Suuret muutokset ja suuret tunteet – Fanni ja pikkuinen Miu
Meillä eletään tällä hetkellä suurten muutosten aikaa. Tulevan pikkusisaruksen syntymä on heijastellut lasten tunteissa serityisesti viimeisinä viikkoina. Mikä on täysin ymmärrettävää. Kumpikin isompi on kaivannut ekstra paljon läheisyyttä ja tunteet ovat olleet pinnassa. Kumpikin on pääasiassa innoissaan uudesta perheenjäsenestä, mutta on täysin ymmärrettävää, että tapahtuma herättää lapsissa erilaisia tunteita ja koska heidän tunnesäätelytaitonsa ovat vielä vajavaisia, niiltä purkauksilta ei ole missään nimessä vältetty.
En muista milloin kuulin ensimmäistä kertaa tunnetaidoista. Todennäköisesti jossain vaiheessa, kun olen lukenut tietoa vanhemmuudesta ja kasvatuksesta. Tunteiden kautta jokainen meistä viestii tarpeitaan. Meillä kaikilla on tarve tulla kohdatuksi sellaisena jona olemme. Tunnetaitojen oppiminen auttaa meitä ymmärtämään niin itseämme, kuin lapsiamme.

Ilokseni huomasin silloin, että jotain olin tehnyt oikein jo ennen kuin tiesin mitä tunnetaidot ovat. Kaikki lähtee tunteiden sanoittamisesta lapselle ja siitä ajatuksesta, että kaikki tunteet ovat okei. Niitä on lupa tuntea. Sen jälkeen ollaan tosin opeteltu paljon muutakin. Niin äiti, kuin lapsetkin.
Fanni ja pikkuinen Miu
Fannin tunnetaitokirjat ovat olleet meillä jo useamman vuoden kaikkien lemppareita. Fanni-kirjat auttavat lapsia ja vanhempia tutustumaan tunnetaitoihin ja tunnesäätelykeinoihin askel askeleelta. Kirjat ovat aivan ihastuttavia. Tarinat ovat ihania ja kuvitus todella kaunis. Sadun lisäksi kirjoissa on tietoa aikuisille ja tehtäviä lapsille.
Meidän viimeisin kirjaostos on Fanni ja pikkuinen Miu, joka kertoo isoihin muutoksiin sopeutumisesta. Kirjassa tämä iso muutos on sama, kuin meidän perheellä, joten tämä tuntui hyvältä hankinnalta. Liikerinpentu Ralf saa pikkusisaruksen, mikä aiheuttaa monenlaisia tunteita. Kirjan avulla me ollaan päästy lasten kanssa keskustelemaan siitä, että vaikka sisarus onkin iloinen asia, niin se herättää monenlaisia tunteita, myös niitä, jotka tuntuvat vaikeilta.


Lapset ovat olleet vauvan odotuksessa mukana alusta asti, joten heilläkin on ollut lähes yhtä paljon aikaa valmistautua tulevaan. Ollaan puhuttu paljon tulevasta ja siinä samalla kirja on ollut loistava tuki ja keskustelunavaaja. Se on auttanut ottamaan esille myös sen, että sisaruuteen liittyy myös niitä vaikeampia tunteita. Kuten sitä, miten tuntuu vähän ikävältä, kun äidillä onkin kohta kolmas lapsi viemässä huomiota.
Tämä kirja toimii tukena myös muiden isojen muutosten käsittelyyn, ei vain siihen perheenlisäykseen. On hyvä muistaa, että kaikki muutokset, myös hyvät ja odotetut saattavat aiheuttaa niitä isoja tunteita. Meillähän on tässä syksyllä tulossa myös toinen iso muutos, kun kuopus siirtyy kokonaan uuteen eskariin. Hän odottaa sitä kovasti, koska pääsee siskon kanssa samoihin tiloihin, mutta samaan aikaan ne tutut kaverit jäävät vanhaan päiväkotiin. Joten tässä on muutoksia kerrakseen tänä syksynä.


Kirjojen luojat ovat kaksi lasten kehitykseen ja vanhemmuuden tukemiseen erikoistunutta psykologia Julia Pöyhönen ja Heidi Livingston. Kirjat ovat tällä hetkellä Suomen suosituimpia lastenkirjoja.
Rakastan myös Fanni-kirjojen kuvitusta. Kuvittaja Linnea Bellamine on tehnyt aivan loistavaa työtä ja kaikki hahmot ovat todella ilmeikkäitä. Myös lapset rakastavat kirjan kuvia ja niistä keskustellaan lukemisen ohella.
En voi muuta kuin suositella näitä kirjoja. Ne tarjoavat tietoa ja taitoja niin lapsille, kuin vanhemmillekin. Kirjoja löytyy jo useampia. Ja jos minun pitäisi suositella jotain tämän kyseisen kirjan lisäksi, niin hyviä ensihankintoja ovat Fanni ja suuri tunnemöykky, sekä Fanni ja ihmeellinen tunnelämpömittari.
Ovatko Fanni-kirjat sinulle entuudestaan tuttuja?
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Mitä pakkaan mukaan sairaalakassiin
Meillä on ollut sairaalakassi osittain pakattuna jo hyvän aikaa. Minut tuntevat tuskin voivat uskoa tätä todeksi. Koska jos viimeistä tippaa ei olisi, tuskin saisin mitään ikinä oikeasti valmiiksi. Nyt vauvan tavarat on pakattu omaan kassiinsa ja minun kassissani on minulle tarkoitetut vaatteet. Kylppärissä kosmetiikat on pusseissa niin, että niistä tarvitsee vetää ainoastaan vetoketjut kiinni ja heittää kassiin. Sitten muutamat pikkujutut mukaan ja menoksi. Neuvolakortti kulkee minulla tällä hetkellä käsilaukussa yhtä tiiviisti mukana, kuin lompakko ja kuulokkeet.

Eilen meillä oli jo pieni tilanne, kun vauva otti astetta sikeämmät päiväunet, eikä suostunut liikkumaan useampaan tuntiin normaalisti. Lähdin käymään Naistenklinikalla käyrillä varmuuden vuoksi. Siinä sitten annoin puhelimessa puolisolle ohjeet sairaalakassin täyttämiseen, mielessäni se mitä kuopuksen kohdalla kävi, kun menin vain tarkastukseen. Nuoremman synnytys nimittäin käynnistettiin juuri vähäisten liikkeiden vuoksi ja kyllähän sitä näillä raskausviikoilla mietti, että näinköhän käy nytkin. Ei käynyt. Päästiin vielä kotiin odottelemaan, kun käyrät olivat hyvät ja vauva alkoi rummuttamaan sydänkäyrälaitetta.
Tulin illalla Naistenklinikalta kotiin ja söin iltapalaa. Siinä sitten niitä supistuksia alkoikin tulemaan kolmen minuutin välein ja tätä kesti kaksi tuntia, kunnes ne rauhoittuivat yöksi. Vaikka supistukset tällä erää loppuivat niin, tällä hetkellä kropassani on enemmän synnytystä edeltäviä tuntemuksia kuin koskaan aiemmin. Isommista lapsista ei ollut ennen käynnistämistä mitään fiiliksiä. Joten ehkä tässä alkaa oikeasti tositoimet lähestyä ja mahdollisuus sille sponttaanille synnytykselle on olemassa. Meidän doula tsemppaa ihanasti näitä jännittäviä aikoja viestien välityksellä.

Mitä pakkaan sairaalakassiin
Nyt itse asiaan, eli sairaalakassin sisältöön. Aiemmissa synnytyksissä sairaalakassit on pakattu nimenomaan siinä viime tingassa. Esikoisen kohdalla pakkasin laukun samalla, kun soittelin sukulaisia läpi, että nyt tuli kutsu käynnistykseen. Nuoremman kohdalla annoin pakkausohjeet muistaakseni viestillä exälle. Vauvojen kotiutumisvaatteet oli pakattu kummallakin kerralla, koska niihin ei tarvitse koskea aiemmin.

Muutamat jutut olen todennut haluavani tällä kertaa mukaan, mitä ei oltu pakattu aiemmin. Esimerkiksi oma aamutakki ja olohousut. Sairaalan kaavut ovat näppärät siinä synnyttäessä, mutta sen jälkeen haluan kyllä omat mukavat vaatteet. Aamutakki ja ne olohousut ovat varmasti ihan riittävät. Niissä saa tissit tiskiin helposti ja ne eivät purista.
Sen lisäksi pakkaan pikkareita. Synnytyksen jälkeen hamstraan ihan varmasti niitä verkkopikkareita myös kotiin asti, mutta tässä ei ole taas tietoa siitä, kuinka kauan olen paikalla ennen h-hetkeä. Kahdesta aiemmasta kerrasta viisastuneena parit pikkarit mukaan, niin ei ahdista. Ne kun eivät vie paljoa tilaa.

- Kotiutumisvaatteet vauvalle parissa eri koossa (50 ja 56 cm)
- Parit omat bodyt vauvalle
- Turvakaukalo
- Muutamat harsot
- Tutit
- Kotiutumisvaatteet itselle
- Oma aamutakki ja housut
- Imetysliivit ja liivinsuojia
- Turbaanipyyhe hiuksille
- Neuvolakortti
- Lompakko ja henkkarit
- Kuulokkeet
- Laturit puhelimiin ja kameraan
- Kamera ja linssit
- Pikkareita ja sukkia
- Kasvojen puhdistusaineet
- Päivittäiset voiteet, seerumit ja kasvovesi
- Shamppoo ja hoitoaine (matkakoko), suihkusaippua
- Aurinkorasva
- Hammasharja ja -tahna
- Hiusharja
- Ponnareita
- Meikit ja siveltimet (BB-voide, puuteri, aurinkopuuteri, ripsiväri, kulmaväri)
- Juomapullo
- Jotain pientä evästä (lakua)
- Puoliso pakkaa omat tavarat
Uskon, että näillä pärjätään tämä synnytys ja sairaala-aika. Kun lähtö tulee, otetaan tavarat kantoon ja soitetaan meidän doulalle, että tulee paikalle. Toivon kovasti, että päästäisiin tällä kertaa perhepesä hotelliin ja vältettäisiin se leikkaussali, sekä heräämö. Ne ovat oikeastaan ainoat vienot toiveet tulevaan. Ja näistäkin lähinnä nuo jälkimmäiset isoimpina toiveina. Olisi ihana saada se rauhallinen strartti siinä synnytyssalin puolella, kun se minulla on vielä täysin kokematta.
Miltä tämä lista näyttää? Jättäisitkö itse jotain pois tai lisäisitkö sille jotain, mitä olen unohtanut?
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit


0