Miten ollaan lisätty kasvisruokien määrää meidän perheessä
3Mietin tässä eilen suihkussa, että ollaan syöty nyt viimeiset viisi päivää pelkkää kasvisruokaa, niin ettei sitä ole oikeastaan edes tajunnut. Vielä kuusi vuotta sitten tällainen tuntui lähes mahdottomalta ajatukselta. Silloin meillä syötiin pääasiassa punaista lihaa. Ei olisi tullut kuuloonkaan, että Aika paljon on siis ehtinyt vettä virtaamaan Vantaanjoessa.
Silloin, kun syötiin pelkästään lihaa ja kasvisruokavaihtoehtojen valitseminen tuntui jopa vatenmieliseltä ajatukselta, tämä tilanne tuntui oikeasti mahdottomalta. Silloin kaikki kasvisruoka puhe tuntui äärimmäisen painostavalta ja ahdistavalta. Mietin monta kertaa; ”Onko pakko? Kasvisruoka on aina ollut tosi pahaa ja luontaan työntävää. Ja nyt joka paikassa tuputetaan sitä.”
Syitä lisätä kasvisruokaa
Miksi sitten koin kasvisruoan lisäämisen tärkeäksi? Siihen on olemassa kaksi syytä. Ensinnäkin terveys. Tutkimusten mukaan jo osittainen kasvissyönti vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Ja koska henkilökohtainen ja perheeni terveys kiinnostelee, koin tämän tärkeäksi tavaksi edistää terveyttä.
Toinen syy on ympäristö. Lihan syöminen on monella tavalla äärimmäisen haitallista ympäristölle ja tämä ajaa minua jopa enemmän, kuin terveyspuoli. Terveys tuntuu bonukselta.
Miten lisättiin kasvisruokien määrää
Lopulta tämän hetkiseen pisteeseen on päästy lopulta aika helposti. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin. Ihan ensimmäiseksi tarvittiin ymmärrystä kasvisruuasta. Tämän päivän, kaikkien saatavilla oleva kasvisruoka ei ole sitä koulun ylikypsää, lötköä kasvispihviä. Sitten piti oppia reseptejä ja maistella vaihtoehtoja. Kerron seuraavaksi miten edettiin.
Kun sanoin, että kasvisruokien lisääminen lähti pikku hiljaa, niin todella tarkoitan sitä. Se ihan ensimmäinen askel oli alkaa suosia valkoista lihaa punaisen lihan sijaan. Ajattelin sen olevan terveellisempi vaihtoehto jatkuvan punaisen lihan syömisen sijaan.
Sen jälkeen tavoite oli yksi kasvisateria viikossa, koska jostain oli aloitettava. Tähän mennessä oli itse kokeillut jonkin verran kasvisruokia muualla. Olin tutustunut muun muassa falafeleihin ja todennut ettei kaikki kasvisruoka ole pahaa. Tämä tarjosi jo mahdollisuuden kokeilla erilaisia reseptejä viikoittain ja kasvattaa sitä kasvisruokien reseptipankkia.
En pitänyt tästä mitään meteliä. Lisäsin vain kasvisruuan viikottaiseen menuun. Tämä on tapahtunut silloin, kun olen ollut sinkkuäiti, jolloin minun ei ole tarvinut neuvotella tästä kenenkään kanssa.
Ensimmäiset kasvisruokareseptit joista tuli vakkariruokia olivat kasvissosekeitto ja kesäkurpitsapasta. Nämä olivat sellaisia tosi helppoja, herkullisia, matalan kynnyksen kasvisruokia, jotka upposivat kaikille. Tästä reseptipankki kasvoi pikku hiljaa.
Ja sen reseptipankin kasvun myötä, niitä kasvisruokia tuli kokattua yhä enemmän ja enemmän. Sen myötä aloin kokeilemaan kasvisruokia vapaammin myös ravintoloissa. Yksi asia johti toiseen. Viimeisin muutos ruokavaliossa oli se, että jätettiin leivänpäälliskinkut ja leikkeleet kokonaan pois. Todettiin, että leivän päälle voi laittaa niin paljon muutakin, kuin leikkeleitä, joten sama ne on jättää ostamatta.
Olen tavattoman tyytyväinen siihen, että avasin mieltäni ja makutottumuksiani. Vaikka tämä vaati aluksi opettelua, nykyään tuntuu siltä, että ei ole varsinaisesti tarvinnut luopua mistään. Ollaan vaan saatu lisää kaikkea ihanaa.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Kesäkeitto, joka muutti käsitykseni kesäkeitosta
Meidän perheen viikon arkiruuat
Olen pluskokoinen ja nautin hyvästä ruuasta
Sen jälkeen, kun aloin tekemään Instagramiin kehopositiivista sisältöä, olen saanut todella paljon sellaisia vinkkejä kuin: ”lopeta se mäkkiroskan syönti” ja ”syö vähemmän, kuin kulutat”. Nämä neuvot perustuvat 100 % ennakkoluuloihin, joita ihmisillä on ulkonäööstäni. Koska olen lihava, minun oletetaan syövän automaattisesti epäterveellisesti.
Todellisuudessa, joka ei välttämättä välity sen yksittäisen reelsin ulkopuolelle, syön monipuolisesti kaikkea. Välillä myös niitä hampurilaisia, mutta 99 %:sti sitä ihan perus kotiruokaa. Olen tehnyt viimeisen puolen vuoden aikana valtavasti töitä oman ruokasuhteeni eteen. Tänä päivänä en rajoita omia syömisiäni mitenkään. Minulle porkkana ja irtokarkit ovat nykyään samalla viivalla.
Olen tämän myötä oppinut nauttimaan ruuasta ja ruuanlaitosta ihan uudella tavalla. Olen viettänyt vuosikausia miettien kaloreita, kuituja ja muuta vastaavaa. Minulle ruoka ja nälän tunne olivat pitkään varsinainen riesa. Ruokasuhteestani puuttui ilo ja nautinto. Tämä yhdessä kaikenlaisten kieltojen ja sääntöjen kanssa, aiheutti ahmintaoireita. En usko, että minulla on ollut varsinaisesti ahmintahäiriötä, mutta ahmintaa on ollut ehdottomasti
Oikeus nauttia
Nykyään uskallan nauttia hyvästä ruuasta ja siitä leipomisesta, joka tuottaa minulle iloa. Ennen välttelin leipomista, koska ajattelin, että leipomusten syönti on pahasta. Nykyään leivon paljon enemmän. Sitä myötä olen myös kehittynyt koko ajan.
Nämä ovat olleet sellaisia asioita, joihin minulal ei ole tuntunut olevan oikeutta painoni vuoksi. Mutta jokaisella ihmisellä on oikeus nauttia ruuasta. Vaikka se olisi sitten välillä niitä hampurilaisia.
Minä en anna yhdenkään huutelijan pilata enää omaa ruokasuhdettani. Jo ihan senkään vuoksi, että kukaan ei pysty päättelemään minun syömisiäni ulkonäön perusteella, vaikka niin yrittääkin väittää. Haluan nauttia jatkossakin ruuasta ja leipomisesta. Kenelläkään ei ole oikeutta viedä minulta sitä iloa millään perusteella.
Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää?
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Meidän suosikki sormiruuat vauvalla ja taaperolle
Kesäkeitto, joka muutti käsitykseni kesäkeitosta