Raskausviikko 20 (19+0 – 19+6)
2Beben koko: Maa-artisokka
Oireet: Pahoinvointi, närästys, liitoskivut, alaselän kivut.
Raskausviikko 20
Tänään on tämän raskauden virallinen puoliväli. Raskausappi näyttää, että raskautta on takana se tasan 50 %. Uskomatonta, että ollaan selvitty tänne asti. Varsinkin kun ottaa huomioon alun hurjat verenvuodot. Niin se vauva (ja mun maha) kuitenkin kasvaa koko ajan. Pian täyttyy myös 22 viikon rajapyykki, jolloin vauvalla alkaa olla jo mahdollisuudet selvitä. Toki ne mahdollisuudet ovat vielä aika pienet, mutta niitä on koko ajan enemmän.
Sanoin aikanaan puolisolle, että vanhemmuus on yhtä odottamista ja se alkaa raskaudesta. Tai no, ensin odotetaan ovulaatiota ja positiivista testiä. Sitten odotetaan viikon 12 riskirajan umpeutumista. Seuraavaksi odotetaan juurikin tuota viikkojen 22 rajapyykkiä. Sitten odotetaan täysiaikaisuutta ja synnytystä. Ja lista vain jatkuu. Luettelin tässä vain näitä raskausajan odottamisen aiheita. Puolisoni alkaa hiljalleen tajuta, mistä on kyse.
Tämä raskausviikko alkoi osaltani melkoisella pahoinvoinnilla ja heikotuksella. En ole vieläkään ihan selvillä siitä oliko kyseessä joku pöpö vai raskauteen liittyvä pahoinvointi. Koko muu perhe voi kuitenkin ihan hyvin, joten sen puolesta oma veikkaukseni liittyy raskauteen. Kolmen päivän ajan lähes kaikki ruoka etoi, enkä saanut kurkusta juuri mitään alas. Smoothie oli oikeastaan ainut asia, jonka sain nieltyä. Tämän jälkeen lihan syöminen on tuntunut yhä hieman vaikealta. Kasvikset ja hedelmät uppoavat parhaiten. Mutta ehkä tässä kroppa yrittää kertoa, mitä se kaipaa juuri nyt.
Muuten olen voinut aika hyvin. Koska pahoinvoinnin vuoksi olen levännyt useamman päivän, vauvan liikkeetkin ovat tuntuneet paremmin. Veikkaan myös tyypin kääntyneen niin, että liikkeet tuntuvat paremmin. Lisäksi voin vaikka vannoa, että vauva puskee päällään kohdunseinämiäni. Mikä ei itseasiassa tunnu järin miellyttävältä, vaikka hän onkin vain maa-artisokan kokoinen.
Liitoskipuja on tällä viikolla ollut, mutta ne ovat pysyneet pääasiassa sellaisina etteivät juurikaan häiritse. Alkuviikosta, muutaman päivän pötköttelyn jälkeen olin taas hidas kuin etana, mutta kroppa on siitä vetreytynyt selkeästi. Omalla kohdallani liike on selvästi lääke, ainakin tähän. Jatkan siis edelleen mahdollisimman aktiivista liikkumista, jotta pysyn kunnossa.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Raskausviikko 19 (18+0 – 18+6)
Raskausviikko 18 (17+0 – 17+6)
Raskausviikko 17 (16+0 – 16+6)
Minut voi blokata
Olen viime aikoina pohtinut taas paljon sitä, mitä kaikkea vaikuttajat joutuvat esilläolon ohessa sietämään. On arvostelua, haukkumista, kiusaamista, vainoamista ja varmasti myös sellaisia asioita, joita en muista tässä mainita. Joissain tapauksissa kiusaaminen jatkuu vuosia. Ja tässä ei puhuta nyt rakentavasta kritiikistä, vaan jostain ihan muusta. Kaikkia ei tietenkään voi miellyttää, mutta sitten on myös niitä, jotka haluavat tieten tahtoen tuottaa pahaa mieltä toiselle. Siltä ei voi välttyä, koska sitä on myös äärimmäisen vaikea suodattaa.
Itselläni on nollatoleranssi kaikkeen kiusaamiseen ja häirintään, sekä äärimmäisen nopea blokkisormi. Siedin kiusantekoa aiemmin huomattavasti paremmin, mutta vuoden 2020 jälkeen herkistyin tälle kaikelle niin, että totesin olevani mieluummin jyrkkä, kuin ottavani mielelleni yhtään ylimääräistä kuormaa. Tein myös vuosia sitten päätöksen etten selittele ja puolustele itseäni. Loppujen lopuksi ainoat mielipiteet, jotka merkkaavat minulle jotain, ovat läheisteni.
Joidenkin mielestä blokkisormeni on taatusti liian herkkä, mutta tällä hetkellä tiedän itse, millaisesta viestinnästä kuormitun. Asialliseen kritiikkiin vastaan aina, mutta oikeastaan lähes kaiken muun poistan suoraan. Minulla ei ole kiinnostusta lähteä väittelemään tuntemattomien ihmisten kanssa.
Tarvitseeko kaikkea sietää?
Aina, kun nämä asiat nousevat puheenaiheeksi, ennen kaikkea silloin kun puhutaan vaikuttajista, yleisin kommentti on; ”Jos on valinnut olla esillä, täytyy sietää sen seuraukset.” Olivat ne mitä hyvänsä. Itseäni on muun muassa vainottu somen välityksellä vuonna 2020. Toiset vaikuttajat ovat saaneet tappouhkauksia. Kommenttikenttien trollit ovat vain osa kaikkea tätä. Eikä kaikkea tätä tarvitse todellakaan sietää. Ei edes julkisessa työssä.
Minun tehtäväni ei ole miellyttää täällä kaikkia. Jos kumarran yhteen suuntaan, niin pyllistän toiseen. Miellyttämisen sijaan koen tärkeämmäksi olla uskollinen omille ajatuksille ja mielipiteilleni. Osan teksteistäni kuuluu myös olla provosoivia ja ajatuksia herättäviä, koska asiat eivät muutu ilman herättelyä. Osa on sitten puhtaasti vertaistuellisia ja tietoa antavia, osa taas viihdettä. Yritän tehtä tätä kuitenkin aina toisia ihmisiä kunnioittavasti. Ja kuten sanoin, minulle itselleni riittää, että pystyn itse seisomaan omien sanojeni takana. Jos tekemäni sisältö ärsyttää, minun seuraamiseni voi jättää ja minut voi blokata halutessaan. Oma blokkisormeni tulee jatkossakin olemaan herkkä.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit