Pääsiäinen aikuisten ja vauvan kesken
0Pääsiäinen tuli ja meni. Tämä sen jälkeinen viikko on mennyt aivan hirvittävää vauhtia. Tuntuu, että aikaa mihinkään ylimääräiseen ei ole ihan hirveästi jäänyt. Ja välillä viikot ja päivät on juuri tällaisia. Kaikki kolme lasta kaipaavat aikaa ja iltaisin tuntuu, että sohva kutsuu, kun mehut on imetty niin loppuun. Toinen isommista totesikin tänään aamulla: ”Meissä on iso homma”. Niin välillä on, mutta se on vain ihanaa.
Mutta palataan hetkeksi pääsiäiseen. Miten sinun pääsiäisesi sujui? Ehditkö rentoutumaan? Me vietettiin pyhät kolmeen pekkaan. Minä olin pyhät pääasiassa kipeänä ja Totte töissä. Eli en sanoisi, että pääsiäinen olisi ollut erityisen juhlava. Ennemminkin arkinen. Mutta muuten se oli oikein onnistunut. Ainakin tuli levättyä, kun oma vointi vaihteli jonkin verran koko pääsiäisen aikana. Vähän niin kuin pääsiäisen sää. Totte oli onneksi iltavuoroissa, joten hän ehti olla päivät todella pitkälti meidän kanssa.
Ihan vain kotona Vauvan tahtiin
Päivät olivat kiireettömiä ja vauvantahtisia. Kuten arki tällä hetkellä hyvin pitkälti ovat olleet. Meidän vauvalla on menossa melkoinen kehitysvaihe. Nyt hän on selkeästi jättämässä päivän viimeisiä päiväunia pois ja päivät ovat täynnä menoa, kun motoriset taidot kehittyvät. Elämme aikaa, kun silmät pitäisi olla selässäkin. Hän osaa ilmaista myös todella vahvasti omat mielipiteensä ja esimerkiksi vaunuissa istuminen alkaa aina jossain kohtaa tympimään.
Olen ollut aina kotihiiri, eikä pyhinä reissaaminen ole varsinaisesti houkuttanut. Siksi olen halunnut luoda meille niitä omia perinteitä kotiin. Välillä on toki kiva käydä perheen luona kylässä, mutta oma koti on paras. Se, kun voidaan laittaa kotiin omat tutut koristeet, tehdä hyvää ruokaa ja viettää kiireetöntä aikaa yhdessä. Ei tarvitse hosua tai stressata ja kantaa laukkuja paikasta toiseen. Kotona vietetyt pyhät sopivat meille.
Pääsiäisen ruokia
Ruokapuoli meillä oli myös aika kivasti hoidettuna. Meillä ei ole sellaisia jokavuotisia perinnereseptejä, vaan mietitään ruokia vähän tapauskohtaisesti ja sen mukaan, mitä tekee mieli. Saatiin tällä kertaa apua PR-lähetyksen muodossa.
Parina päivänä Totte kokkasi meille kasvisburgereita ja halloumi ranskalaisia. Meillä oli beyond pihvejä, jotka menivät kyllä ihan täysin lihasta. Jos en olisi tiennyt, niin en olisi huomannut eroa. Nämä menevät kyllä ehdottomasti jatkoon. Halloumiranskalaiset olivat myös super hyviä. Totte on ihana, kun jaksaa treenata erilaisia reseptejä, vaikka kokkaaminen ei ole hänen vahvuuksiaan. Silti hän yrittää, harjoittelee ja kokeilee. Mikä on upea piirre. Rakastan sitä, että minulle kokataan, joten sydämeni sykkii tälle, miten paljon hän näkee vaivaa.
Minä puolestani näytin rakkauttani leipomalla.
Kuten sanottu, meidän pääsiäinen oli todella rento. Ei tehty ihan hirveästi mitään. Vietettiin aikaa yhdessä ja minä toivuin parhaani mukaan flunssasta. Vauva harjoitteli sormiruokailua ja pääsi keinumaan ensimmäistä kertaa. Eli hyvin tavallista lapsiperhe-elämää. Vuoden päästä meillä on todennäköisesti jo aivan eri meininki.
Siinä muutama kuva meidän pääsiäiseltä. Seuraavaksi juhlitaankin sitten vappua ja äitienpäivää. Silloin me ollaankin sitten koko kööri koolla. Katsotaan mitä silloin keksitään.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Mitään ei saa taaskaan sanoa
Tänään on saanut taas seurata kun nuorten ihailevat miehet ovat levittäneet läskifobiaansa podcastissa. Onneksi nykyään näistä asioista nostetaan meteliä ja huomautetaan. Surullista on, että vaikka asiaa pahoiteltiin, miehet eivät ilmeisesti ymmärtäneet missä olivat tehneet väärin. Taaskaan ei mies saa sanoa mitään.
Läskifobia ja kiusaaminen ovat todella haitallisia. Erityisen haitallista se on silloin, kun nuorten ihailemat julkkismiehet puhuvat näin julkisesti. Se normalisoi lihavien kiusaamista ja sitä, miten on ok puhua. Kun kyse ei ole siitä, että ihmisellä ei saisi olla omia mieltymyksiä parinvalinnassa, vaan toisten ihmisten kunnioittamisessa. Samalla todetaan, että kyllä naiset saavat olla tarkkoja deittaillessa. Faktahan on, että monen naisen standardit ovat siinä, että kunhan ei treffeillä joudu rikoksen uhriksi.
Nämä tyypit ovat nuorten poikien suosiossa. He toimivat mallina muille. Todennäköisesti näitä miehiä seuraavat pojat menevät seuraavaksi kommentoimaan jonkun nuoren tytön videoon tai somekuvaan ”läski”. Juuri eilen Vantaalla, kiusaamisesta seurasi se pahin mahdollinen lopputulos kun lapsi kuoli. Ja tänään ilmestyy podcast jakso, jossa kaksi aikuista miestä näyttää mallia kiusaamiseen. Ei näin. Ihmisillä on muutenkin paha olo. Sitä ei tarvitse lisätä. Kiusaamisen normalisointi on todella suuri ongelma ja jos esiinnyt nuorten suosimalla kanavalla, sinulla on yleisö, niin sinun on mietittävä mitä normalisoit.
Ylipainoinen tietää olevansa ylipainoinen
Painonhallinta ei ole aina yksiselitteistä. Me ihmiset olemme monimutkaisia ja lihavuutta tutkitaan koko ajan enemmän. Ylipaino ei ole automaattinen merkki siitä, että ihmisen elintavat ovat jotenkin huonot. Itse liikun päivittäin ja syön monipuolisesti. Teen, touhuan ja menen lasten kanssa. Aloitan tänä keväänä vielä juoksemisen. Tämän kaiken lisäksi imetän, mikä pitää painoni tällä hetkellä samassa pisteessä.
Jokainen ylipainoinen tietää olevansa ylipainoinen ja tietää sen terveysriskit. Sitä ei tarvitse tulla meille kertomaan. Jokainen, joka huutelee yhtään missään sosiaalisessamediassa tyypin 2 diabeteksestä, on yksinkertaisesti vain kiusaaja ja ikävä ihminen. Se on keino tuoda ilmi oma läskifobiansa eikä liity mitenkään oikeaan huoleen. Ei vaikka miten sitä selittelisit.
Koko tämän kirjoituksen pointti on se, että meidän on oikeasti aika puhua toisistamme kunnioittavammin ja lopettaa kaikenlainen kiusaaminen. Varsinkin meidän aikuisten.
-Jenni
KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit