Hae
Big mamas home

Kolme lasta – Miten sujuu?

Sain yllättäen aivan ihanan kommentin vanhaan kirjoitukseeni. Julkaisin kyseisen tekstin melkein puolitoista vuotta sitten, kun kuopus on ollut kuukauden ikäinen. Kyseinen postaus on nimeltään Kolme lasta – kolmatta kertaa äiti. Kun luen postausta, palaan mielessäni tuon aikaisiin tunteisiin. Olin todella onnellinen ja täysin rakastunut perheen uusimpaan tulokkaaseen.

Tästä tuli mieleen, että voisin hyvin päivittää fiiliksiä, kun kyseisestä postauksesta on tosiaan yli vuosi. Enää meillä ei ole pientä vastasyntynyttä vauvaa. Meillä on taapero ja kaksi koululaista. Vauvavuodesta on selvitty ja elämä on asettunut tiettyihin uomiin.

 

 

 

Kolmannen lapsen mukanaan tuoma varmuus

Kirjoitin silloin:

Omalla kohdallani voin sanoa, että tämä kolmas lapsi on vain solahtanut mukaan tähän meidän arkeen. Tuntuu, että hän on ollut aina osa perhettämme, vaikka aikaa on kulunut kuukausi. Kaikkeen osaa suhtautua jo sellaisella tietyllä vanhemman virkaiän mutsin varmuudella. Tiheän imun kauden tullessa sitä saattoi todeta, että nyt sitten katsellaan vähän enemmän sarjoja vauvan kanssa tissitellessä. Ei sekään kuitenkaan kauaa kestä. Seuraavaa tiheän imun kautta ja kolmen kuukauden hulinoita odotellessa, nekin ovat vain vaiheita. Lisäksi rankimmat vuodet menevät lopulta todella nopeasti. Vauvavuosikin on monesti vain silmän räpäys. Kolmen vuoden päästä on taas jo todella helppoa. Vaikka minä olen se, joka heräilee yöllä, tiedän tämän ajan olevan puolisolleni paljon rankempaa, koska hänelle kaikki on aivan uutta.

 

Ja tosiaan, aika moneen asiaan on pystynyt kolmannen lapsen kohdalla suhtautumaan paljon rennommin. Ne, reilu puoli vuotta jatkuneisiin aamu viiden herätyksiin oli yllättävän helppo suhtautua vaiheena, joka ei kestä loputtomiin. Oliko se raskasta? Oli, ehdottomasti. Mutta sen kesti, kun tiesi ettei tuo lapsi herää hamaan loppuun asti klo 5 aamulla.

Enää ei myöskään tarvitse todistella kenellekään mitään. En koe tarvetta todistella kenellekään olevani ”täydellinen äiti”. Olen saanut kasvatettua kaksi oikein hyvää ihmisen alkua, jotka testailevat siipiään maailmalla, joten todennäköisesti osaan homman tämän kolmannenkin kanssa. Ekat kaksi kasvoivat vallan mainiosti korvikkeilla, tämä kolmas, ei ole vieläkään valmis luopumaan tissistä. Uskallan kuitenkin väittää, että eiköhän hänet ole armeijaan mennessä siitäkin vieroitettu. Ekat kaksi oli kiire saada nukkumaan omaan sänkyyn. Tämän kolmannen kanssa jaetaan edelleen suurin osa yöstä yhteinen parisänky. Valitsen entistä tarkempaan ne taistelut, joilla on oikeasti merkitystä. En jaksa vääntää joka pikku asiassa. Taaperotantrumeita seuraan vierestä kahvin kanssa ja kun tilanne on rauhoittunut riittävästi, otan lapsen syliin ja rinnalle.

Nämä ovat vain vaiheita.

 

 

Sisarukset

Yksi asia, joka todella pääsi yllättämään minut oli se, miten isompien lasten innostus pikkusisarukseen ei laantunutkaan sitä mukaan, kun hän kasvoi. Isosisarukset ovat edellen aivan pikkuveljen sormen ympärillä. He vilkuttavat viimeisenä ovesta lähtiessään taaperolle ja juoksevat ensimmäiseksi ovesta tullessaan hänen luokseen. Taaperon kasvoilta puolestaan paistaa puhdas ilo ja riemu, kun hän näkee sisaruksensa.

Heillä on aivan omat leikit ja jutut keskenään. Vaikka isommat ottavatkin välillä aikaa omiin touhuihinsa, taaperon kanssa touhutaan ja painitaan ihan päivittäin. Olen sanonut sen ennenkin, mutta olen valmis toistamaan itseäni: On mieletön etuoikeus saada seurata näiden kolmen kasvua ja sisarussuhteiden lujittumista. Se on ihan mielettömän arvokasta.

Muistan toki itsekin, miten tärkeitä sen reilu kymmenen vuotta nuoremmat pikkuveljeni olivat minulle ja ovat sitä edelleen.

 

 

Arki kahden koululaisen ja taaperon kanssa on vauhdikasta. Kädet ovat usein todella täynnä. Taapero kaipaa yhä paljon huomiota, mutta niin tarvitsevat pienet koululaisetkin. Mutta en silti vaihtaisi päivääkään. Minulle äitiys on ollut todella iso unelma jo nuoresta asti ja olen mielettömän onnellinen siitä, että saan elää tätä unelmaa joka päivä.

Toki kolmen lapsen arjessa on joitain käytännön haasteita, kun sellainen normi perhekoko tuntuu olevan kaksi lasta ja kaksi aikuista. Mutta ei se ole mielestäni riittävä syy olla toteuttamatta unelmia. Meillä kolmas lapsi on tuonut lisää rakkautta, lisää iloa ja lisää kaikkea. Ja hän on tuonut sitä niin vanhemmilleen, kuin sisaruksilleen. Minä löydän tästä meidän arjesta huomattavasti enemmän hyviä, kuin huonoja puolia.

 

Yhteiskunta tarvitsee lisää positiivista perhepuhetta. 🩷 Tämä ei missään nimessä ole jokaiselle. Mutta mielestäni ne, jotka kaipaavat tätä, ansaitsevat kuulla niistä hyvistä asioista ja kannustusta. Somessa ainakin @iinalaura ja @kotimatka jakavat sellaista positiivista ja kannustavaa sisältöä suurperhearjesta. Monta lasta sinulla on? 

-Jenni

 

Tilaa uutiskirjeeni, niin saat säännöllisesti uusia ajatuksia ja vinkkejä arkeen.

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Podcast: Kaverin kanssa

LUE MYÖS

Mitä taaperolle kuuluu?

Joulupuuhia ja muita kuulumisia viikonlopulta

Tunnelmia isänpäivältä

Arki rullaa

Ihana, ihana syksy!

Suosikkireseptit (lasten)juhliin

Suunnittelen tässä parhaillaan koululaisten yhteisiä sukulaissynttäreitä. Eli käyn läpi omaa reseptiarkistoani ja suunnittelen tarjoiluja. Lapset ovat esittäneet toiveita tarjottavien suhteen. Jokaisella alkaa olla jo omat lempparinsa. Näihin juhliin olen luvannut päivänsankareille kummallekin omat minikakut, joiden ulkonäköön he ovat saaneet esittää toiveita. On ollut hauska huomata, miten erilainen maku kolmos- ja ekaluokkalaisella on. Heidän kakuistaan tulee aivan erilaiset. 9-vuotiaan kakku tulee olemaan vaalea ja herkkä kinuskikakku ja 7-vuotiaan kakku on värikäs, sekä karkeilla koristeltu.

Koristeet tilattiin taas My Dream Daylta*, joka on mielestäni ihanin juhlakauppa mitä on. Siellä on laaja valikoima koristeita ja muita juhlatarvikkeita, mutta myös leivonta- ja askartelutarvikkeita. Jos tarvitsen jotain tähän liittyvää, katson aina My Dream Daylta. Heillä on myös aina super nopea toimitus.

 

Suosikkireseptit

Tulevien juhlien kunniaksi olen kerännyt tähän postaukseen omat suosikkireseptit lastenjuhliin tai juhliin noin ylipäätään. Kokoan tähän postaukseen siis parhaat reseptit, joilla saa loihdittua herkut juhlaan, kuin juhlaan.

Enkä halua asettaa kenellekään paineita tämän suhteen. Minä rakastan leipoa. Se on minulle myös tapa näyttää rakkautta perheenjäsenilleni. Välillä mietin, että olisi helpompaa vain pinota donitseja päällekäin kakuksi, mutta nautin tästä liikaa. Pidän myös liikaa kehuista, joita leivokseni saavat.

 

 

Muffinssit kinuskikreemillä

Näistä tuli vahingossa parhaat muffinssit, joita olen ikinä tehnyt. Suklaamuffinssien päälle piti tulla aivan toisenlainen täyte, mutta sen kanssa kävi köpelösti, kun kulho rikkoontui. Jouduin kehittelemään lennosta tuon samettisen kinuskikreemin. Yhdistelmänä suklaamuffinssit ja kreemi olivat täydellinen pari. Jos ei muuta, niin ota kreemiohje talteen. Itse aion hyödyntää sitä myös muussa leivonnassa.

 

Passionjuustokakku

Juustokakkulover-89 esittelee yhden mestariteoksistani. Viimein kakut ovat alkaneet näyttää livenä samalta, kuin omassa päässäni. Juustokakut ovat mielestäni yksi parhaita ja helpoimpia tarjottavia, joita vaan voi tehdä. Ainekset sekaisin ja vuokaan hyytymään. Silloin, kun aloittelin leipomista, juustokakut olivat bravuurini. Passionjuustokakku on samaan aikaan kermainen ja raikas yhdistelmä. Koristeluun sopii hyvin myös vadelemat ja mintun lehdet.

 

 

Mimimarengit kinuskikreemillä

Tämä on ollut yksi hauskimmista ja herkullisimmista resepteistä. Jos tykkäät marengeista, tykkäät näistä. Nämä olivat myös söpön näköisiä, vaikkakin hieman työläitä tehdä. Mutta kannattaa testata.

 

Mustikka-valkosuklaa juustokakku

Tämä on ollut niin ikään yksi omia lempijuustokakkujani. Meillä oli ristiäisissä tarjoiluissa löyhä punainen lanka mustikassa ja valkosuklaassa. Yhdistelmä oli tosi kiva ja sitä sai sovellettua helposti kaikkiin makeisiin tarjottaviin. Teen tästä kakusta seuraavaksi todennäköisesti vadelma version meidän tuleviin juhliin.

 

 

Herkullinen tacopiirakka

Tätä meillä on ollut lähes joka juhlassa ja tätä syödään välillä ihan arkiruokanakin. Me tehdään tämä nykyään lähes poikkeuksetta kasvisversiona. Soijarouheella tästä saa tehtyä todella mehevän, eikä mausta tarvitse tinkiä.

 

Olisiko sinulla jotain suosikkireseptiä, jonka haluaisit jakaa muiden kanssa?

-Jenni

 

Tilaa uutiskirjeeni, niin saat säännöllisesti uusia ajatuksia ja vinkkejä arkeen.

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Podcast: Kaverin kanssa

LUE MYÖS

Feta-tomaattipiirakka

Sininen juhlamekko – Kaukana ollaan ihonmyötäisistä bilemekoista

Tekemistä riittää

Pehmeät hiukan tahmeat suklaamuffinssit ja marenkikreemi

Merenneidot ja merirosvot kaverisynttärit