Mansikkakääretorttu
0Leivottiin lasten kanssa kesän ja loman alkamisen kunniaksi mansikkakääretorttu. Aluksi mietittiin kakkua, mutta minä halusin leipoa jotain ihan vähän helpompaa, jolloin päädyttiin tähän. Minä leivoin kääretorttua ensimmäistä kertaa sitten peruskoulun köksän tuntien.
Lapset saivat päättää koristeluista. Heidän mielestään kesätorttuun kuuluu sokeriset kukat. Macaronseilla koristellusta tortusta he näkivät kuvan, kun etsittiin sopivaa reseptiä ja niitähän piti sitten saada kakun päälle. Koristelusta tuli näin ollen hieman överi. Minulle olisi riittänyt kerma ja mansikat, mutta lapset olivat onnellisia mikä on pääasia.
Mansikkakääretorttu
Taikina
4 kananmunaa
1 1/2 dl sokeria
1 1/4 dl vehnäjauhoja
1/2 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta
Täytteet ja koristeet
2 dl vispikermaa
1 prk Valio maustettua mansikkarahkaa
2 dl mansikkahilloa
250 g mansikoita
1. Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokeri paksuksi vaahdoksi.
2. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää kuivat aineet taikinaan siivilän läpi varovaisesti sekoittaen.
3. Levitä taikina leivinpaperin päälle pellille. Paista 200 asteessa noin 10 – 12 min.
4. Paiston jälkeen, kumoa pohja sokerilla sirotellulle leivinpaperille. Irrota pohjapaperi, mutta jätä se suojaksi pohjan päälle, jotta se ei kuivahda. Anna pohjan jäähtyä.
5. Levitä jäähtyneelle pohjalle ensin hillo ja sen päälle mansikkarahka. Pilko 2/3 mansikoita ja levitä niitä pohjan päälle.
6. Rullaa pohja leivinpaperia apuna käyttäen.
7. Vatkaa kerma ja levitä se tortun päälle. Koristele lopuilla mansikoilla.
Meillä koristelussa käytettiin lisäksi tosiaan macaronseja, suklaata ja tuollaisia koristeluun tarkoitettuja sokerikukkia. Lapset olivat onnellisia, aikuisille olisi riittänyt vähempikin.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Pyytämättä annettu neuvo on moite
Ihan aluksi haluan sanoa, että minä pidän sosiaalisesta mediasta. Olen saanut somesta uskomattoman paljon hyviä asioita. Olen löytänyt ystäviä, saanut valtavasti inspiraatiota , sekä hyvää mieltä ja pystynyt lopulta luomaan itselleni töitä, kun olen niitä tarvinnut. Some on silmissäni pääasiassa hyvä paikka. Siellä työskentely on tuonut hyvin vahvasti esiin myös ne varjopuolet. Varsinkin kun olen itse nainen, enkä täysin täytä kauneusihanteita.
Erään ilmiön moni varmasti tunnistaa. Tämä on myös omissa kanavissanni läsnä viikoittain. Kun julkaisen jotain, saan läjäpäin neuvoja, joita en ole pyytänyt. Ihmisillä on valtavasti mielipiteitä asioista. Siitä miten meidän pitäisi sisustaa, mitä vauvalle pitäisi hankkia tai miten minun pitäisi silittää. Lista on ihan loputon. Iida on myös jakanut myös näitä kokemuksia, mutta tiedän meitä olevan monia, monia muitakin.
Neuvo on tapa osoittaa oma paremmuus
Parhaimmillaan nämä neuvot tarkoittavat pohjimmiltaan hyvää. Mutta niihin mahtuu myös paljon niitä, jotka haluavat vain osoittaa tietävänsä paremmin. Mutta harva tuntuu muistavan, että somessa näkyy vain pieni välähdys elämää. Ja vieläpä hyvin tarkoin valikoitu välähdys, niistä hyvistä hetkistä, joita meillä on.
Lisäksi kaikenlaista neuvomista kannaattaa miettiä aika tarkkaan. On hyvä muistaa, että pyytämättä annettu neuvo on moite.
Ennen, kuin sain omia lapsia, koin monen muun tavoin tietäväni kaiken lapsista ja niiden kasvattamisesta. Neuvoin ystäviäni todella auliisti, koska koin tietäväni asiasta jotain. Kun sain esikoiseni ja alle viikossa totesin etten todellakaan tiedä mitään lapsista, päätin pitää suuni jatkossa visusti kiinni. Nykyään annan neuvoja vain, kun niitä pyydetään.
Mieti ennen kuin neuvot
Neuvoissa on sekin haastava puoli, että meistä jokainen voi neuvoa vain omien kokemustensa perusteella. Kukaan meistä ei voi asettua toisen saappaisiin ja toisen elämään. Sisustusneuvoja antanut ihminen ei asu kyseisessä asunnossa, eikä näin ollen ole kokenut arkea asunnossa. Joten hän ei voi oikeasti tietää, miten asunto ja sen ratkaisut toimivat siinä joka päiväisessä arjessa. Ihminen, joka antaa neuvoja toisen työelämään liittyen, ei välttämättä ole päivääkään tehnyt tätä kyseistä työtä. On turhaa neuvoa sairaanhoitajaa hakemaan palkankorotusta, koska homma ei vain toimi niin.
Ja mitä tulee lasten kasvatukseen… Jokainen lapsi on erilainen persoona ja kukkaan ei tunne tätä vanhempiaan paremmin. Ammattilaistenkin neuvot sisältävät monesti vastuuvapautuksen siitä, miten lapset ovat erilaisia. Amatöörien neuvot perustuvat joko omiin kokemuksiin tai ihan vain mielipiteisiin, kuten omalla kohdallani.
Ystävien ja täysin tuntemattomien ihmisten neuvominen on myös ihan oma asiansa. Ystävät todennäköisesti pyytävät ja arvostavat toista mielipidettä läheiseltä ihmiseltä. Tuntemattomalta ihmiseltä sitä neuvoa ei lähtökohtaisesti kaivata.
Joten mietitäänkö vaikka kolmekin kertaa ennen kuin aletaan sponttaanisti neuvomaan ihmisiä? Varsinkaan somessa.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Selvisimme yhteenmuuton aiheuttamasta parisuhdekriisistä