Totte palautti uskon rakkauteen
Ei ole mikään salaisuus, että eron jälkeen uskoni rakkauteen oli kokenut todella kovan kolauksen. Mikä on täysin ymmärrettävää, kun ottaa huomioon, millaiset lähtökohdat sain rakkaudelle. Uskoin kyllä siihen. Se on kuitenkin puhdasta kemiaa, jota en ole kieltämässä. Mutta en uskonut enää siihen, että se tulisi kestämään.
Aloin ajattelemaan, että elämä on sarjamonogamiaa ja suhteita suhteiden perään. Että sitä minun elämäni tulisi olemaan. Se, mitä voisin tehdä, on valita tyyppejä, joiden kanssa eroaminen ei olisi horroria.

Strong independent women era
Ja älkää käsittäkö väärin, kaipasin kyllä parisuhdetta ja yhteyttä toisen ihmisen kanssa. En uskonut sen vain kestävän kovinkaan pitkään. Tämä oli todennäköisesti yksi syy sille, miksi harkitsin aikanaan kumppanuusvanhemmuutta.
Elin eron jälkeen hyvin vahvaa strong independent women eraa. Kuten varmasti kuka tahansa, joka olisi käynyt sellaisen myllyn läpi, jollaisen itse kävin. Siinä olisi tullut kenellä tahansa fiilis, että hitot parisuhteista. Minä pärjään yksin, rakennan elämäni itse. Siinä voi käydä ihmisiä, mutta lopulta ne jatkavat eteenpäin. Parisuhde oli minulle mahdollinen, vain jos se tuo elämääni lisäarvoa ja se kestää tasan niin kauan kun se tuo sitä lisäarvoa. Olin lievästi sanottuna katkeroitunut. Olin kahlannut meressä ja saanut eteeni vain niitä simpukoita, jotka sisälsivät pelkkää paskaa. En uskonut, että löytäsin helmeä.

Usko rakkauteen palasi
Sitten elämääni tuli Totte. Se tapahtui täysin sattumalta. Olen miettinyt tätä monet kerrat, miten moni asia vaikutti siihen, että Toten kanssa tavattiin. Meillä kävi tietyllä tapaa aivan järjetön tuuri. Parikin pientä sattumusta toisin ja ei oltaisi välttämättä koskaan kohdattu. Olen joka päivä kiitollinen siitä, miten asiat menivät.
Meillä on ollut vaikeat hetkemme. Uskokaa pois, tie tähän pisteeseen ei ole ollut helppo. Meillä on ollut omat kipukohtamme ja pelkomme, joita olemme joutuneet käsittelemään. Kertaalleen ollaan puhuttu myös erosta. Mutta pikku hiljaa molemmin puolinen rakkaus ja luottamus ovat vain kasvaneet. Myönnän, että vuosi sitten, kun menimme kihloihin, en ollut täysin varma tulevaisuudesta. Tämä menee täysin omien pelkojeni ja kokemieni traumojen piikkiin. En uskaltanut vielä luottaa, kun suhdetta koetelleesta raskausajasta oli vielä niin vähän aikaa.

Tässä viimeisen vuoden aikana olen kuitenkin huomannut, että haluan ihan oikeasti viettää loppu elämäni Toten kanssa. Tämä on minulle äärimmäisen iso ja merkityksellinen oivallus. En olisi oikeasti koskaan uskonut voivani tuntea näin.
Totte on maailman kultaisin ja lempein ihminen, jonka tiedän. Yksi syy, miksi epäilin tulevaisuutta oli se, että mietin voiko suhteessa olla sitä turvallisuutta ja lempeyttä, sekä intohimoa. Meille on syötetty melkoista pajunköyttä toksisen rakkauden mallista ja siitä, miten rakkaudesta se hevonenkin potkii ja miten argressiivisuus kielii intohimosta. Ja se on jotain, mitä suhteelta pitää tavoitella. Intohimoinen mies saattaa sitten joskus tulistua ja mennä jonkin rajan yli. Ja mustasukkaisuus on imartelevaa. Nykyään mietin, miksi tällaista on pitänyt normalisoida? Suhde voi olla sekä turvallinen, että intohimoinen.
Miten saankin olla näin onnekas, että saan kokea jotain tällaista, näin syvää ja turvallista rakkautta. Tämä on kyllä universumilta melkoinen hyvitys siitä, mitä olen joutunut kokemaan. Tätä minä haluan loppuelämälleni.
-Jenni
Kuvat: Ida Keränen
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @plustyylit
LUE MYÖS
Miten vauvavuosi vaikutti meidän parisuhteeseen
Perinteiset miehen ja naisen roolit
Ystävyydestä aikuisiällä
Hei ihana! Julkaistiin eilen uusi Kaverin kanssa podcastin jakso. Oletko jo kuunnellut minun ja ystäväni Hannan podcastia? Toisessa jaksossa puhutaan ystävyydestä. Painotetaan vielä erityisesti aikuista ystävyyttä. Me ollaan kuitenkin aikuisia ihmisiä.
Ystävyys on sellainen asia, joka muuttuu, kun kasvetaan lapsista aikuisiksi. Nuoruuden ystävyys on todella intensiivistä, kun niitä ystäviä nähdään ihan joka päivä. Aikuisena saattaa vierähtää kuukausia näkemättä. Toki nykypäivänä yhteyden pitäminen on helpompaa kuin koskaan kiitos teknologian. Samaan aikaan se saattaa myös jäädä tosi pinnalliseksi someviestittelyksi.

Minä kerron podcastissa siitä, että olen introvertti ja viihdyn paljon yksikseni. Minulle yksinäisyyttä yleisempi tunne on ollut ulkopuolisuus. Tunnen ulkopuolisuutta siitä, että en ihan sovi muottiin tai joukkoon. Olen aina tuntenut itseni ulkopuoliseksi ja kolmanneksi tai viidenneksi pyöräksi. Tämä on tunne on välillä tänä päivänäkin. Onneksi olen tänä päivänä löytänyt niitä omia ihmisiä, joiden kanssa voin olla oma itseni.
Puhutaan jaksossa myös yksinäisyydestä ja siitä, miten ollaan löydetty ystäviä näin aikuisiällä. Me ollaan Hannan kanssa toistemme pidempiaikaisimmat ystävyyssuhteet. Mikä on aika hienoa. Laskettiin, että meidän ystävyys on saavuttanut jo teini-iän.
Lisää tätä pohdintaa löytyy Kaverin kanssa-podcastin jaksossa kaksi; Mistä löydät sä ystävän.
Podcast on kuunneltavissa ilmaiseksi Spotifyssa!
-Jenni
KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @plustyylit
LUE MYÖS
Podcast äänityksiä ja perhearkea
Parhaat podcastit tähän kesään
Viikon parhaat: Pinaattipannari välipalaksi ja toinen momhack


3