Raskausviikko 29 (28+0 – 28+6)
0Beben koko: Myskikurpitsa
Oireet: Supistukset, tukala olo, pissahätä ja väsymy.
Himot: Ruisleipä
Raskausviikko 29
Kolmannen kolmanneksen ensimmäinen viikko on taputeltu, niin uskomatonta, kuin se onkin. Vauvan syntymä lähestyy huimaa vauhtia. Me ollaan laitettu puolison kanssa tällä viikolla tuulemaan. Enää ainoat konkreettiset hankinnat eivät ole vauvan vaatteita ja suunnitelmat alkavat olla aika selvät. Oma fiilis on aika hyvä. Uskon, että kaikki on valmista sitten kun vauva syntyy. Ollaan puolison kanssa selkeästi tosi hyvä tiimi ja olen todella ylpeä meistä. Ihan vähän kodin keskeneräisyys häiritsee ja ahdistaa, mutta onneksi asiat etenevät ihan koko ajan. Silloin sitä keskeneräisyyttä on edes vähän helpompi sietää.
Hyviä ja huonoja päiviä
Tähän viikkoon on mahtunut niin hyviä, kuin huonoja päiviä. On niitä päiviä, kun olen jaksanut tehdä töitä ja tehdä vielä pitkän lenkin siihen päälle. Sen lisäksi on ollut myös niitä päiviä kun, olen ähissyt ja puhissut ja kun mikään asento ei ole oikeasti tuntunut hyvältä. Paitsi, ehkä kylkiasento pitkällään. Olen edelleen kiitollinen siitä, että suurin osa päivistä on edelleen hyviä ja energisiä ja nämä huonot, todella tukalat päivät ovat enemmän yksittäisiä.
Olen kuitenkin huomannut olevani väsyneempi kuin aiemmin. Joudun ottamaan päiväunia melkein päivittäin, että oikeasti jaksan. Väsyn myös helpommin. Raskaussovellukseni itseasiassa sanoi, että nyt jotkut alkuraskauden oireet saattavat palata, kuten väsymys ja pahoinvointi. Joten ehkä tämä on sitä.
Olen myös äärimmäisen kiitollinen siitä, että polveni, joka on ennen raskautta oikkuillut ja kipuillut painonmuutosten vuoksi, ei ole reagoinut raskauteen mitenkään. Minulle on tullut raskauden myötä lisää painoa ja polvi on silti edelleen kunnossa. Tämä huoletti minua hieman jo ihan raskauden alussa. Toistaiseksi olen kuitenkin saanut olla rauhassa. Pystyn käymään lenkeillä ja kiipeämään portaita, eikä polvi vihoittele. Toivottavasti näin sujuu loppuun asti.
Vauva
Olen alkanut havaitsemaan vauvalla päivärytmiä. Hän on selkeästi aamuvirkku ja hereillä jo kuuden jälkeen. Sopii hyvin meidän muiden aamuvirkkujen joukkoon. Veikkaanpa, että tulevina vuosina saadaan hyvästellä ne myöhäiset aamut. Iltaisin hän tuntuu köllivän hyvin tyytyväisenä yksiössään. Tätä kirjoittaessa tuntuu, että hän venyttelee jalkojaan kohdun yläosaa vasten ja puskee päällään virtsarakkoani. Jälkimmäinen tuntuu itseasiassa aika epämiellyttävältä.
Hänen pitäisi olla nyt yli kilon painoinen ja pituudeltaan melkein 40 senttiä. Aika huikeaa. Lapsethan ovat todenneet, että vauvan pitäisi olla paljon isompi, kun minun vatsani on niin iso. Ollaan sitten puhuttu, että kun siellä vatsassa on edelleen ne kaikki tärkeät sisäelimet, jotka ovat heille tuttuja eräästä lasten lääkäriohjelmasta. Raskaus on selvästi mielenkiintoista ja jännittävää aikaa, myös tulevien isosisarusten mielestä.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Raskausviikko 28 (27+0 – 27+6)
Raskausviikko 27 (26+0 – 26+6)
Raskausviikko 26 (25+0 – 25+6)
Kun aloitin bloggaamisen
Tein maaliskuussa kävijäennätyksen blogissa. Blogiani luki yli 12 000 tyyppiä, mikä tuntuu ihan uskomattomalta. Yli 10 000 on jo sellainen määrä ihmisiä, että sitä on todella vaikea hahmottaa. Sen kuitenkin tiedän, että se on paljon. Ja tiedän, että nämä luvut todennäköisesti kasvavat tästä kuukausien ja vuosien myötä. Kesällä tämän blogin perustamisesta tulee kuluneeksi kahdeksan vuotta. Ensimmäisen blogin perustamisesta taas tulee kuluneeksi yhdeksän vuotta. Uskomatonta miten aika kuluu.
Kun aloitin bloggaamisen
Minulla oli tosiaan toinen blogi, jonka aloitin vuonna 2014. Sen nimi oli Nörttitytön päiväkirjat ja sitä ei ole enää saatavilla yhtään missään. Työ, jonka blogin pitäminen vaati yllätti allekirjoittaneen ja jaksoin sitä ihan rehellisesti muutaman kuukauden, jonka jälkeen se sitten jäi. Lähdin bloggaamiseen täysin kylmiltään. Olin silloin lukenut Seiskan julkkisblogeja, jotka olivat ihan oma lukunsa ja sitten Char and the City-blogia, joka oli silloisen blogiskenen edustaja. Voi siis sanoa, että minulla ei ollut mitään kokemusta, vain kova tarve kirjoittaa blogia. Ensimmäisen blogini ulkoasu oli aivan järkyttävä, eikä minulla ollut oikeastaan mitään ideaa siitä, mitä kirjoittaa. Kopioin vähän sokkona aiheita muualta. Tässä todennäköisesti useampi syy sille, miksi ensimmäinen blogi jäi.
Mistä se lähti
Kesällä 2015 odotin esikoistani. Olin jäänyt supistusten vuoksi sairaslomalle ja minulla oli aikaa. Bloggaaminen oli pyörinyt mielessä koko sen ajan, kun en ollut kirjoittanut. Olin luovuttanut vanhan blogin suhteen ja tiesin, että jos aloittaisin uudelleen, aloittaisin kokonaan puhtaalta pöydältä. Olin suunnitellut nimeä ja teemoja, jotka tuntuivat hyvältä. Lisäksi vauvan odottaminen toi mukanaan lisää aiheita, joista kirjoittaa. Niin minä sitten aloitin.
En ollut itse silloin vielä Instagramissa. Eikä se ollut ihan niin iso juttu vielä. Joten keskityin blogiin, mikä oli tosi kivaa. Minulla oli päivissä jotain omaa tekemistä, joka ei liittynyt vauvaan. Sain myös purkaa ajatuksiani kirjoittamalla, mikä on itselleni todella luontainen kirjoittamisen muoto.
Missä olen nyt
Ensimmäinen vuosi oli eräänlainen päiväkirja vauvavuodesta. En ihan hirveästi suunnitellut postauksia, vaan ne olivat pelkkää tajunnanvirtaa ja sellaisia päiväkirjamerkintöjä. Toisena blogivuotena havahduin siihen, että jotkut tekevät tätä työkseen ja tätä voisi tehdä tavoitteellisemmin. Silloin aloin tutkia niin bloggaamista, kuin SEO-optimointia ja markkinointia. Silloin perustin myös instagramin. Siitä se kaikki lähti. Minulla ei ollut alunperin mitään käsitystä markkinoinnista tai oikeastaan mistään muustakaan tähän alaan liittyvästi. Olen kuitenkin ollut hyvä etsimään tietoa ja soveltamaan sitä.
Olen ihan varmasti mennyt tässä perse edellä puuhun ja mennyt joka ikisen mutkan kautta, mutta se on taannut sen, että olen oppinut kaiken oikeastaan käytännössä. Kasvatin blogiani itse, etenin Vauva.fi:hin ja Kaksplussalle. Lopulta hakeuduin itse Vaikuttajamedialle ja olen noussut sen jälkeen sen neljänneksi luetuimmaksi blogiksi. Olen noussut myös Blogit.fi:n Top 10:n ykköseksi. Mielestäni tämä on aika hyvin ihmiseltä, joka lähti aikanaan soitellen sotaan.
Ennen kaikkea olen kuitenkin onnistunut koskettamaan ihmisiä ja tarjoamaan vertaistukea, sekä samaistumispintaa muille. Saan teiltä niin blogissa, kuin Instagramissakin aivan valtavan ihania viestejä siitä, mitä olette saaneet minun kanavistani. Jokainen näistä viesteistä on ollut äärimmäisen arvokas. Kiitos siitä.
Tästä on hyvä jatkaa seuraavat kahdeksan vuotta. Väitän, että oma matkani on oikeasti vasta alussa.
-Jenni
ENSIMMÄINEN JA KOLMAS KUVA: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Miten Menesty lempeästi ohjelma on lähtenyt sujumaan?