Kommentti: ”Et ole varmaan koskaan saanut miespuolista kosketusta”
Sain tässä hetki sitten Instagramissa kommentin, jossa minua haukuttiin ja ulkonäköäni arvosteltiin. Osa kommenttia oli; ”Et ole varmaan koskaan saanut miespuolista kosketusta.” Tämän kirjoittaja viittasi tällä siihen, että olen pluskokoinen ja sen vuoksi hänen silmissään epämiellyttävän näköinen. Ja se, että hän ei viehäty minusta, on minulle täysin ok. Kommentti oli jätetty julkisella profiililla, mutta olen poistanut sen jo.
Tämä kommentoija ei ole mielipiteensä kanssa yksin. Ollessani Tinderissä, selasin useita profiileita, joissa oli eri tavoin muotoiltu teksi; ”Etsin itsestään huolta pitävää naista.” Tämä on yleisesti tiedetty koodi sille, että kyseinen mies haluaa deittikumppaninsa olevan laiha. Vaikka minä tunnen todella monia ihmisiä, jotka eivät mahdu siihen kauneusihanteet muottiin, mutta pitää itsestään silti huolta. Lihavat ihmiset ovat laiskoja ja syövät vain mäkkärissä. Tämä on se yleisesti tunnettu mielikuva.
Mikä ei muuten pidä paikkaansa suurimmassa osassa lihavia.

Käsitys kauneudesta
Mutta halusin nyt kirjoittaa siitä aiheesta, miten tiukassa meissä on se ajatus, että lihava ihminen on ulkoisesti epämiellyttävä. Me ollaan saatu erittäin tarkka ja tiukka kauneusihanne, johon pitäisi mahtua. Ja siihen kauneusihanteeseen ei lihava keho yksinkertaisesti istu. Yhdenkään romanttisen komedian sankaritar ei ole lihava. Ei vaikka 90-luvulla kohkattiin siitä, että Bridget Jonesin päätähti olisi ollut isokokoinen nainen.
Meille on syötetty populaarikulttuurissa tietty kuva lihavista ihmisistä. Disneyn pahis Ursula oli ilkeä ja hyljeksitty. Saman lafkan Tuhkimon Huli-hiiri oli kömpelö ja vähän yksinkertainen. Harry Potterissa Vernon ja Dudley Dursley olivat äärimmäisen ilkeitä, ällöttäviä ja hikisiä. Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin. Meille syötetään narratiivia siitä, että lihava ihminen on kaikin puolin epämiellyttävä ja epäsiisti. Epäseksikäs.
Joten oletus on, että lihava (ja vieläpä sinkkuäiti) ei vain voi olla haluttava, eikä näin ollen voi saada kumppania missään muodossa.

Mutta itsehän olen löytänyt oman kumppanini ollessani lihava. Minun ei tarvinnut laihtua ollakseni rakastettu. Olin myös kaksi vuotta sinkkuna, eikä minun todellakaan tarvinnut olla silloin yksin. Vientiä riitti oikeastaan niin paljon, kuin jaksoin pyörittää. Itseasiassa ähkyksi asti.
Joukossa oli niitä, joilla oli ongelma painoni kanssa ja niitä, joille se oli jopa fetissi. Oli myös niitä, joille en ollut seksilelua kummempi objekti. Ja sitten oli todella, todella paljon niitä ihania, hyviä tyyppejä, jotka olivat kanssani minun itseni vuoksi. Ja lopulta, löysin tuon oman kultakimpaleeni, jolle olen kaunis juuri tällaisena, kuin olen.

Yhteiskunta ihannoi laihtumista
Kun olen viimeisen vuoden aikana perehtynyt lihavuuteen ja siitä tehtyihin tutkimuksiin, sekä ymmärtänyt niiden kautta paremmin erilaisia kehoja ja omaa kehoani, en voi kuin ihmetellä sitä, miten tämä kaikki on mennyt läpi. On täydellisen normaalia, että ihmiset ovat erikokoisia. Ilman dieettikulttuuria ja sen tuomia haittoja, liikalihavuus tuskin olisi tämän kokoluokan terveysongelma.
Lihavuus tuntuu koko yhteiskunnan asialta, vaikka se olisi oikeasti vain lihavan ihmisen ja häntä lihavuudesta hoitavien terveydenhuollon ammattilaisten välinen asia. Meidän yhteiskunta arvotaa laihtumista yli kaiken muun. Jopa yli terveyden. Laihtumista pidetään hyvänä, vaikka se tapahtuisi sairastumisen ohessa. Olemme varmasti kaikki kuulleet, miten joka toivoo saavansa vatsataudin laihtuakseen muutaman kilon. Nuorempana minä rukoilin, että sairastuisin anoreksiaan, koska silloin varmasti laihtuisin. Siis miten kieroutunut tuo ajatus voi oikeasti olla?

Mun oma some on sillä tavalla kuratoitu, että minä näen valtavan paljon erilaisia kehoja, ihan jatkuvasti. Huomaan myös oman kauneusihanteeni muuttuneen huomattavasti lempeämmäksi ja laajemmaksi.
Sen lisäksi minulle on tullut sellainen fiilis, kun vastaan on tullut yksi, jos toinenkin moderni alffauros. Ehkä en haluakaan sopia niihin heidän ihanteisiinsa. Siinä väistää jo itsessään yhden luodin.
Millaisia ajatuksia tämä herättää sinussa?
-Jenni
KUVAT: Ida Keränen
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Olen pluskokoinen ja nautin hyvästä ruuasta
Asioita, joista pidän itsessäni


3


Liikutuin tekstistäsi. Miksi meillä on niin suuri tarve kommentoida kehoja, jotka eivät eivät sovi siihen ”normaalin” kropan mielikuvaan? Satuin juuri lukemaan Anna-Leena Härkösen vanhan kolumnin, jossa hän kertoi olleensa vapaata kehoriistaa kommentoinnille pienuutensa ja laihuutensa takia. Ikään kuin suuri tai pieni koko oikeuttaisivat sanomaan mitä tahansa. Kai kaiken hyvinvoinnin takana on itsensä hyväksyminen ja rakastaminen: siitä seuraa hyvän tekeminen itselle ja muille.
En ole koskaan tajunnut näitä ”itsestään huolta pitävä”-juttuja. Minulla oli kamala kesä. Rakas läheinen kuoli täysin yllättäen ennen juhannusta. En todellakaan ”ole pitänyt itsestäni huolta” moneen kuukauteen. En ole jaksanut liikkua pakollisia asioita enempää. Olen syönyt sitä, mitä olen saanut alas (eli minun tapauksessani karkkia ja muuta joutavaa). Ja tässä hunningon tilassani olen laihtunut. Koska se on se, miten kehoni reagoi äärimmäiseen stressiin ja jatkuvaan ahdistukseen. Painoa putoaa, vaikkei olisi väliksi. En halua olla luuranko.
On siis ihan roskapuhetta, että lihava ”ei pidä huolta itsestään” ja laiha pitää! Paino ei kerro mitään terveydestä! Laiha voi olla heikko ja huonokuntoinen (kuten minä nyt) ja lihava voi olla terve, vahva ja kaikinpuolin hyvinvoiva!
Näytät kauniilta noissa kuvissa!
Todella ikävää kuulla, että sinulla on ollut noin huono kesä. Valtavasti voimia.
Kyllä! Juuri tämä. Lihava ei elä automaattisesti epäterveellisesti ja laiha terveellisesti. Minä olen elänyt ihmmisen kanssa, joka pystyi syömään mitä vain, laihtumatta tai lihomatta grammaakaan. Ja hänhän siis söi sen mukaan todella epäterveellisesti ja siinä ohessa sheimasi minua, miksi minä lihoin, vaikka elin huomattavasti terveellisemmin kuin hän.
Ja se, että ihminenhän saa toivoa, että kumppani olisi hoikka. Mutta pitääkö sitä kirjoittaa Tinderissä bioon. Tinderissä saa kuitenkin itse valita, mistä profiileista tykkää. Siellähän ei ole mikään pakko tykätä sellaisen ihmisen profiilista, joka ei miellytä omaa silmää.