Tekemistä riittää
3
Täällä riittää tällä hetkellä tekemistä. Juhlitaan huomenna meidän taaperon ensimmäistä syntymäpäivää. Minä olen viettänyt käytännössä koko päivän keittiössä leipomassa.
Mietin eilen sitä, miten silloin uupuneena puhuin paljon siitä, että juhlia järjestettäessä ei tarvitse tehdä kaikkea alausta asti itse ja vähemmälläkin pärjää. Olen edelleen 100 % samaa mieltä. Mutta rakastan leipomista ja rakastan läheisiäni leipomalla, joten siksi olen viettänyt kaksi viimeistä päivää enemmän ja vähemmän keittiössä.
Nyt olen saanut lapset sänkyihin ja pääsen viimein istahtamaan. Ulkona on samaan aikaan mielettömän kaunin auringonlasku ja sateenkaari. Telkkarissa taas on uudet jaksot Emily in Parisia. Ilta on siis lähes täydellinen ja huomenna juhlitaan meidän ihanaa taaperoa. 🩷
Askartelua
Pidetään meidän leijonalapselle leijona-teemaiset syntymäpäiväjuhlat. Lapsi ei tule juhlia muistamaan, mutta ainakin voidaan näyttää hänelle aikanaan kivoja kuvia.
Olen yllättänyt itseni askartelemasta lehtiviiriä, sekä sokerimassasta leijonahahmoja kakkujen päälle. En ole kova askarelemaan, mutta kaikkea sitä tuleekin tehtyä lasten eteen. Toki siitä monen vuoden kuvataidekoulusta on ollut lopulta hyötyä ainakin tässä. Saan tehtyä lapsilleni ainakin visualisesti kivat juhlat.
Minun tyypit
Toivon mukaan taapero nauttii kuitenkin päivästä. Paikalle tulee isovanhempia, kummeja ja joitain ystäviä. Ja mikä tärkeintä, myös meidän isommat lapset ovat paikalla.
Katselin juuri hetki sitten meidän trion leikkiä keskenään. Mietin siinä samalla, että nuo kolme ovat minun lapsiani. Minun tyyppejäni. Olen ollut ihan uskomattoman onnekas, kun isoin unelmani, olla äiti, on lopulta toteutunut. Ja vieläpä kolmeen kertaan. Sen lisäksi saan seurata noiden kolmen keskinäisten ihmissuhteiden kehittymistä. Taapero ihailee ehdoitta kumpaakin siskoaan. Tunne on selkeästi molemmin puoleinen.
Mietin joskus, että hiipuuko isompien ensi-ihastus ajan myötä, mutta ei. He ovat edellen yhtä haltioituneita pikkuveljestään, kuin silloin ensimmäisinä päivinä.
Juhlamenu
Olen miettinyt juhlien menua jo varmaan puoli vuotta. Seuraan paljon erilaisia leivontakanavia, joten niitä ideoitakin on tullut ajan kanssa. Kakun ulkonäkö on ollut valmiina mielessä jo ihan alusta asti. Sisällys sen sijaan ei niinkään. Lopulta pohdintojen jälkeen päätin tehdä sitruunalla maustetun kakkupohjan ja vadelmatäytteen.
Sen lisäksi meidän perheen juhlamenu perinteiseen kuuluvat kuppikakut, joten leivon suklaakuppikakkuja. Sjujolaisena toimii tacopiirakan kasvisversio ja tomaatti-fetapiirakka.
Taaperolle ja meidän vauvavieraalle leivon vauvoille sopivan minikakun ja vadelmamuffinsseja. Ei olla päästetty taaperoa vielä sokerin makuun. Sillä kun ei ole oikeasti mikään kiire. Olen pikkuhiljaa päässyt jyvälle sokerittomasta leivonnasta. Löysin kakkupohjaan hyvän reseptin, jota päädyin soveltamaan hieman.
Nyt alan hiljalleen suuntaamaan nukkumaan, jotta saamme aamulla tehtyä viimeiset valmistelut ennen juhlia. Ihanaa, että juhlapäivä on huomenna. Sitä on odotettu.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Perheessämme on kaksi koululaista
Lasten kesäloma ja miten se koettelee parisuhdetta
Onkohan mitään mahdollisuutta, että blogiisi ilmestyisi hääkontenttia (suunnitelmat, haaveet, käytännön toteutus)? 🙂 täällä nimittäin yksi ilmottautuu lukijaksi!
On mahdollista! Meidän häät on aikaisintaan kesällä 2026, joten meillä ei ole niiden suhteen vielä hirveä kiire. Mutta haluan kyllä kertoa hääsuunnitelmista täällä. Voisin nyt vauhdittaa ekan postauksen kirjoittamista.🩷
Minä ihailen sinun kädentaitojasi niin leipomisessa, koristelussa kuin piirtämisessä.
Olet siis opiskellut joskus taidealaa? Kirjoita siitä joskus, josko?
Nuo sinun juhlakoristelut ja tarjoilut ovat todella inspiroivia! Kiitos!