Hei ihana! 🩷 Kirjoitan tätä blogipostausta tänään hieman raskaalla mielellä. Huomasin jo tammikuussa itselläni selkeitä uupumisen oireita. Sen lisäksi olen tuntenut vahvaa riittämättämyyden tunnetta. Tuntuu että teen koko ajan liian vähän tai väärää asiaa tai olen väärässä paikassa. Tuntuu, että arki on ollut jonkin aikaa jatkuvaa kelloa ja kalenteria vastaan taistelua. Tunsin myös valtavaa helpotusta kun taapero aloitti päiväkodin ja minulle tuli tunne, että saan lisää aikaa töiden tekemiselle. Tilanne ei ole onneksi niin paha kuin vuonna 2022 kun pitkään jatkunut burn out eskaloitui siihen pisteeseen, että kotoa poistuminenkin oli haaste.

Hyvinvoinnin vuosi 2026

Jo vuoden vaihteessa ajattelin, että tämä on vuosi jolloin keskityn omaan hyvinvointiini niin, että saan sen sellaiseen balanssiin jossa voin oikeasti hyvin. Jätin taas punaisen lihan kokonaan pois ja lisäsin muita proteiininlähteitä, sekä vihreää. Ruuan ravintoarvoja seuratessani olen ollut koko ajan tyytyväisempi siihen mitä syön. Olen opetellut meal preppaamaan aamupalan lisäksi lounaani, jotta muistan oikeasti syödä riittävästi. Jatkan uintia ja muuta liikuntaa säännöllisesti, menen ajoissa nukkumaan.

Koen voivani jo nyt ihan hyvin, mutta haluan voida ja jaksaa entistä paremmin ja kyllä haluan myös laihtua. Olen ennenkin puhunut siitä, että painoni vaikuttaa selkeästi toiseen polveeni ja kun olen kevyempi polvi ei oireile ollenkaan. Se on piste johon haluan taas päästä.

Yksi haaste on, että toivoisin näiden muutosten tuovan elämääni enemmän hyvää, kuin jatkuvaa ahdistusta. Painoon ja painon pudottamiseen liittyvät asiat triggeröivät edelleen, vaikka olenkin yrittänyt tehdä töitä nimenomaan niiden suhteen. Pahimmillaan ahdistus aiheuttaa muun muassa sen, että elämäni ei pyöri sitten minkään muun kuin kalorien laskemisen ja ruuan ympärillä, mikä johtaa monesti kieltoihin ja ahmimiseen. Se ei ole piste johon haluan joutua. Enkä halua liikkua vain siksi, että se laihduttaa, vaan koska siitä tulee ennen kaikkea hyvä olo.

Balanssi

Haluan päästä eroon tuosta jatkuvasta riittämättömyyden tunteesta ja löytää elämään balanssin. Juuri nyt kaikki tuntuu olevan enemmän tai vähemmän levällään ja haen rutiineja sen jälkeen kun olen yli kaksi vuotta yrittänyt tehdä töitä ja kasvattaa somea lapsen hoidon ohella, aina kun olen vain kerennyt.

Siksi tein äärimmäisen vaikean ratkaisun ja siirsin lukio-opintoja taas vähän eteenpäin ensi syksyyn. Haluan edelleen opiskella ja antaa opiskelulle sen tarvitsemat resurssit. En halua suorittaa sitä juosten kusten. Tämän sanominen pelottaa muuten aivan helvetisti, koska tiedän ilkeiden ihmisten arvostelleen minua tästä. Olen miettinyt monet kerrat, että näytänkö taas jotenkin epäonnistuneelta. Mikä on muuten ihan hölmöä, kun ottaa huomioon missä kaikessa olen onnistunut. On muuten myös ihan naurettavaa, että joudun miettimään mitä joku tuntematon Pirkko-Liisa minusta ajattelee samalla kun omat läheiset ihmiset tukevat minua ja toivovat minulle parasta mahdollista, joka ei ole uusi burn out.

Itselleni kaikkein tärkeintä on se, että itse jaksan. Burn out oli yksi kamalampia asioita käydä läpi. En ollut lainkaan se ihminen tai äiti, joka halusin olla, enkä todella halua päätyä samaan jamaan uudelleen. En halua menettää enää yhtään omista tai lasteni vuosista siihen, että kuljen eteenpäin sumussa ja yritän selviytyä päivästä toiseen.

Tämän postauksen julkaiseminen jännittää muuten aivan älyttömän paljon. 😅 Olen äärettömän kiitollinen siitä yhteisöstä, jonka olen saanut rakennettua omaan someen ja kaikista niistä viesteistä, joita ihmisiltä saan. Otan monesti ihanista viesteistä itselleni kuvankaappauksia talteen, jotta voin palata niihin myöhemmin. Ikävät viestit ja kommentit poistan edelleen heti.

Nyt painan julkaisen ja menen Toten kainaloon rauhoittamaan omaa hermostoa tän blogipostauksen kirjoittamisen jälkeen.

-Jenni

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok / YouTube

Podcast: Kaverin kanssa

LUE MYÖS

Oletamme, että lihava ei liiku

Sun ei ole pakko rakastaa itseäsi

Hei ihana! 🩷 Nyt olisi hyvä hetki vilkaista millaisia kirjoja luin viime tammikuussa. Olen panostanut entistä enemmän fyysisten kirjojen lukemiseen, mutta kuuntelen edelleen myös äänikirjoja.  Lukuintoni on ainoastaan kasvanut viime vuoden aikana, joka oli vuosi jolloin sain palattua kirjojen pariin kymmenen vuotta kestäneen lukujumin jälkeen.

Jos viime vuonna luin enimmäkseen dekkareita ja trillereitä, nyt genre on ollut hyvin vahvasti romantasia ja fantasia painotteinen. Ensi kuulle tosin tulee takuu varmasti ainakin yksi luettu trilleri lempparikirjailijaltani.

Siirrytään suoraan niihin luettuihin kirjoihin.

Myrskynsilmä

Kirjailija: Rebecca Yarros

Tyylilaji: Romantasia

Tyyppi: Äänikirja

Chilit: 🌶️🌶️🌶️

Rebecca Yarrosin Empyreum sarja oli omalla kohdallani vuoden 2025 mittainen rupeama. Sarjasta on ilmestynyt kolme ensimmäistä osaa, jotka sain nyt kuunneltua. Hankin nyt myös ensimmäisen osan (erikoispainoksena) kirjahyllyyni, koska tämä on kirjasarja jonka haluan omistaa. Nyt odottelen muita osia erikoispainoksina, koska en halua ostaa kirjoista hyllyyn montaa erilaista versiota.

Violet Sorrengail on selvinnyt nyt puolitoista vuotta Basgiathin sotakoulussa. Violetilla on edessään tehtävä lähteä värväämään liittolaisia Navarrelle sillä sota vaanii aivan kynnyksellä.

Myrskynsilmä oli omasta mielestäni tähän mennessä huonoin osa. Toivun yhä ensimmäisest osasta (Siivenisku), jonka lopussa itkin enemmän kuin silloin kun Sirius kuoli Harry Pottereissa. Kolmannessa kirjassa rakastuin syvemmin sivuhahmoihin (Ridoc, Brennan, Andarna ja Tairn). Violet ja Xaden paikoin jopa ärsyttivät minua. Ja minä en ole ollut koskaan kovin vahvasti team Xaden, vaikka hänellä on ehdottomasti hetkensä.

Tähdet: ⭐️⭐️⭐️

Okaruusujen valtakunta

Kirjailija: Sarah J. Maas

Tyylilaji: Romantasia

Tyyppi: Fyysinen kirja

Chilit: 🌶️🌶️

Tartuin vuoden vaihteessa viimein tähän romantasiakuningattaren teokseen, joka on ensimmäinen osa monien rakastamaa Acotar-sarjaa. Olin kuullut etukäteen siitä, että tämä kirja on vähän niin kuin välttämätön paha, joka pitää kahlata läpi ennen Usvatuulen valtakuntaa joka on monelle se the kirja. Tiesin myös kirjan olevan eräänlainen versio Kaunottaresta ja hirviöstä, jonka kyllä huomasi.

Kirjassa ihmistyttö Feyre joutuu ongelmiin haltioiden kanssa ja hänet viedään mukanaan haltioiden valtakuntaan, jossa hän asettuu asumaan haltiaruhtinas Tamlinin taloon.

Kirja oli todella helppolukuinen vaikka tarinalla meni 75 % aikaa käynnistyä. Viimeiset 25 % kirjasta minä suorastaan ahmin ja tuntuu, että siinä kohtaa päästiin viimein asiaan. Kirja ei ollut missään nimeässä huono ja vaikka tarinan käynnistymisessä meni aikaa siinä oli riittävästi toimintaa jotta mielenkiinto pysyi yllä. Odotan mielenkiinnolla, että pääsen aloittamaan kakkososan.

Tähdet: ⭐️⭐️⭐️

Lasipalatsi

Kirjailija: Sarah J. Maas

Tyylilaji: Fantasia

Tyyppi: Äänikirja

Aloitin tämän kirjasarjan kuuntelun kun kaipasin Myrskynsilmän jälkeen uutta kuunneltavaa. Minulla ei ollut kirjan suhteen minkäänlaisia odotuksia, joten se pääsi yllättämään positiivisesti.

Endovierin hirvittävillä suolakaivoksilla elinkautistaan suorittaa tyttö nimeltä Celaena Sardothien, pahamaineinen ja pelätty salamurhaaja. Celaenan kohtalo saa täyskäännöksen, kun prinssi tulee noutamaan hänet suolakaivoksilta ja vie mukanaan pääkaupunkiin. Hänen on määrä otella vapaudestaan ja paikasta Kuninkaan Miekkana.

Pidin Lasipalatsista valtavasti. Sarah J. Maasin kirjoitustyyli on sellainen mikä miellyttää itseäni ja tekee kirjan helppolukuiseksi tai kuunneltavaksi tässä tapauksessa. Se pääsi myös yllättämään ja jännitys kasvoi tasaisesti sitä mukaan, mitä tarina eteni. Tämä on myös kirjasarja, jonka haluan kerätä omaan hyllyyni.

Tähdet: ⭐️⭐️⭐️⭐️

Keskiyön kruunu

Kirjailija: Sarah J. Maas

Tyylilaji: Fantasia

Tyyppi: Äänikirja

Keskiyön kruunu jatkaa Lasipalatsi-sarjaa ja on sen toinen osa. Kakkoskirja oli jopa edellistä parempi. Kakkos osa herättää lukijassa entistä enemmän kysymyksiä ja Celaenan hahmo saa entistä enemmän syvyyttä. Sama pätee myös muihin hahmoihin.

Celaenasta on tullut Kuninkaan Miekka, pahan kuninkaan henkilökohtainen salamurhaaja, jonka tarkoitus on hankkiutua eroon jokaisesta, joka kehtaa vastustaa kuningasta.

Paikoitellen pitkin kirjaa Celaenan hahmo tuntui todella raskaalta, mutta toisaalta hän on kirjassa 18-vuotias, joten se on ehkä ymmärrettävää. Keskiyön kruunu imaisi minut viimein mukaansa tähän fantasiamaailmaan. Tuntuu, että Lasipalatsi toimi eräänlaisena prologina tälle kirjalle ja itse tarina käynnistyy vasta nyt.

Tähdet: ⭐️⭐️⭐️⭐️

Toistaiseksi kesken on jäänyt Callie Hartin Elohopea, josta olisin halunnut todella kovasti tykätä. Ehkä luen sen vielä loppuun, mutta toistaiseksi se on ainakin tauolla. Olen ymmärtänyt että kyseistä kirjaa joko rakastaa tai vihaa, minä en vihaa, mutta en kyllä varsinaisesti rakastakaan. Siinä on hyvät puolensa mutta vielä ne eivät ole riittäneet kantamaan kirjan loppuun asti.

Mitä sä olet lukenut tässä vuoden alussa? Ja jos sulla on mielessä joku kirja, joka mun pitäisi ehdottomasti lukea niin kerro!

-Jenni

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok / YouTube

Podcast: Kaverin kanssa

LUE MYÖS

Mitä kirjoja luin helmikuussa

Kirjat, jotka luin tammikuussa