Hei ihana! 💖 Miten jouluvalmistelut sujuvat, kun jouluun on kaksi viikkoa jäljellä? Minä odotan tällä hetkellä lomaa, jonka aion pitää joulukuun lopussa. Pysyn siis pois somesta ja täältä blogista ja lataan akkuja. Aion lukea kirjoja ja viettää aikaa perheeni kanssa. Totte on jouluna myös lomalla, niin saadaan nauttia siitä ajasta ihan rauhassa. Isot lapset ovat joulunpyhät toisessa kodissa, mutta saadaan nauttia heistä kuitenkin suurin osa lomaa, mitä myös odotetaan.  Mutta tässä on vielä hieman töitä ennen ja muuta puhaa ennen lomaa. Minulla on tulossa myös yksi yhteistyö vielä Instagramin puolella.

Tässä teille asu, jonka jakamista olen odottanut koko syksyn. Zizzin maailman ihanin college-pusero. Rakastan tuota puseroa. Se on ihanan pehmeä ja rennon oloinen päällä. Väri ja malli ovat myös ihan täydellisiä. Tämä on tällä hetkellä ihan ehdottomasti yksi lempivaatteitani.

Koska pakkaspäiviä ei ole ollut kovin montaa tämän vuoden puolella. Olen päässyt myös käyttämään tuota Ulla Popkenin (mainos/saatu*) kaunista villakangastakkia, joka on muuten oikeasti lämmin. Jos olen jotain oppinut viime vuosina niin sen, että polyesteri ei kyllä lämmitä. Vitsit miten vaikeaa se on ollut tajuta. 😅 Mutta ero tämän takin kanssa, jossa yli puolet on villaa, on kuin yö ja päivä.

Noista Smiling Designin korvakoruista tulee muuten ihan mieleen joulupallot. Nämä ovat olleet ihanat joulunajan korvikset niiden mun corgipyllyjen kaveriksi. Nämä ovat olleet vähän hillitymmät.

Päivän asu

Takki / ULLA POPKEN (mainos/saatu*)

College / ZIZZI

Keinonahkalegginssit / H&M

Kengät / NEW LOOK

Laukku / SECOND HAND

Korvakorut / SMILING DESING (uniikit)

Tykkään muutenkin todella paljon tästä yhdistelmästä, tosi rento college-pusero, siisti ja pitkä takki ja sitten rouheutta keinonahkalegginsseillä, sekä maihareilla. Nämä kaikki sopii niin hyvin yhteen, että ei ole tosikaan. 🤩

Ja vitsit miten lyhyiltä nuo kuvissa vilkkuvavat vaaleansiniset kynnet näyttääkään. Olen noiden kuvausten jälkeen testannut uuden brändin kynsiä, jotka on paljon pidemmät ja nyt nämä pitkät tuntuvat jo ihan omalta. Vaikka en saa käsiä nyrkkiin näiden kanssa. Mutta tykkään niin paljon siitä, että kynnet ovat laitetut. Nämä press on-kynnet ovat olleet itselleni tosi hyvä vaihtoehto. Varsinkin kun press on-kynnet ovat kehittyneet aivan valtavasti nuoruusvuosistani.

Mitä pidät asusta? Tai oletko testannut press on kynsiä?

Ihanaa joulun odotusta!

-Jenni

KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok / YouTube

Podcast: Kaverin kanssa

LUE MYÖS

Harmaa neule ja musta vekkihame

Kun tunsin itseni söpöksi

Hei ihana! 🩷 Kerroin aikaisemmin, että olen alkanut kirjoittamaan ensimmäistä kirjaani. Tähän mennessä paperille on saatu 30 000 sanaa, eli kirjan puoliväli alkaa olla lähellä. Pari viikkoa sitten tämäkin etappi tuntui todella kaukaiselta, mutta kirjoittaminen on sujunut todella hyvin. Tekstiä on syntynyt toistaiseksi todella vaivattomasti.

Miksi kirjoitan

Olen haaveillut kirjan kirjoittamisesta oikeastaan siitä lähtien kun olen ymmärtänyt koko konseptin. Olen kirjoittanut kaikkea ihan pienestä pitäen. Minulla oli lapsena vihkot täynnä erilaisia tarinoita ja koulussa lempi tehtäviäni oli nimenomaan luova kirjoittaminen. Olen ollut ehkä 10 – 11 -vuotias kun laitoin kustantamoille viestiä, miten saisin kirjan julkaistua. Silloin sain yhdeltä kustantamolta vastauksenkin. Arvostan ihan valtavasti sitä tyyppiä, joka vastasi sähköpostiini silloin. 🩷 Minulle lapsena se oli tosi iso juttu.

Tämä haave on siis kulkenut mukanani vuosien ajan. Jossain vaiheessa mieleen nousi ajatus siitä, että kirjoittaisin fantasiakirjan tai siis fantasiatrilogian.

Tässä välissä ehti kuitenkin elämä tapahtumaan. Ehdin tässä monta vuotta ajattelemaan, että minusta ei ole kirjoittamaan kirjaa ja olin tyytyväinen siihen, että sain kirjoittaa blogia. Ajattelin, että jo tämä on minulle ihan mieletön mahdollisuus.

Sitten alettiin Toten kanssa pelaaman DnD:tä ja pääsin pitkästä aikaa harrastamaan maailmanluontia ja suunnittelemaan peleihin sivuhahmoja, mikä oli aivan ihanaa. Tuntuu, että sytyin tietyllä tapaa jälleen eloon. Nautin siitä tunteesta aivan valtavasti.

Pelinjohtajana tarinat ovat kuitenkin todella vahvasti pelaajien päätösten ja nopanheittojen varassa. Kaikki suunnittelemani juonikuviot eivät edes näe koskaan päivänvaloa. Pitkästä aikaa ajatus fantasiakirjasta nosti taas päätään ja ennen kaikkea romanttisesta fantasiasta. Ennen blogia kirjoitin jonkin verran juuri romantasia novelleja ja genre tuntuu omalta.

Kirjasta

Haluan panostaa omassa kirjassani maailmanrakennukseen, sillä se on itselleni yksi rakkaimmista asioista. Sen lisäksi olen henkilökohtaisesti ollut ihan vähän pettynyt monen romantasiakirjan maailmanrakennukseen. Minusta on tuntunut siltä, että niissä on menty vähän siitä missä aita on ollut matalin, joten olen halunnut panostaa oman kirjani maailmaan, rotuihin ja kulttuureihin.

Tarinan pohja on Avenellin mantere, jossa taikuutta säädellään äärimmäisen tarkasti. Sitä valvotaan ja sen harjoittamiseksi pitää täyttyä tietyt kriteerit. Avenellissa on aiemmin myös asunut keijuja, joilla on ollut luontainen kyky taikuuteen. Keijuja on sen vuoksi vainottu ja metsästetty niin, että he ovat päätyneet jättämään mantereen. He ovat siirtyneet asumaan toiseen todellisuuteen, josta jotkut keijut piipahtavat silloin tällöin Avenellin puolella. Näiden vierailujen seurauksena on ollut lukuisia keijujen jälkeläisiä pitkin mannerta. Tarinan päähenkilö on keijuverinen, joka joutuu pakenemaan omien kykyjensä vuoksi. Tämä on lähtötilanne ja tämän päälle olen lähtenyt rakentamaan tarinaani.

Tässä on hieman kirjaprojektin taustaa. Katsotaan mihin asti sen kanssa vielä päästään. Tarkoitus ei ole jättää tätä tarinaa pöytälaatikkoon, vaan lähteä tarjoamaan kirjaa eteenpäin kustantamoille.

-Jenni

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok / YouTube

Podcast: Kaverin kanssa

LUE MYÖS

Hei hei marraskuu ja tervetuloa odotettu joulukuu!

Rakkausloma tuli tarpeeseen