Miksi sokeriton maaliskuu ja miten se on lähtenyt sujumaan
0
Hei ihana! 🩷 Tein tästä aiheesta postauksen jo Instagramin puolelle, mutta ajattelin höpötellä aiheesta pidemmin myös täällä blogin puolella koska se selvästi kiinnostaa ihmisiä. Vastaan tässä samalla muutamiin kysymyksiin, joita sain Instagramin kautta aiheeseen liittyen.
Olen tehnyt viimeiset kaksi vuotta valtavasti töitä ruokasuhteeni eteen ja opetellut nimenomaan sitä sallivuutta ja ettei ole olemassa hyviä ja huonoja ruokia. Se on tehnyt itselleni todella hyvää. Samaan aikaan olen kamppaillut oman painoni kanssa. Se nousi raskauden jälkeen ja imetyksen aikana, mikä on ahdistanut. Vaikka olen tehnyt parhaani hyväkysyäkseni kehoni myös nyt, on se ollut välillä todella vaikeaa. Samaan aikaan olen yrittänyt saada painon putoamaan terveyssyistä, tuloksetta.
Olen ollut yhteydessä terveydenhoitoon, jotta saisin apua ja tukea painon pudottamiseen, mutta ainakin julkisella puolella pyydettiin palaamaan 8-18 kuukauden kuluttua uudelleen ja muistutettiin, että painon pudottaminen on pitkäjänteistä työtä. Ihan kun en tätä tietäisi. 😅
Kuvat otettu ravintola Bruketin pr-tilaisuudessa (mainos*)
Miksi Sokeriton maaliskuu
Saatuani tällaisen vastaanoton terveydenhoidolta, mietin mitä voisin tehdä vielä itse ja yksi vaihtehto mitä en ollut vielä kokeillut oli sokeriton. Minua kiinnosti vaikuttaisiko sokerin pois jättäminen kuinka paljon painon pudotus yrityksiini. Sen lisäksi minua kiinnostaa myös verensokerien tasaaminen ja elimistön matala-asteisen tulehduksen vähentäminen.
Olin jo ennen tätä ajatusta tehnyt paljon töitä oman karkkihampaani kanssa. Olen jo parin vuoden ajan jäljittänyt sokerinhimoani ja huomannut, että 97 % kaikista kerroista se on johtunut siitä, että olen jo syönyt huonosti, nukkunut huonosti tai olen ollut ahdistunut. Tämän tiedostaminen on auttanut valitsemaan paremmin niissä tilanteissa kun jotain makeaa on tehnyt mieli ja se on vähentänyt makean syöntiä merkittävästi, vaikka en olekaan kieltänyt itseltäni herkuttelua. Tämä oli iso syy sille, miksi uskalsin lähteä kokeilemaan sorkeritonta maaliskuuta. Käytännössä koin, että minun piti luopua oikeastaan siitä pienestä lusikallisesta ruokosokeria, jonka olen laittanut yleensä kahvin sekaan, vaikka toki olen luopunut monesta muustakin.
Mistä luovuin?
Päätin jo alussa, että olen itselleni sokerittoman suhteen armollinen, vaikka yritänkin rajata makeaa pois melko kattavasti. Luovuin sokerin lisäksi myös kaikista sokerin korvaajista (agavesiirappi) ja makeutusaineista, mutta en aio kytätä ihan kaikkia aineosaluetteloita kuten vaikka salaatinkastikkeita sokereiden varalta. Syön myös marjoja ja hedelmiä ihan normaalisti, vaikka tiedän niitäkin jotka on jättäneet myös ne pois. Tämä tapa on toiminut tosi kivasti ja tuntuu oman pään sisällä selkeältä.
Olenko huomannut jonkinlaista muutosta?
Nyt sokeritonta on kulunut jo yli viikon ajan ja yksi selkeä mitä olen huomannut, on se että minun pitää mennä nukkumaan jo yhdeksän jälkeen ja omasta mielestäni nukun pääasiassa sikeämmin. Toki meillä on kotona myös reilu kahden vuoden ikäinen taapero, joka heräilee öisin ja vaikuttaa näin myös minun yöuniini. Parin viime yön aikana olen itseasiassa nukkunut todella vähän nimenomaan taaperon vuoksi.
Muutaman ensimmäisen päivän ajan kärsin päänsärystä, joka sitten onneksi helpotti. Sen lisäksi huomaan, että makuaistini on muuttunut ja maistan monet maut paljon selkämmin. Hyvänä esimerkkinä nimenomaan marjojen maku. Tämä on myös sellainen muutos, josta olen kuullut puhuttavan.Muuten en ole huomannut muuta erikoista, mutta jatkan sokeritonta kuukauden loppuun ja katson mikä fiilis on.
Mikä jännitti eniten?
Iso helpotus on ollut se, että minulle ei ole tullut kertaakaan sellaista ”pakko saada makeaa nyt”-himoa, vaikka monesti ihmisen tekee juuri niitä asioita jotka häneltä on kielletty. Minulla ei ole tällä kertaa tullut mitään himoja vain tämän takia. Muutamat kerrat on tehnyt mieli makeaa, mutta se on helpottanut syömällä ruokaa koska pohjalla on ollut nälkä.
Väitän että sitä himoa ei ole tullut sen vuoksi, että olin ennen sokeritonta tehnyt paljon töitä itseni kanssa ja jäljittänyt niitä makeanhimon syitä. Arvailen että kaksi vuotta aiemmin tämä ei olisi ollut yhtä helppoa.
Sosiaalien paine
Isoin yllätys oli se miten voimakasta sosiaalista painetta voi tuntea tämän asian suhteen. Olin taannoin pr-tilaisuudessa ihanassa ravintola Bruketissa (mainos*) ja tilaisuuden lopuksi tarjolla oli leivonnaisia. Siinä sitten kamppailin nimen omaan sitä sosiaalista painetta vastaan kun tuli leivonnaisten vuoro. Se oli paljon kovempaa kuin mikään makeanhimo. Mietin jo, että pitäisikö syödä vaikka puolikas omenaleivos ettei minun ajatella olevan epäkohtelias. En itse syönyt mitään, mutta sain herkkuja mukaan kotiin viemisiksi mistä perheenjäseneni olivat äärimmäisen tyytyväisiä. Mutta en olisi voinut uskoa, että sosiaalinen paine olisi se kovin vastus.
Ja näitä sosiaalisia tilanteita tulee ihan varmasti jatkossakin vastaan, mutta nyt on selvitty siitä ensimmäisestä. Seuraavat sujuvat varmasti helpommin.
Tässä oli muutamia ajatuksia joita olen pyöritellyt sokeriton maaliskuu aikana. Palaan aiheeseen varmasti vielä kun kuukausi on lopussa.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok / YouTube
Podcast: Kaverin kanssa