Huomenna alkaa viimein arki. Kun pakkasin 23 päivä joulukuuta työkoneeni laukkuun, en olisi uskonut, että työntekoon tulee näin pitkä tauko. Minulla on eristyksen jäljiltä päivät täysin sekaisin. Ilman viikonlopun ohjelmaa en olisi välttämättä selvinnyt töihin oikeana päivänä. Onneksi arki alkaa viimein ja viikot saavat kunnon rytmiä.

Korona ja eristys teki tästä vuoden alusta hyvin erilaisen, kuin olin aluksi kuvitellut. Toisaalta, eipä kukaan suunnittele joutuvansa eristykseen. Edes tänä maailmanaikana. Oma sairastuminen oli kevyt yllätys, vaikka tiesin tasan tarkkaan, kuinka paha tilanne oli ennen sairastumistani. Tällä hetkellä näyttää siltä, että on vain ajan kysymys koska se korona osuu kullekin ja kuinka rajuna. Itse koen päässeeni suht helpolla, vaikka olenkin ollut päiviä aika huonossa kunnossa. Missään vaiheessa ei kuitenkaan tarvinnut pelätä, ettenkö olisi pärjännyt kotona. Eivätkä mitkään oireet ole näyttäneet jääneen pitkäaikaisiksi. Haju- ja makuaistini palasivat jo ennen karanteenin loppua.

Koronan ja eristyksen vuoksi, myös lasten olo toisessa kodissa piteni yli kahden viikon mittaiseksi. Vaikka he tulivat minun luokseni nyt pari päivää etuajassa. Tämä oli taas meille kolmelle pisin jakso erossa toisistamme. Minä olen ollut alusta asti tyttöjen elämässä se vanhempi, joka on ollut eniten läsnä. Vaikka se on tässä vuoroasumisen myötä tasoittunut merkittävästi. Pitkät erossaolojaksot kuitenkin tietävät aina oirehdintaa, kun lapset eivät yhtäkkiä saakaan olla totutusti kanssani. Ennustan siis jonkin verran tavallista rankempaa ensimmäistä arkiviikkoa. Täytyy olla vain entistä enemmän läsnä tytöille tällä viikolla. Tehdään viikonloppuna sitten jotain ihan ekstra kivaa. Tytöt ainakin toivoivat lettuja ja Disneyn uutta Encanto elokuvaa.

Viikonloppuna sain nauttia myös uuden murun seurasta. Minusta tuli kertaheitolla sellainen ärsyttävä ihminen, joka selittää: ”Kyllä sen vaan sitten tietää, kun se kolahtaa.” Tämä ihmissuhde nimittäin kolahti niin, että tuntui. Vaikka minulla on edelleen muun muassa niitä hylkäämiseen liittyviä pelkoja, en ole ollut kertaakaan näin varma ja luottavainen.

Ihanaa alkanutta vuotta!

-Jenni

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals

LUE MYÖS

Vuosi lähenee loppuaan, samoin myäs tämä sinkkuvuosi. Olen ollut sinkkuna nyt karvan verran vaille kaksi vuotta.  Aika on mennyt todella nopeasti. Ensimmäinen ajatus on, että tämä vuosi on ollut huomattavasti tasaisempi kuin edeltäjänsä. Siitäkin huolimatta, että vuosi alkoi melkoisella myllytyksellä, kun sain kuulla, että minua oli petetty vuosia.

Olen edelleen äärimmäisen onnellinen siitä, että uskalsin ottaa sen ratkaisevan askeleen ja erota. Eron jälkeen on tapahtunut paljon ja olen saanut tietää paljon sellaista menneistä vuosista, jota en ole aiemmin tiennyt. Kuten aiemmin mainittu jatkuva pettäminen. En kadu eroa tai haikaile menneeseen, vaan olen todella onnelinen näin.

On-off tapailua

Vuosi alkoi eräällä on-off tapailulla. Minulla oli kyseisen tyypin kanssa todella mukava ja turvallinen olo, mutta jostain syystä kaikki traumani jarruttivat menoa. Olin hänen seurassaan, kun tämä pettämisjuttu paljastui ja luulen sen vaikuttaneen asiaan. Tämä tieto romutti kuitenkin todella paljon siitä historiasta, jonka olin kuvitellut oikeaksi. Vaikka olin saanut etäisyyttä kyseiseen suhteeseen ja tieto olisi voinut iskeä myös kovempaa, se vaikutti silti jonkin verran. Minä jarruttelin tämän ihmissuhteen kanssa ja lopulta, kun tämä toinen totesi omista syistään että ei pysty. Silloin se tuntui itselle kovalta kolaukselta, koska olin juuri opetellut luottamaan siihen ettei toinen lähde ja sitten suhde päättyikin.

Nyt jälkeen päin voin vain ajatella, että näin ei ollut vain tarkoitettu. Tämän ihmisen kohdalla aika ja olosuhteet olivat monella tapaan väärät.

Parisuhteen kaipuu

Keväällä koin aivan jäätäävää yksinäisyyttä ja parisuhteen kaipuuta, kun tämä on-off tapailu oli päättynyt. Olin niin kyllästynyt olemaan sinkku. Inhosin Tinderiä ja muita deittisovelluksia puhelimessani. Silloin yksinolo ahdisti. Silloin selasin myös Tinderiä hyvin matalalla rimalla ja silloiset deittikokemukset olivat hyvin sen mukaisia, eli huonoja. Halusin vain saada jonkun lähelleni ja olin valmiis kelpuuttamaan kenet tahansa. Tämä kaipuu onneksi hiipui ja sitä myötä ymmärsin etten voi kelpuuttaa ketä tahansa. Silloin sain myös paljon niitä kokemuksia, että kelpasin kyllä sänkyyn, mutta en tyttöystäväksi, mitkä satuttivat minua. Tämän jälkeen olen ollut melko varovainen ja tarkka.

Pettymyksiä

Keväällä minulla oli juttua muutaman todella lupaavan oloisen tyypin kanssa. Kaikki nämä kuitenkin osoittautuivat sellaisiksi, joiden kanssa viestittely sujui, mutta livenä näkeminen jätti kylmäksi. Se ei ollut näiden miesten vika. Näissä tapauksissa henkilökemiat eivät vain toimineet. Osa pettymyksistä kolahti todella syvälle, vaikka en sitä halua myöntää.

Sinkkukesä

Sitten tuli kesä. Edeltävänä kesänä tapailin erästä, joten varsinainen sinkkukesä jäi ensimmäisenä vuotena kokematta. Siksi odotin tätä kesää innolla. Minulla oli mielikuvia itsestäni kesäterassilla, aurinkolasit päässä, kivassa kesämekossa, vapaana tapaamaan jonkun. Mietin jopa, että olisin antanut kesän aikana deittisovellusten olla ja keskittyä tapaamaan jonkun ihan livenä. Noin viikko tästä, niin ostin ensimmäistä kertaa Tinder Goldin. Loppujen lopuksi tässä kävi kuitenkin niin, että olin lähtökohtaisesti niin uupunut etten jaksanut tapailla ketään. Kuuman sinkkukesän sijaan kesä oli enemmän tai vähemmän selviytymistä uupumuksesta.

Syksy

Kesän uupumus heijasteli syksyyn, jolloin jäin sairaslomalle, josta ensimmäiset kaksi viikkoa käytännössä nukuin sen ajan, kun en ollut lasten kanssa. Siinä tilanteessa minulla ei riittänyt voimat minkäänlaiseen treffailuun tai edes Tinder-viestittelyyn. Kun aloin toipua, uskalsin kokeilla treffailua uudestaan. Tapasinkin erään, jonka kanssa treffailimme hetken. Tämä ei lopulta jatkunut, kuten saatatte arvata. Tuntui kuitenkin hyvältä tapailla taas ihmisiä uupumisen jälkeen.

Tinderkokeilu

Viimeisin juttu tällä rintamalla oli päätökseni tehdä eräänlainen tinderkokeilu. Minulla oli kerynyt melkoinen määrä mykkiä matcheja Tinderiin, joten Miisa Asikaisen inspiroimana, tein tinderkokeilun. Tarkoitus oli lähettää kaikille mykille matcheille viesti ja aloittaa keskustelu ja katsoa, kuinka moni vastaa.  Miisalle oli käynyt oman kokeilunsa kanssa todella hyvin. Ja minäkin löysin matcheista ihmisen, jonka kanssa on ollut ihana viestitellä, jutella ja hän vei minut myös treffeille.

En tiedä yhtään mitä minun seuraava vuosi  tuo tullessaan, mutta odotan sitä tällä hetkellä hyvillä mielin. Olisi se sitten millainen tahansa.

-Jenni

KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals

LUE MYÖS

Surullinen sinkkuus

Ensimmäinen sinkkuvuoteni

Ensimmäinen sinkkujoulu

Deittailu ja sen jakaminen julkisesti