Hei ihanat! Heinäkuun kirjoitusputkeni koko valitettavan kolauksen, kun tässä on ollut yhtä ja toista viime päivinä. Olen käynyt kuvaamassa kamppiskuvia Järvenpäässä, olen äänittänyt podcastia, tehnyt töitä ja ollut perheeni kanssa. Sen lisäksi tähän väliin on mahtunut myös yksi vapaapäivä, kun hetkellisesti tuntui, että olen tehnyt aavistuksen liikaa kaikkea. Silloin olin ja lepäsin, touhusin lapsen kanssa ja pelasin X Boxilla. Oli ihanaa.

Me vietetään parhaillaan yhden lapsen jaksoa vauvan kanssa. Ollaan Toten kanssa ihasteltu, kun tyyppi tallustaa pitkin poikin kämppää dublot käsissään. Meno on melko huteraa, mutta koko ajan varmempaa. Nyt hän jo kävelee enemmän, kuin konttaa. Tuntuu uskomattomalta, miten nopeasti tämäkin kehitys tapahtuu. Siitä ei ole kuin alle kuukausi, kun kävely oli aivan alkutekijöissään ja nyt tyyppi kävelee jo ulkona ilman tukea. Ihmeellistä.

Podcast

Mutta kuten sanottu, viime aikoina paletilla on ollut todella paljon kaikkea. Mikä on samaan aikaan tosi ihanaa ja vähän raskasta. Tuntuu kuitenkin tosi hyvältä, että kalenteri täyttyy kivoista uusista jutuista. Kuten podcastista. Ollaan Hannan kanssa puhuttu vuosia siitä, että alettaisiin pitämään podia yhdessä. Nyt se haave on toteutumassa. 🩷

Sain jo jonkin verran kyselyitä siitä, missä tätä podia voi kuunnella. Ei vielä missään, mutta pidetään teidät ehdottomasti ajan tasalla! Meillä on toiveena myydä podi kaupalliselle alustalle, jolloin sitä ei tarvitsisi tehdä ilmaiseksi ja meidän työ olisi muutenkin helpompaa. Mutta ollaan valmis tekemään töitä tämän eteen ja julkaistaan podcast joka tapauksessa, vaikka ei siitä palkkaa heti saataisikaan.

Sunnuntaina tein tosiaan pyrähdyksen Järvenpäähän kamppiskuvia ottamaan. Minun piti ottaa ne aluksi Katrin kanssa, mutta tähän suunnitelmaan tuli mutka. Niinpä, ahdistuksen kautta, päädyin lähtemään Järvenpäähän ja siitä Kellokoskelle kamppanjakuvien perässä. Ja olin lopulta yhdentoista aikaan illalla kotona ja vasta kahdeltatoista pää tyynyssä. Seuraavana aamuna vaapero herätti puoli kuusi. Mutta olen todella iloinen ja tyytyväinen kuviin, jota saimme. Te pääsette näkemään aikaansaannokset ihan vähän myöhemmin.

Yritän saada kirjoittamisesta taas kiinni parin päivän tauon jälkeen. Minulta löytyy jemmasta aika kiva setti asukuvia, jotka odottavat julkaisuaan. Sen lisäksi olen kuvannut vauvan kirppislöytöjä ja makuuhuoneen uutta järjestystä. Joten juttuja on varastossa.

-Jenni

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

Täytän tänään 35 vuotta!

Kivoja juttuja viime viikolta

Särkänniemessä ja Koiramäen eläintilalla perheen kanssa

Alkukesän kuulumiset

Minua on tänä kesänä ilahduttanut aivan erityisen paljon parvekekukat, jotka olen kasvattanut alusta asti itse. Voin paljastaa, että kylvämistäni siemenistä ei itänyt edes puolet. Enkä todellakaan tiedä onko vika ollut kasveissa vai viljelijässä. Mutta ensi vuonna uusi yritys. Siihen asti ihastelen tätä aikaan saamaani kukkaloistoa.

Tämä on kolmas vuosi kun olen kasvattanut omia kasveja parvekkeelle. Ensimmäinen vuosi oli täysi kokeilu, joka lähti puoliksi halkaistusta kirsikkatomaatista. Seuraavana vuonna mopo keuli kunnolla. Ehkä vähän liikaakin. Taimia tuli älyttömän paljon, enkä oikein osannut edes hallita niitä. Homma kuihtui siinä vaiheessa kun lähdin synnyttämään. Totte unohti kastella parvekkeen kasvit, jotka sitten paloivat pahasti suorassa auringonpaahteessa. Oltiin siis kolme tai neljä päivää sairaalassa, jonka jälkeen parvekkeella oli vain karrelle palaneita risuja.

Ylpeyttä ja iloa

Suurin ylpeyden aiheeni on tällä hetkellä nuo uskomattoman kauniit ja herkät orvokit. Nämä eivät olleet niitä helpoimpia taimia kasvattaa, enkä minä ole tässä puuhassa kovin kokenut. Jossain vaiheessa taimikasvatusta näytti vähän huonolta ja siltä, että taimet eivät onnistuisikaan. Ja itseasiassa toinen satsi näitä kuoli ennen kukkimista. Ja näiden vastoinkäymisten vuoksi nautin erityisen paljon näistä kukinnoista. Nämä tuovat itselleni todella paljon iloa tuossa parvekkeella.

Toinen kaunokainen, joka avasi ensimmäisen nuppunsa ihan hetki sitten, on tämä kesäleimu. Tämän värin nimi on Creme brulee ja mielestäni se on super kaunis. Näissä ei vielä ole kovin montaa kukkaa, mutta varsia on senkin edestä. Latvoin juuri osan näistä, jotta ne kasvaisivat monihaaraisina ja tuottaisivat lisää noita herkkiä, kauniita kukkia. Toivon todella, että tämä operaatio onnistui.

Meillä kasvaa parvekkeella myös pieni amppelimansikka, jossa on nyt jo useampia nuppuja. Odotan mielenkiinnolla, miten tämän kanssa käy ja saammeko mansikkaa.

Minä en tosiaan ole kovin kokenut tässä puuhassa ja olen varmasti tehnyt useamman virheen tänäkin vuonna puuhatessani. Sen lisäksi meidän koti ei ole se kaikkein valoisin paikka taimille. Mutta asenteeni tätä hommaa kohtaan on todella rento. Jos mikään ei onnistu, niin lopulta voin ostaa kesäkukat valmiina. Joten tällä asenteella tähän astinen tulos on ollut varsinen menestys.

Löytyykö sieltä muita vihrepeukaloita?

-Jenni

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

Olohuone juuri nyt

Kesäkoti ja pesänrakennusvietti

Sisustusunelmia

Olohuoneen uusi järjestys

Olohuoneen second hand nojatuoli