Hei ihanat! Täällä blogissa on käynyt viime päivinä aivan ihana kuhina. Kiitos siitä ihan jokaiselle. 🩷 Tuli myös huomattua, että kyllä niitä lukijoita löytää vielä tänne bloginkin puolelle tuhansia, vaikka sanotaan blogien kuolleen.

Meillä viikko on alkanut hyvin tavalliseen tapaan. Arki niin sanotusti rullaa. Tottekin on palannut vihdoin alkuvuoden sairastelujen jälkeen töihin. Ehdin niin tottua Toten läsnäoloon kotona, että nyt on ollut jopa vähän outoa olla taas paljon itsekseen. Se ei tosin haittaa minua. Nautin omasta ajastani.

Saatiin tänään myös rakas bestikseni meille kylään mun haltiakummilapsen kanssa. Vaikka meillä oli kotona tällä kertaa vain taapero, 3- ja 1,5-vuotiaat leikkivät aivan ihanasti yhdessä. Tätä oli aivan ihana seurata. Taapero hakeutuu ihanasti leikkimään muiden lasten kanssa, vaikka hänen leikkinsä ei olekaan vielä yhtä johdonmukaista kuin isommilla. Mutta ihanaa, kun hän saa niin paljon sitä sosiaalista harjoitusta eri ikäisten lasten kanssa. Tätä tulee aikanaan lisää päiväkodissa.

Pitkästä aikaa kuvaamassa

Päästiin viikonloppuna kuvaamaan Katrin kanssa todella pitkästä aikaa. Meillä oli seitsemän viikon tauko sään ja aikatauluongelmien vuoksi. Mutta oli niin ihanaa päästä kuvaamaan yhdessä. On ihanaa jakaa kuvaukset jonkun kanssa, joka on yhtä intohimoinen kuvaamiseen, muotiin ja sosiaaliseen mediaan kuin minä. Kuvausreissut ovat meille todella tärkeitä hetkiä yhdessä. Olen sanonut tämän varmasti ennenkin, mutta sanon sen vielä.

Vähän harmittaa, että ei päästy ikuistamaan sitä Helsingin hyvin lyhyttä talvea, joka oli tässä märkien kelien välissä. Ilmat ovat olleet sanalla sanoen masentavia, kun koko ajan on harmaata ja märkää. Lumikinokset sen kun loistavat poissaolollaan, kuten myös aurinko.  Meidän kuvauspäivänäkään aurinko ei paistanut. Vaikka säätiedotuksen mokoma oli luvannut toista.

Asun tiedot

Takki / H&M

Neule / Nosh (saatu/pr*)

Farkut / Ulla Popken (saatu*)

Kengät / Ulla Popken (saatu*)

Korvakorut / Kaiko

Raskausaikana ostettu takki palvelee edelleen

Tykkään tästä asusta tosi paljon! Se on rento, mukava ja kuitenkin tosi tyylikäs. Sellainen perus hyvä, klassinen asu, jossa on hyvä olla.

Tuo takki on pari vuotta vanha raskausajan takkini. Toimii käytössä kivasti edelleen säätöjen ansiosta. Pidän siitä, miten tämäkin takki on todella ajaton. Uskon, että voin käyttää tätä vuosien jälkeenkin. Parasta on, kun vaatteet kestävät aikaa. Olen jo aikaa sitten lopettanut trendien perässä juoksemisen. Vaikka tykkään jonkin verran leikitellä omalla tyylilläni, niin palaan niihin ajattomiin ja klassisiin vaatteisiin yhä uudelleen ja uudelleen. Kuten tähän takkiin.

Ja hei, pakko vinkata, että olen saanut tehdä syksyllä yhteistyötä Ulla Popkenin kanssa ja päässyt testaamaan heidän farkkujaan. Heiltä löytyy tosi hyviä ja kestäviä farkkuja, joita voin suositella lämpimästi. Pluskokoisena farkut meinaa olla välillä haastavaa löytää farkkuja, jotka eivät purista ja joissa on taskut. Näissä taskut eivät ole vain koriste, vaan niitä voi oikeasti käyttää. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan minulla on farkut, joissa on muutakin kuin takataskut. Joten suosittelen.

Mitä te olette mieltä tästä asusta? Onko teilläkin suosikkivaatteita, jotka ovat kestäneet aikaa ja trendejä? Jakakaa ajatuksianne kommenteissa!

-Jenni

KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä

Haluatko lukea lisää ajatuksiani? Haluatko päästä syvemmälle ja oppia minusta enemmän? Kiinnostaako tekemäni työ? Kiinnostaako some? Tilaa uutiskirjeeni, liity blogin omaan sisäpiiriin. Kirjoitan sinne enemmän omia henkilökohtaisia ajatuksiani. Kirjoitan työstäni, ovalluksistani ja annan vinkkejä.

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Podcast: Kaverin kanssa

LUE MYÖS

Pitkä takki ja palejettihame

Helmikuun hyvinvointitavoitteita

Asu joka meinasi jäädä julkaisematta

Neule joka jäi mieleen

Pakkaspäiviä

Kirjoitin keväällä siitä, miten päätin lopettaa laihduttamisen. Olen laihduttanut koko aikuisikäni. Olen onnistunut laihduttamaan lähes 200 kiloa. Mutta siitä huolimatta olen ollut kolmannen raskauteni jälkeen painavimmillani, kuin koskaan aikaisemmin.

Viime vuonna opin sen, että laihdutuskuurit eivät ole ratkaisu. 95 % laihdutuskuureista epäonnistuu ja ihmiset palaavat lähtöpainoon tai sen yli. Yksikään lääkäri ei määräisi tai edes suosittelisi lääkettä tai hoitokeinoa, jolla onnistumisprosentti on alle viisi prosenttia. Joten miksi minä haluaisin etsiä ratkaisua tällä tavalla? Laihduttamisen lopettaminen tuntui tässä vaiheessa ainoalta järkevältä ratkaisulta.

Kun lopetin laihduttamisen keväällä, todellinen työ vasta alkoi.

Liikuntaa haittaavat tavat

Ei ollut yksinkertaista lopettaa jotain, jota oli tehnyt koko aikuisikänsä. Varsinkin kun kyse on jostain sellaisesta, jonka siemen on istutettu jo ihan varhaislapsuudessa. Olen sitä ikäpolvea, joka on kasvanut keskellä laihdutuskulttuuaria. Meille on kerrottu, millainen kuuluu olla ollakseen hyväksytty. Minulla oli todella paljon haitallisia ajatusmalleja, jotka estivät minua liikkumasta. Sen sijaan, että olisin nauttinut liikunnasta, keskityin laskemaan kaloreita ja sitä, kuinka paljon enemmän olisi pitänyt liikkua. Omalla kohdallani tämä oli todella hyvä tapa tehdä selvää liikunnan ilosta.

Tähän liittyi myös vahvasti se, että tavoitteeni ovat aina olleet aivan liian isoja. Kun omat voimat eivät ole riitäneet niiden saavuttamiseen, usko on loppunut. Kun pilkoin ne liikuntatavoitteet mahdollisimman pieniksi, aloin saamaan onnistumisia.

Olen nyt liikkunut kolmen kuukauden ajan 10 minuuttia päivässä. Se on niin lyhyt aika, että en pysty mitenkään perustelemaan itselleni hetken skippaamista. Sen lisäksi riittävä jousto on ollut avain onnistumiseen. Jos olen väsynyt tai jotain paikkaa kolottaa tai olen ollut flunssan vuoksi puolikuntoinen, olen vaihtanut päivän treenin tosi herkästi venyttelyihin.

10 minuuttia päivässä on jo viikossa 70 minuuttia enemmän säännöllistä liikuntaa, kuin mihin olisin uskonut pystyväni. Huomasin ensimmäiset tulokset jo ensimmäisen kuukauden aikana. Jaksoin paremmin. Mun polvi ei ole oireillut. Ryhti alkoi korjaantumaan. Pikku hiljaa huomasin, että jaksoin myös liikkua enemmän. En tarvinnut enää 10 minuutin aikana taukoja.

Kun olin tehnyt jumppaa yli kuukauden päivittäin. Uskalsin hankkia itselleni jumppamaton helpottamaan liikkumista. En halunnut hankkia mitään ylimääräistä, ennen kuin olen näyttänyt itselleni pystyväni tähän. Nyt haaveilen jo vähän kevyistä käsipainoista. Se on ehkä seuraava hankintani.

Rajoittaminen ei toimi

Saan somessa jatkuvasti viestejä siitä, mitä kaikkea mun pitäisi jättää ruokavaliosta pois. Siis vaikka aika harvalla on mitään käsitystä siitä, miten todellisuudessa syön.

Olen vaan huomannut sen, että rajoittaminen ei itselläni toimi. Jos lähden rajoittamaan syömisiäni, se tarjoittaa sitä, että haluan entistä palavammin sitä mitä rajoitan. Olen muuten oppinut tästä asiasta melkoisen paljon viimeisen vuoden aikana. Laihduttamisen yhteydessä lopetin samalla syömisen rajoittamisen. Annoin luvan ihan kaikkeen. Silläkin uhalla, että pupeltaisin sen jälkeen pelkkää irtokarkkia. Näin ei kuitenkaan käynyt. Syön mitä mieli tekee. Viime aikoina se on ollut veriappelsiineja. Mietin, mitä hyvää voisin siihen vielä lisätä. Sen lisäksi mietin uusia ravintosuosituksia. Millä tavoilla pääsisin edes lähelle niitä.

Ja tämä on toiminut.

Kielsin itseltäni vaa-an

Ajattelin aika pitkään, että vaaka ja sen lukema eivät triggeröi. Mutta kyllä ne triggeröivät. Liikunnasta tulee heti pakkomielteisempää, vaadin itseltäni liikaa ja silloin into lopahtaa. Joten olen kieltänyt itseltäni vaa-an. Lääkärissä voin käydä vaa-alla ja ehkä joskus muutenkin, mutta toistaiseksi se on minulle liikaa. Ja siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Laihduttamisen lopettaminen on tuonut elämääni enemmän niitä hyvinvointia tukevia tekoja. Ahminta on loppunut, kun syön säännöllisemmin ja liikun enemmän. Kuka olisi uskonut?

-Jenni

Haluatko lukea lisää ajatuksiani? Haluatko päästä syvemmälle ja oppia minusta enemmän? Kiinnostaako tekemäni työ? Kiinnostaako some? Tilaa uutiskirjeeni, liity blogin omaan sisäpiiriin. Kirjoitan sinne enemmän omia henkilökohtaisia ajatuksiani. Kirjoitan työstäni, ovalluksistani ja annan vinkkejä.

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Podcast: Kaverin kanssa

LUE MYÖS

Uusi vuosi ja ensimmäisten pävien kuulumisia

Tavoite: Liikunta osaksi arkea

Sun ei ole pakko rakastaa itseäsi

Tavoite siihen, kun täytän 40 vuotta

Armoton väsymys