Miten se aikuislukio?
Hei ihana! 🩷 Yksi useimmin toistunut kysymys viimeisen puolen vuoden aikana on ollut ”mites se aikuislukio?” Olin siitä keväällä todella innoissani ja syöksyin suin päin ilmoittautumaan kouluun. Minulla oli asiasta tosi ruusuiset mielikuvat ja vertasin tilannetta aikaan, jolloin olin ollut viimeksi täysipäiväinen opiskelija korona-aikaan.
Rehellisesti, homma ei mennyt ihan niin kuin ajattelin. Minulla on arjessa tosi paljon tekemistä ja priorisointi on ollut ajoittain vaikeaa, jonka vuoksi etäopiskelu on ollut myös yllättävän haastavaa. Osa syynä ovat varmasti se, että aivoni ovat todennäköisesti neuroepätyypilliset ja keskittyvät mieluummin kaikkeen kivaan ja mielenkiintoiseen, kuin asioihin, jotka pitäisi tehdä.
Olin eilen eräässä tilaisuudessa, jossa juttelin erään toisen kanssa, jolla on diagnosoitu ADHD ja tilanne kuulosti äärimmäisen tutulta. 😅 Ja tuli taas sellainen fiilis, että pitäisikö sitä oikeasti hakeutua niihin tutkimuksiin.

Mainos / Vaatteet saatu Ulla Popken (pitkäaikainen yhteistyökumppani)*
Lähiopetuksesta apua keskittymiseen
Vaikka alku ei ole mennytkään ihan niin kuin ajattelin, en aikonut luovuttaa. Tämä tuntuu edelleen parhaalta vaihtoehdolta itselleni ja tiesin, että haasteita varmasti tulee, koska niitä on ollut opiskelujen kanssa ennenkin. Täytyy vain sitten löytää ne omat keinot niiden selättämiseen.
Minulla oli syksyllä oman opon kanssa palaveri opinnoista ja silloin todettiin, että lähiopetus voisi olla ainakin näin alkuun minulle paras vaihtoehto. Sillä saisi ohjattua aivoja takaisin siihen opiskelumoodiin ja koska tunneilla on pakko olla läsnä, eikä siinä ole töitä häiritsemässä keskittymistä.
Nyt olen ilmoittautunut seuraavalle jaksolle kahdelle kurssille ja minulla on kaksi lähipäivää viikossa. Katsotaan miten homma lähtee sujumaan. Toistaiseksi en uskalla ottaa enempää hommaa itselleni, kun sitä on tässä arjessa muutenkin. Yritän myös muistaa, että teen tätä ennen kaikkea itselleni, enkä kenellekään muulle. Tämä on satsaus omaan tulevaisuuteeni. Enkä ole myöskään tilivelvollinen muille, vaikka olenkin jakanut tätä matkaa julkisesti. 💖

Yksi syy siihen, miksi paahdoin kirjan käsikirjoituksen ensimmäisen version valmiiksi näinä viime kuukausina oli se, että tiesin helmikuussa opiskelun jatkuvan ja halusin saada käsikirjoituksen kasaan ennen sitä. Onneksi kirjoitustyö sujui suurimman osan aikaa tosi jouhevasti.
Tästä on hyvä jatkaa.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok / YouTube
Podcast: Kaverin kanssa


2


Juuri näin, ei omista tekemisistään ole tilivelvollinen vaikka olisi niitä julkisesti jakanut! Hyvä sinä, ei ole todellakaan yksinkertaista suorittaa kursseja JA pyörittää perhettä siinä samalla. Paljon tsemppiä opintoihin ja kirjaprojektille! 🙂
Hei!
Jokaisella meistä on omanlainen tapa oppia ja jaksaa arjessa. Ehkä olisi ihan sallittua katsoa rauhassa myös sellaisia vaihtoehtoja, jotka tuntuvat just nyt luontevilta ja kevyemmiltä. Lukioonkin ehtii aina myöhemmin, jos se alkaa tuntua oikealta.