Raskausviikko 14 (13+0 – 13+6)
Beben koko: Sitruuna
Oireet: Liitoskivut, väsymys, nälkä ja arat nännit.
Raskausviikko 14
Ollaan selkeästi ylitetty jonkinlainen raja, koska minä en kyttää enää jatkuvatsti raskaussovellustani ja äärimmäisen hitaasti kuluvia päiviä. Uskon, että riskiviikkojen mentyä ja kun ultrassa oli kaikki hyvin, niin olen voinut rentoutua raskauden suhteen. En pelkää jatkuvasti keskenmenoa tai verenvuotoja. Saatiin myös seulontatulokset ja niiden perusteella vaikuttaa siltä, että vauvalla on kaikki hyvin. Tämä on aina huojentava tieto. Huomaan stressanneeni hieman omaa ikääni ja sen tuomioa mahdollisia riskejä. Vaikka enhän minä ole vielä mitenkään vanha saamaan lapsia.

Ensimmäiset liikkeet
Nyt uskallan väittää tunteneeni ensimmäiset pienet vauvasta lähtöisin olevat hipaisut. Toistaiseksi liikkeiden kanssa pitää olla kaikki tähtien asennosta lähtien kohdallaan, koska vauva on vielä niin pieni. Mutta hiljalleen ne liikkeet siellä voimistuvat vauvan voimistuessa. Odotan kovasti liikkeiden säännöllistymistä. Se konkretisoi vauvaa paljon ja tuo itselle myös sellaista tiettyä huojennusta siitä, että kaikki on hyvin. Nyt toistaiseksi odottelemme vielä sitä, että tähdet ovat suotuisassa asennossa.
Liitoskivut ovat myös alkaneet. Eli isomman osan ajasta kävellessäni olo on sellainen, kuin joku tökkisi puukolla pimppiin. Aluksi mietin, mitä kummaa tämä oli ja ihmettelin, miksi lantionseutuni ja nimenomaan pimppini tuntuu erillaiselta. Kunnes tajusin, että liitoskipujahan nämä ovat. Aika on selvästi kullannut muistot, vaikka odotinkin näitävähän aikaisemmin. Aiempien lasten kohdalla nämä ovat tulleet paljon aiemmin, joten otan tämän ainoastaan positiivisena juttuna.

Huomaan väsyväni edelleen tavallista herkemmin. Päiväunet tuntuvat olevan tälä hetkellä enemmän sääntö kuin poikkeus. Mutta muutoin alkuraskauden oireet ovat helpottaneet. Mikä on helpotus. Jaksan taas käydä lenkeillä, enkä ole ihan koko aikaa kärttyinen. Mistä puolisoni on kiitollinen. Toki, tässä on vielä monta kuukautta edessä. Vastoinkäymisiä tulee vielä. Esikoista odottaessa minua vaivasi ennenaikaiset supistukset ja molemmissa aiemmissa raskauksissa minulla oli raskaus hepatoosi. Joten nautin tästä lähes oireettomasta vaiheesta, kun sellainen nyt on.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Raskausviikko 13 (12+0 – 12+6)
Raskausviikko 12 (11+0 – 11+6)
Arkikuva 2/52

Tässä tämän viikon arkikuva. Ihan rehellisesti, oli todella vaikeaa valita tämän viikon arkikuva. Koska olin onnistunut tallentamaan lasten kanssa niin monia ihania arkisia hetkiä. Me ollaan saatu olla koko viikko yhdessä lasten kanssa ja se on ollut aivan ihanaa. Nykyisellä rytmillä viikot ovat olleet todella katkonaisia, koska lapset ovat olleet aina osan viikosta poissa. Sen vuoksi tällainen kokonainen viikko tuntuu aivan luksukselta.
Olen jo hyvin tottunut tähän meidän arkeen ja siinä on ehdottomasti puolensa. Mutta ei se sitä ikävää poista. Minulla on lapsia aina ikävä, kun he ovat toisessa kodissaan.
Tämä kuva otettiin joku ilta tällä viikolla iltasadun aikoihin. Istuskeltiin esikoisen kanssa sängyllä ja hän selasi joululahjaksi saatua satukirjaa. Aina välillä hän luki sujuvasti joitain pätkiä kirjasta. Havahduin siihen, miten taitava lukija hänestä on tämän syksyn aikana tullut. Onhan hän lukenut jo pari vuotta. Mutta alussa se on ollut haparoivaa ja hidasta, kuten jokaisella lapsella. Hän ei ole myöskään ihan hirveästi lukenut itsenäisesti, ennen kuin nyt. Joululomalla hän on alkanut lukemaan myös sängyssä ennen nukkumaanmenoa, mistä olen erityisen iloinen. Itselleni kirjat ovat olleet äärimmäisen tärkeitä kolmannesta luokasta asti. Luin todella paljon.
Lukemisella on valtavasti hyötyjä kielen ja sanaston kehittymisessä, sekä monessa monessa muussa. Siksi meillä luetaan iltasatuja ja lapset kuuntelevat äänikirjoja. Nyt myös esikoinen lukee itsenäisesti omia kirjoja.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit


0