Meidän imetystaival päättyi
Olen miettinyt, koska tulisin kirjoittamaan tämän postauksen. Olen miettinyt imettämisen lopettamista pitkään. Olen kipuillut paljon sen kanssa, miten kehoni ei toimi lainkaan niin kuin pitäisi. En tunne samalla tavalla kuin ennen. En kykene tuntemaan halua kuin ennen. Painoni nousee nousemistaan, vaikka tekisin mitä muutoksia elintapoihini. Samaan aikaan olen kokenut aivan järjetöntä onnea siitä, että olen saanut imettää edes yhtä lapsistani näin pitkään. Me saatiin taaperon kanssa kaksi ihanaa vuotta yhdessä tätä taivalta.
Alku
Imetys lähti sujumaan alusta asti tosi hyvin. Vauva tiesi heti mitä tehdä. Enkä tälläkään kertaan suostunut nännikumiin. Sen sijaan minulla oli rasvat ja särkylääkkeet helpottamassa alkua. Olin ensimmäistä kertaa valmistautunut pesimään vauvan kanssa ensimmäiset viikot, jotta imetys lähtisi varmasti käyntiin. Totte hoiti silloin kaiken muun, jotta minä sain keskittyä vauvaan 100 %. Niin me saatiin imetys käyntiin ja sujumaan. Olin käsittämättömän iloinen.
Minulla oli taustalla kaksi imetystä, jotka eivät ole sujuneet toiveiden tai odotusten mukaan, siksi tämä oli itselleni niin merkittävä kokemus.

Tämän vauvan kanssa imettäminen on ollut helppoa ja ihanaa. Juuri sellaista, mistä olen haaveillut. Olen nauttinut ihan joka hetkestä ja ensimmäiset kuukaudet taapero kasvoi pelkästään mun maidolla. Se oli tosi helppoa, kun eväät oli aina mukana. Kaiken lisäksi sain myös pumpattua maitoa pakkaseen niin, että meidän ei tarvinnut oikeastaan turvautua korvikkeisiin.
Tämä oli itselleni kaikella tapaa todella tärkeä kokemus. Olen kiitollinen koko kokemuksesta.

Päätös lopettaa
Kuten sanoin, olin miettinyt lopettamista kuukausia. Se on ollut mielessä sellaisena kohta-ajatuksena. Luopuminen on ollut vaikeaa, sillä tämä on ollut ainoa täysimetys, jonka olen saanut kokea. Sen vuoksi siitä on ollut myös todella vaikea päästää irti. Mutta nyt koen, että aika on oikea.
Lopettiin imetys aika yhtäkkiä yllättäen. Taapero tuli yökylästä ja me ehdittiin ottamaan vielä viimeiset imetykset, kunnes päätös lopettamisesta varmistui omassa mielessäni. Sovittiin Toten kanssa pelisäännöt. Nyt loman ajan Totte hoitaa enemmän nukutuksia ja heräämisiä, joihin on kuulunut olennaisena osana imetys. Kunhan tämä vieroitus on hoidettu, niin jaetaan vastuuta taas tasaisemmin.
Vieroitus on mennyt aivan uskomattoman hyvin. Taapero on ihan muutamia kertoja pyytänyt rintaa, mutta on hyvin tyynesti hyväksynyt sen, kun olen sanonut hänelle: ”Tissi on loppu.” Tämä pääsi yllättämään meidät vanhemmat aivan täysin. Oltiin varauduttu voimakkaampiin reaktioihin. Sen lisäksi näinä aamuina taapero on myös nukkunut pidempään, kuin puoli viiteen. Nyt meillä on nukuttu lähemmäs seitsemää, mikä on ollut helpotus.

Odotan parhaillaan, millainen hormonimyrsky tästä lopettamisesta iskee. Siitä ei ihan hirveästi puhuta, mutta ihmetyksen lopettaminen voi olla todella rankkaa aikaa äidille, kun hormonitoiminta lähtee taas muuttumaan. Ja nämä ovat taas niitä asioita, joista kukaan ei puhu. Voisi äkkiä kuvitella, että imetyksen lopettamisen jälkeen kaikki olisi hetkessä kuin ennen, mutta ei. Ilmeisesti sitä ennen täytyy käydä läpi jotain, joka muistuttaa kuulemma todella paljon alkuraskautta.
Mutta joka tapauksessa, taaperon kanssa lopetus on mennyt todella hyvin. Oma olo on toistaiseksi vain vähän haikea ja äärimmäisen kiitollinen.
-Jenni
KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä
Haluatko lukea lisää ajatuksiani? Haluatko päästä syvemmälle ja oppia minusta enemmän? Kiinnostaako tekemäni työ? Kiinnostaako some? Tilaa uutiskirjeeni, liity blogin omaan sisäpiiriin. Kirjoitan sinne enemmän omia henkilökohtaisia ajatuksiani. Kirjoitan työstäni, ovalluksistani ja annan vinkkejä.
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok / YouTube
Podcast: Kaverin kanssa
LUE MYÖS
Kun imetys ei tehnyt sitä, mitä luvattiin


1


Tsemppiä lopetukseen kaikille ja ihana kuulla että pieni ottanut asian hyvin🤗
Itsellä vajaan 2 vuoden imetyksen lopetus esikoisesta oli jäätävää, kaikki limakalvot kuivuivat kropassa (silmätkin melkein narskuivat luomia liikuttaessa), mutta muistelisin, että pahin vaihe taisi lopulta kestää 2-3kk. Asiaa varmasti pahensi se, että lopetus osui keskelle talvea.
Joka tapauksessa vaikka imetys on ihanaa, on myös niin ihanaa saada itsensä takaisin ja kroppa toimimaan normaalimmin – itsellä myös kokemusta siitä että kroppa pitää rasvasta kiinni, kudokset ovat jotenkin pehmeitä ja paino ei todellakaan tipu imettäessä, päinvastoin.
Eli erityistsempit äidille ja toivottavasti olo normalisoituu nopeasti 🌸