Kävin lukemassa kommentteja
0Kävin tänään lukemassa Me Naisten artikkelin saamia kommentteja Facebookissa. En yleensä käy lukemassa minusta kirjoitettujen artikkelien kommentteja, koska siellä on 100 % todennäköisyydellä niitäkin, jotka on tarkoitettu loukkaaviksi. Niin tälläkin kertaa. Tämä kerta oli tosin siinä mielessä erilainen, että nyt minä en ollut artikkelin pääosassa, vaan meitä oli artikkelissa kuusi ihmistä. Näin ollen kaikki ilkeydet eivät tuntuneet henkilökohtaisilta,
No, mitä siellä kommenteissa oli. Siellä oli kannustuksia, ihailua ja positiivisia kommentteja, joiden näkeminen oikeasti yllätti positiivisesti ja ilahdutti. Ehkä some ei ole tältä osin täysin läpimätä. Mutta sitten siellä näkyi paljon puhdasta läskivihaa. Tämä ei yllättänyt. Aina, kun julkisuudessa näkyy marginalisoituja kehoja, jotkut ovat meuhkaamassa siitä etteivät ne kuulu nähtäville.
KORVAKORUT SAATU HUVITUSKORU*
Lihavuuden takana on biologisia tekijöitä
Omalla kohdallani olen jo aika pitkälti tottunut läskivihaan, vaikka oikeasti kenenkään ei pitäisi joutua tottumaan siihen. Kenenkään ei pitäisi tottua vihaan, syrjintään tai haukkumiseen. Minä olen aika paksunahkainen ja tiedostan äärimmäisen hyvin, että muiden ihmisten mielipiteet eivät vaikuta ihmisarvooni. Mutta maailma on täynnä myös niitä, jotka ovat minua epävarmempia omasta ulkonäöstään. Niitä, jotka kaipaavat muiden mielipiteitä, eivätkä ole vielä oivaltaneet sitä, että ovat hyviä minkä kokoisena tahansa.
Se, mikä minulle välittyi kaikista veemäisistä kommenteista, oli puhdas tietämättömyys. Selkeästi harvalla on oikeasti tietoa lihavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Lihavuus kun ei ole tutkitun tiedon valossa itsekurista tai tahdonvoimasta kiinni. Lihavuuden takana on biologisia tekijöitä, jotka ovat ikäänkuin menneet väärin. Käytännössä voidaan ajatella, että keho on sairastunut. Sitä ei itsekurilla korjata. Suosittelen ihmisiä lukemaan tämän artikkelin aiheesta. Lisäksi monet dieetit lisäävät ahmimista, joka on myös syömishäiriö.
Toinen usein käytetty väite on se, että pluskokoiset ihmiset lisäävät yhteiskunnan terveydenhoitokuluja. Tämä ei sinänsä pidä paikkaansa, koska fakta on se ettei pluskokoisia tutkita tai hoideta, koska kaikki vaivat pistetään lihavuuden piikkiin. Oli lääkärinkäynnin syynä mikä tahansa asia, lihavaa ihmistä kehotetaan yleensä vain laihduttamaan ilman isompia tutkimuksia. Esimerkiksi PCOS:sta (munasarjojen monirakkulaoireyhtymä) kärsivien naisten on äärimmäisen vaikeaa saada oikeanlaista hoitoa, koska he ovat lihavia. PCOS nimittäin aiheuttaa painonnousua, koska se vaikuttaa aineenvaihduntaan. Kierre on siis valmis.
Jos näistä asioista puhuttaisiin enemmän ja ihmiset ymmärtäisivät oikeasti asioita lihavuuden takana, voisiko se vähentää läskivihaa? En usko, että se karsisi aivan kaikkea, koska osa ihmisistä haluaa olla vain ilkeitä. Mutta ainakin tiedon lisääminen muuttaisi koko keskustelun oikeaan suuntaan.
Samaan aikaan en voi olla miettimättä sitä, kuinka paha ja epävarma olo ihmisellä pitää olla, että hän kokee tarvetta purkaa sitä muihin. Minä olin kerran siinä pisteessä, että olisin halunnut purkaa pahaa oloani toiseen ihmiseen. Olin silloin äärimmäisen nöyryytetty ja loukattu kyseisen ihmisen toimesta. Se olo oli hirvittävä. Silti en alentunut siihen. Kyseinen kommentointi kertoo enemmän kommentoijasta, kuin yhdestäkään lihavasta ihmisestä.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Miten syön pätkäpaaston aikana?
Minulta on kysytty useampaan kertaan sitä, miten syön pätkäpaaston aikana. Yksinkertaisesta vastaus on, että sen kahdeksan tunnin aikaikkunan sisällä aika normaalisti. Mutta pätkäpaasto on muun muassa karsinut kaikki napostelut pois. Huomasin olleeni ilta-aikaan napostelija, joka on syönyt, ennen kaikkea tylsyyteen. Pätkäpaastossa olen oppinut hallitsemaan todella hyvin kaikkia mielitekojani ja samaan aikaan järkevöittämään syömistäni.
Pätkäpaasto on myös auttanut kalorien hallinnassa. Minä en ainakaan ehdi kahdeksassa tunnissa syömään terveellisesti sitä 2000 kaloria päivässä. Olen siis ollut koko tämän ajan pienellä vajeella, mikä luonnollisesti auttaa painon pudotuksessa. Olen myös alkanut liikkumaan selkeästi enemmän joka on toinen positiivinen asia, kun painoa pudotetaan.
Eli lyhyesti, pätkäpaasto on auttanut minua hallitsemaan mielitekojani, lopettamaan napostelun, syömään järkevämmin, pitämään yllä pientä kalorivajetta ja lisäksi olen alkanut liikkumaan enemmän.
Mitä silloin, kun olen syönyt huonosti?
Olen muutamia kertoja syönyt pätkäpaastoa suorittaessani muun muassa hampurilaista tai muuten rasvaista ruokaa. Minkä seurauksena olen voinut todella huonosti. Minua on turvottanut ja olo on ollut kaikin puolin todella epämukava. Siis sen verran epämukava, että olen todennut ettei roskaruuaan syöminen oikeastaan kannata.
Tässä sitä huomasi millaisessa huonosti syömisen kierteessä olen itse ollut. En ole itselleni vihainen siitä, koska viimeisen vuoden aikana, minulla ei ole ollut hirveästi voimavaroja mihinkään muuhun. Siitä huolimatta elimistö ehti tottumaan kaikkeen siihen epäterveellisen ja nyt kun ruokailutottumuksia on tullut parannettua, niin elimistö reagoi rasvaiseen ruokaan ihan eri tavalla.
Mitä minä syön?
Syön edelleen todella tavallisia ruokia. Paaston vuoksi minulla jää ikään kuin aamupala ja iltapala välistä. Monet suosittelevat muutenkin aloittamaan pätkäpaastossa hyvällä lounaalla. Sellaisella, jossa saa riittävästi kaikkea päivän starttaamiseen. Perus ruokien lisäksi olen pyrkinut ottamaan yhden proteiini tai ateriankorvikejuoman osaksi ruokavaliota. Se auttaa merkittävästi nostamaan päivittäistä kalorinsaantia. Ennen tätä paastoaika meinasi olla todella vaikea, koska olin syönyt niin vähän. Ja minulle itsellni tämä on olennainen osa paastojakson onnistumista. Se ei onnistu, jos olen liian nälkäinen.
Minullahan ei siis riitä pitkäjänteisyys pidempiin paastoihin, koska yleensä nälkä voittaa itsehillintäni jossain vaiheessa. Tämä paastomuoto sen sijaan tuntuu sopivan ja toimivan minulla todella hyvin, mistä olen iloinen.
Syön aika usein jonkinlaisen lounaan ruokajakson alussa ja lopussa taas jonkinlaisen päivällisen. Lisäksi päivään kuuluu proteiinismoothie. Joko itse tehty tai valmis juoma ja joku muu välipala.
Tässä muutamia suosikkiruokiani viime viikoilta:
Jääkaappipasta
Tämä on lempinimi ruualle, jonka kehittelen yleensä jääkaapin jämistä. Se on joka kerta vähän erilainen. Lempparini on pilkotut ja paistetut porkkanat ja kastikkeena on monesti majoneesista, dijonsinapista ja sitruunamehusta tehty soossi.
Katrin kylmät wrapit
Nämä on olleet ihan paras lounas jo ennen paastoa. Tykkään käyttää näissä pieniä, pehmeitä tortillalettuja. Levitän pohjalle itsetehtyä chilimajoneesia, sitten Vuolu kanaa, silmusalaattia ja minuluumutomaatteja.
Tomaatti – mozzarella – raviolit
Bongasin tämä ruuan jostain blogista. Tässä on siis ravioleja (tortelliinit käyvät myös varmasti), mozzarellaa, miniluumutomaatteja, basilikaa ja balsamicokastiketta. Niin hyvää ja helppoa.
Tiivistettynä, syön aika normaaleja ruokia. En rajoita mitään, mutta koska aamu- ja iltapala ovat jääneet pois, niin leipä on jäänyt lähes kokonaan pois ruokavaliosta. Ja kuten sanoin, olen silloin tällöin myös
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
En voi hyvin – Kun oma paino alkaa häiritä