun Totte saa jäädä aamulla nukkumaan. Nyt pääasiana on selviytyä näistä vähäunisista öistä. Ne eivät kuitenkaan jatku ikuisesti.

Toivottavasti sinun isänpäiväsi sisälsi rakkautta, lempeyttä ja sellaisia hetkiä, joita sinä tarvitsit. Tiedän, että päivä ei ole kaikille helppo. Tiedän myös miltä tällainen päivä saattaa tuntua. Joten valtavasti lempeyttä, jos olet kokenut päivän vaikeaksi.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @plustyylit
LUE MYÖS
Puolisoni ensimmäinen isänpäivä


0

