Tänään ilmestyi Ylen sivuilla artikkeli, johon annoin haastattelun. Tämä haastattelu on ollut ehkä yksi tähän astisen urani huippuhetkiä. Pääsin puhumaan muodista ja syrjinnästä, jota minä ja moni, moni muu lihava on joutunut kokemaan. Haastattelu oli todella kiva kokemus. Olen antanut ennenkin haastatteluja, mutta tämä oli ensimmäinen kasvokkain tapahtuva. Lisäksi tähän liittyi kuvaamista, mikä jännitti minua hieman etukäteen. Kaikki meni kuitenkin hyvin ja minulla oli oikeasti kivaa kameran edessä.

Kokemus, joka ei kohtaa keskikokoisia

Puhuttiin toimittajan kanssa plusmuodista ja pluskokojen saatavuudesta. Tämä on jotain, mistä harvalla keskikokoisella on mitään hajua. Voisitko kuvitella tilannetta, että kävelet vaatekauppaan, eikä siellä olisi sinulle yhtään mitään? Tämä on monelle pluskokoiselle arkipäivää. Me joudumme ostamaan vaatteemme netistä ja se, että pääsisimme sovittamaan vaatteita kaupan sovituskopiin on harvinainen poikkeus. Itse olen kokoa XXL, joten minulla on jopa pieni mahdollisuus saada sovittaa joitain vaatteita. Minua isommilla sitä ei ole välttämättä ollenkaan.

Ylen Instagramissa artikkelin omassa julkaisussa oli kommentteja siitä, että kyllä pluskoon vaatteita on saatavilla eri merkeillä. Ja niin on. Mutta artikkelin pointti oli alunalkaenkin se, että valikoimaa on todella rajoitetusti. Olen kuullut lukuisia kertoja pluskokoisten puhuvan siitä, että se vaate ostetaan mikä menee päälle. Vaatteita ostetaan koko edellä, ei välttämättä ulkonäkö. Mikä tarkoittaa myös sitä, että sen oman tyylin ilmaiseminen on haastavaa. Ja tätä tuntuu monen olevan vaikea ymmärtää.

Haastettelu avasi paljon hyvää keskustelua. Ilahduin siitä, miten moni jakoi artikkelin omassa somessaan. Sain myös valtavasti hyvää palautetta, mistä olen todella kiitollinen. Toivon, että mahdollisimman moni lukee artikkelin ja se auttaa ymmärtämän yhtä sellaista asiaa, joka on lihavalle ihmiselle arkipäivää.

Olen oppinut viime päivinä aivan valtavasti itsestäni ja lihavuudesta viime päivien aikan, kun olen kuunnellut Kehorauhaa-podcastia. Se on auttanut ymmärtämään niin itseäni, kuin yhteiskuntaa. Olen alkanut ymmärtämään sitä, miksi kehoni on tänä päivänä sellainen, kuin se on. Se on ollut korjaavaa. Toivon, että voin itse levittää tätä samaa sanomaa eteen päin muille. Toivon myös, että artikkeli avaa jonkin verran ihmisten silmiä.

Luitko artikkelin?

-Jenni

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

Aion lopettaa laihduttamisen!

Mitään ei saa taaskaan sanoa

Onko kenenkään ulkonäköä oikeus kommentoida?

Jaan teille hieman kuvia ja kuulumisia viime päiviltä. Meillä on taas tupa täynnä lapsia. Minä olen ollut illat keskenään tämän meidän trion kanssa. Eli kädet ovat olleet iltaisin melkoisen täynnä. Iltaisin, kun olen istahtanut sohvalle olen ollut melko väsynyt. Mutta tiedättekö mitä. Muistelin tässä juuri isompien vauvavuosia. Silloin nukahdin sohvalle lähes poikkeuksetta iltaisin. Itseasiassa ensimmäisen kerran jo Pikku Kakkosen aikaan. Eli muutosta omassa elämässä on tapahtunut. Tämä oli mielestäni positiivinen huomio.

Mutta nyt niihin kuviin…

Ihan ensimmäiseksi selfie kimara. On kuvaa aamukahvin kanssa. Aurinkoinen hetki kotisohvalla. Kyseinen kuva on otettu itseasiassa iltaa ennen takatalvea ja lumipyryä. Näiden lisäksi on yksi peiliselfie hyvältä meikki päivältä ja hengailua vauvan kanssa. Meidän arki on tällä hetkellä sellaista, että välillä tuntuu ettei juuri ehdi istahtaa, mutta sitten on niitä joitain rauhallisimpia hetkiä.

Meidän vauva ja ikiliikkuja. Oikeasti hän ei ole edes nukkuessaan paikoillaan. Meidän arki on muuttunut melkoisesti sen myötä, kun hän lähti kunnolla liikkeelle ja nousi jaloilleen. Hän on todella kerkeäväinen kaveri ja tietää jo, kun on konttaamassa jonnekkin väärään paikkaan. Yleensä siinä vaiheessa hän konttaa karkuun maailman levein hymy huulillaan. Unikoulu sujuu vähän vaihdellen. Toten kanssa menee tosi hyvin. Minun kanssani vauva ei oikein suostu nukkumaan omassa sängyssä. Mutta harjoitellaan vielä.

Rauhallisia hetkiä, pieniä valoläikkiä ja kukkia. Ensimmäisessä kuvassa valo osui aivan mielettömän kauniisti meidän lipastoon. Toisessa kuvassa on pääosassa kaunis persikan värinen krysanteemi. Kolmannen kuvan nappasin hektisen päivän päätteeksi, kun meillä oli vauvan kanssa rauhallinne, pitkän kaavan imetyshetki. Viimeinen kuva oli Talvipuutarhalta, jossa oli laitettu keväisiä koristeita esille.

Tämä kollaasi voisi olla; Ruokka ja mocktaileja. Totella on ollut oma someprojekti, jonka seurauksena olen saanut nauttia aivan ihanista mocktaileista. Täytyy sanoa, että tämä on suosikki etuuksiani tässä meidän parisuhteessa. Sen lisäksi ollaan käyty meidän lempi sushipaikassa ja testattu somen hittireseptiä, pizzaleipää.

Arkeen on mahtunut myös kiireetöntä ulkoilua ja lenkkeilyä vauvan kanssa, sekä PR-tilaisuus Sugarilla. Kuvassa näkyvä Noshin paita, joka pisti silmääni Sugarin toimistolla. Kolmannen kuvan otin Totelle, kun lähdin Sugarilta kotiin päin. Kasseissa on jokunen PR-näyte, jotka sain mukaani.

Sellainen arkinen kuvapläjäys. Olen viime aikoina keskittynyt paljon Instagramiini, jonka vuoksi blogi on ihan vähän heitteillä. Mutta lupaan keskittyä tähän taas, kunhan tilanne vähän rauhoittuu. Juuri nyt paletilla tuntuu olevan aika paljon kaikkea. Mikä on samaan aikaan ihanaa.

-Jenni

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

Pääsiäinen aikuisten ja vauvan kesken

Yhtenä maalikuun päivänä

Laskeutuminen pääsiäiseen

Ihana keväinen viikonloppu

Edessä kiva viikonloppu