Minulla oli tällä kertaa poikaystäväviikonloppu. Ja jotenkin tämä kyseinen viikonloppu oli aivan täydellinen. Olimme suunnitelleet tulevaa viikonloppua hieman etukäteen. Vähän sitä mitä söisimme ja tekisimme. Yhteinen viikonloppu alkoi torstaina, kun poikaystäväni tuli luokseni. Kävimme ihan ensimmäiseksi kaupassa ja sitten raahasin hänet lenkille rantaan. Kun pääsimme kotiin, hän alkoi laittaa ruokaa, kun minulle iski armoton väsymys. Minä sain sitten ottaa päiväunet samalla, kun hän kolisteli keittiössä.

Olen sanonut joitain kertoja, että minut on äärimmäisen helppo hurmata kahdella tapaa. Ostamalla kukkia ja laittamalla minulle ruokaa. Poikaystäväni on tehnyt nyt molemmat, joten voitte arvata, että olen häneen aivan lääpälläni.

Illalla sitten syötiin ja nautittiin toistemme seurasta, sekä toisistamme. Kummallakin oli ollut taas puolitoista viikkoa kova ikävä.

Elokuvia, läheisyyttä, pusuja ja jalkahierontaa

Perjantaina meillä oli suunnitelmissa käydä elokuvissa. Poikaystäväni on varsinainen elokuvanörtti, joten kyseinen aktiviteetti tulee todennäköisesti olemaan meidän treffien vakio. Mietittiin useampi päivä, mitä mennään katsomaan, koska elokuvissa meni parikin meille sopivaa vaihtoehtoa. Päädyttiin lopulta prinsessa Dianasta kertovaan Spenceriin. Menimme katsomaan elokuvaa Itiksen Finnkinoon, joka on meille kummallekin uusi paikka. Meidän näytöksemme oli Lux-salissa, mikä oli myös todella kiva kokemus.

Pidimme kumpikin elokuvasta, vaikka olimme odottaneet jotain vähän erilaista. Elokuva kuvasi meidän mielestämme hyvin sitä, kuinka ahdistunut Diana oli hovissa. Kristen Stewart oli roolissa todella hyvä. Kuten sanottu, elokuva oli erilainen, kuin odotin, mutta kuitenkin hyvä. Voin suositella.

Lautantaina puolestaan pidimme lumimyrskyä kotona kahdestaan. Paljon halailua ja läheisyyttä, sarjoja ja myös pizzaa. Sain ottaa päiväunet hänen kainalossaan, niin että nukahdin hiusten silittelyyn. Puhuttiin myös kaikesta maan ja taivaan välillä. Meillä on todella hyvä ja avoin keskusteluyhteys, josta olen äärimmäisen onnellinen. Huomaan, että voin alkaa viimein luottamaan häneen. Siihen, ettei hän lähde tuosta noin vain. Siihen, että tämä suhde voi oikeasti toimia. Saan päivittäin satoja suukkoja, suudelmia, halauksia ja sulosia sanoja. Kun asetuin sohvalle pitkälleni ja laitoin jalat hänen syliinsä, hän alkoi hieroa niitä. Saatoin voihkaista tässä vaiheessa, koska jalkojen hieronta on vain parasta, mitä tiedän. Hän halusi tiskata, kun minä siivosin, koska hän haluaa osallistua ollessan luonani.

Sunnuntaina, rauhallisen aamun jälkeen, saatoin hänet metroasemalle. Ikävä iski välittömästi. Mutta touhusin omia juttujani, jotta se helpottuisi. Löysin Normalista hieman kosmetiikkaa. Valokuvasin ja kävin illalla lenkillä Heidin kanssa.

Kuten sanoin, viikonloppu oli aivan täydellinen. Mun poikaystävä on aivan ihana. Olen hulluna häneen. ♥

-Jenni

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals

LUE MYÖS

Ensitreffien asu

Ihastuminen kuuluu deittailuun

Arki eristyksen jälkeen

All in – ihastuminen

Yleisin kysymys, jota esitetään narsistisesta- ja väkivaltaisesta suhteesta toipuvalle on; ”Miksi et lähtenyt, jos se oli niin kamalaa?” Myös minä olen maannut sängyssä lukuisia tunteja kelaten päässäni läpi yhä uudelleen ja uudelleen niitä merkkejä suhteen alusta, joista minun olisi pitänyt älytä jonkin olleen pielessä. Samoin kelaan yhä uudelleen ja uudelleen läpi niitä väkivallan tilanteita, joista jokaisen jälkeen olen vain jäänyt suhteeseen ja uskonut, että kyllä tästä kaikki paranee. Olen miettinyt sitä, miten olen voinut antaa jonkun ihmisen kohdella minua sillä tavalla kuin minua kohdeltiin.

Olen rakkausaddikti

Eron jälkeen aloin etsiä selitystä tälle, miksi niin monet jäävät väkivaltaiseen parisuhteeseen. Koska en todellakaan ole ainoa sellaiseen suhteeseen jäänyt. Kyse on aivopesusta ja addiktiotilasta. Väkivaltaisessa parisuhteessa riittää niitä hetkiä, kun voi tunte itsenä maailman erityisimmäksi ja ihanimmaksi. Niitä hetkiä, kun voi tuntea itsensä rakastetuksi. Kuten addikti, me jäämme koukkuun näihin tunteisiin ja jäämme narkkarin tavoin odottamaan seuraavaa ”rakkausannotamme”. Olin ja olen edelleen rakkausaddikti.

Tällä tavoin aivopestynä on kykenemätön tulkitsemaan saamiaan vaaraviestejä. Tai sitten ne on valmis sivuuttamaan ihan täysin uskoessaan, että kaikki tulee muuttumaan. Minäkin, lukuisia kertoja, mietin väkivaltatilanteessa, että kun kestän tämän niin sitten helpottaa. Hän purkaa kertyneen paineen ja sitten hän jaksaa olla pitkän aikaa aivan ihana. Tämä on vain hetki. Kyllä minä kestän.

Samoin olin kykenemätön uskomaan ystävieni varoituksia siitä, mitkä kaikki asiat olivat suhteessamme pielessä. Puolustelin häntä ja keksin selityksiä kaikelle toiminnalle. Uskoin sokeasti myös hänen valheensa, vaikka minulle ladeltiin ihan toisenlaisia faktoja eteen.

Vasta kun suhde ajautui siihen pisteeseen, että kaikki oli vain paskaa, enkä saanut sitä kaipaamaani rakkausannosta, aloin miettiä todella eroa. En saanut suhteesta enää sitä säännöllistä hyvänolontunnetta, joka piti minut suhteessa. Mikään ei enää ruokkinut addiktiotani, joten minulla ei ollut syytä jäädä. Aloin haaveilla rakkaudesta jossain toisaalla. Pikkuhiljaa aloin myös ymmärtämään, että se mitä koen parisuhteessani ei ole okei. Hitaasti, mutta varmasti, ymmärsin hiljelleen, että minun on pakko lähteä.

Kaksi vuotta sinkkuna

Väitän, että nämä kuluneet kaksi vuotta sinkkuna olivat minulle suorastaan elintärkeitä. Pääsin tänä aikana vierottautumaan. Sinkkuuden alussa olin niin rakkaudennälkäinen ja huumaantunut kaikesta saamastani huomiosta, että olin aivan sekaisin. Halusin kaiken kerralla ja olin valmis saamaan sitä ihan yliannostukseen asti. Ensimmäiset puoli vuotta meni tässä huumassa. Sitten alkoi se vierottautuminen. Opin hiljalleen vetämään rajat ja ymmärsin, että millaisia asioita toivon.

Silti, kuten alkoholistilla, minullakin on vaarana se, että tilanne voi uusiutua. Minulla on kaikki mahdollisuudet ”retkahtaa”. Yritän jatkossa kuitenkin muistaa omat rajani ja ne asiat, joista en tule enää koskaan luopumaan. En kenenkään kanssa. Yksi niistä on turvallisuus. En halua enää koskaan tuntea oloani hetkeäkään turvattomaksi, yhtään kenenkään kanssa.

-Jenni

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals

LUE MYÖS

Millaisieksi koen treffailun väkivaltaisen parisuhteen jälkeen

Kun väkivallan tekijä on aina se ”kiva tyyppi” ja uhri ”nalkuttaja”

Lähisuhdeväkivalta: Mieti mitä sanot

Kontrollointi parisuhteessa