Näin päädyin kirjoittamaan ensimmäistä romantasia kirjaa
2Hei ihana! 🩷 Kerroin aikaisemmin, että olen alkanut kirjoittamaan ensimmäistä kirjaani. Tähän mennessä paperille on saatu 30 000 sanaa, eli kirjan puoliväli alkaa olla lähellä. Pari viikkoa sitten tämäkin etappi tuntui todella kaukaiselta, mutta kirjoittaminen on sujunut todella hyvin. Tekstiä on syntynyt toistaiseksi todella vaivattomasti.
Miksi kirjoitan
Olen haaveillut kirjan kirjoittamisesta oikeastaan siitä lähtien kun olen ymmärtänyt koko konseptin. Olen kirjoittanut kaikkea ihan pienestä pitäen. Minulla oli lapsena vihkot täynnä erilaisia tarinoita ja koulussa lempi tehtäviäni oli nimenomaan luova kirjoittaminen. Olen ollut ehkä 10 – 11 -vuotias kun laitoin kustantamoille viestiä, miten saisin kirjan julkaistua. Silloin sain yhdeltä kustantamolta vastauksenkin. Arvostan ihan valtavasti sitä tyyppiä, joka vastasi sähköpostiini silloin. 🩷 Minulle lapsena se oli tosi iso juttu.
Tämä haave on siis kulkenut mukanani vuosien ajan. Jossain vaiheessa mieleen nousi ajatus siitä, että kirjoittaisin fantasiakirjan tai siis fantasiatrilogian.
Tässä välissä ehti kuitenkin elämä tapahtumaan. Ehdin tässä monta vuotta ajattelemaan, että minusta ei ole kirjoittamaan kirjaa ja olin tyytyväinen siihen, että sain kirjoittaa blogia. Ajattelin, että jo tämä on minulle ihan mieletön mahdollisuus.
Sitten alettiin Toten kanssa pelaaman DnD:tä ja pääsin pitkästä aikaa harrastamaan maailmanluontia ja suunnittelemaan peleihin sivuhahmoja, mikä oli aivan ihanaa. Tuntuu, että sytyin tietyllä tapaa jälleen eloon. Nautin siitä tunteesta aivan valtavasti.
Pelinjohtajana tarinat ovat kuitenkin todella vahvasti pelaajien päätösten ja nopanheittojen varassa. Kaikki suunnittelemani juonikuviot eivät edes näe koskaan päivänvaloa. Pitkästä aikaa ajatus fantasiakirjasta nosti taas päätään ja ennen kaikkea romanttisesta fantasiasta. Ennen blogia kirjoitin jonkin verran juuri romantasia novelleja ja genre tuntuu omalta.
Kirjasta
Haluan panostaa omassa kirjassani maailmanrakennukseen, sillä se on itselleni yksi rakkaimmista asioista. Sen lisäksi olen henkilökohtaisesti ollut ihan vähän pettynyt monen romantasiakirjan maailmanrakennukseen. Minusta on tuntunut siltä, että niissä on menty vähän siitä missä aita on ollut matalin, joten olen halunnut panostaa oman kirjani maailmaan, rotuihin ja kulttuureihin.
Tarinan pohja on Avenellin mantere, jossa taikuutta säädellään äärimmäisen tarkasti. Sitä valvotaan ja sen harjoittamiseksi pitää täyttyä tietyt kriteerit. Avenellissa on aiemmin myös asunut keijuja, joilla on ollut luontainen kyky taikuuteen. Keijuja on sen vuoksi vainottu ja metsästetty niin, että he ovat päätyneet jättämään mantereen. He ovat siirtyneet asumaan toiseen todellisuuteen, josta jotkut keijut piipahtavat silloin tällöin Avenellin puolella. Näiden vierailujen seurauksena on ollut lukuisia keijujen jälkeläisiä pitkin mannerta. Tarinan päähenkilö on keijuverinen, joka joutuu pakenemaan omien kykyjensä vuoksi. Tämä on lähtötilanne ja tämän päälle olen lähtenyt rakentamaan tarinaani.
Tässä on hieman kirjaprojektin taustaa. Katsotaan mihin asti sen kanssa vielä päästään. Tarkoitus ei ole jättää tätä tarinaa pöytälaatikkoon, vaan lähteä tarjoamaan kirjaa eteenpäin kustantamoille.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok / YouTube
Podcast: Kaverin kanssa
LUE MYÖS
Joulukoristeet, jotka kertovat meidän tarinaa
Hei ihana! 💖 Tänään halusin kirjoittaa meidän joulukoristeista, jotka kertoo minun ja Toten yhteistä tarinaa. Bongasin joskus vuonna 2020 Noora Näppilän blogista aivan ihastuttavan jouluperinteen. Noora ostaa joka vuosi Disney teemaisen joulukoristeen, joka kertoo jotain hänen menneestä vuodestaan. Minusta tämä oli aivan ihana ajatus ja ajattelin tosi nopeasti, että haluaisin päästä toteuttamaan tätä myös itse.
Meni kuitenkin pari vuotta ennen ensimmäistä koristetta. Meillä oli Toten kanssa ensimmäinen yhteinen vuosi takana ja kerroin silloin tästä perinteestä. Totte innostui tästä ja minusta tuntui, että meidän olikin tarkoitus aloittaa tämä yhdessä. Nyt koristeet kertovat nimenomaan meidän yhteistä tarinaa.
Vuosi 2022
Meidän ensimmäinen koriste, jossa on kuvattuna Wall-e ja Eve jouluvalojen kanssa. Tämä oli myös meidän ensimmäinen yhteinen vuosi, joten ajateltiin, että tällainen rakastavaiset koriste sopii tähän vuoteen tosi hyvin. Kun katson tätä koristetta, minulle tulvii mieleen muistoja meidän ensimmäisestä vuodesta, mikä on aivan ihanaa.
Vuosi 2023
Vuosi, jolloin meidän perhe täydentyi kolmannella lapsilla. Vanhemmat lapset saivat sellaisen perävaunu peräänsä, että eivät osanneet sitä odottaa. Tuo meidän trio on ihan erottamaton. Tälle vuodelle valittiin koriste, jossa Anna ja Elsa Frozenista leikkivät lumiukko Olafin kanssa. Tämä kuvastaa näitä kolmea lasta, jotka meillä on.
Vuosi 2024
Vuosi 2024 oli vuosi, kun meidän vauvasta tuli taapero, joten tälle vuodelle valikoitui lahjaa paketoiva Stich. Minusta tämä oli tosi kuvaava. Taaperon kanssa tuppaa olemaan vauhtia ja vaarallisia tilanteita samaan aikaan, kun meiningissä ei ole päätä eikä häntää.
Vuoden 2025 koristeen valitseminen meinasi olla hieman vaikeaa, koska tänä vuonna ei ole ollut samanlaisia isoja virstanpylväitä, kuten aikaisempina vuosina. Mutta paljastan tämän vuoden koristeen hieman myöhemmin. Haluan pitää vähän jännitystä yllä.
Mutta kuten kirjoitin, on ihanaa seurata meidän tarinan ja kokoelman kehittymistä vuosi vuodelta. Lapset ovat tästä perinteestä ihan yhtä innoissaan, kuin me. He osaavat myös kertoa, mitä virstanpylvästä mikäkin koriste edustaa.
Meillä on myös toinen joulukoristeisiin liittyvä perinne. Muistatko mikä se on? Millaisia perinteitä sinulla on?
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok / YouTube
Podcast: Kaverin kanssa