Hae
Big mamas home

Arki vauvan kanssa

Me ollaan eletty nyt jo useamman viikon verran tätä vauvaperhearkea. Edelleen tämä on kyllä sellainen tietty poikkeustila. Vauvavuoden kokeneet tietävät, mitä tarkoitan poikkeustilalla. Arki menee todella paljon vauvan ehdoilla. Yksi aikuinen nukkuu sohvalla ja menoja pitää suunnitella imettämisen mukaan. Mutta tämä kaikki on lopulta sellaista, mikä menee ohi aikanaan. Vauva ei ole ikuisesti pieni ja nämä rankimmat vuodet menevät lopulta todella nopeasti ohi.

Vauvaviikkoina elämä vauvan kanssa on lopulta aika leppoisaa. Kolmen lapsen kanssa päivät ovat aika täysiä ja tuntuu, että pitäisi oikeasti ratketa kolmeen paikkaan. Samaan aikaan päiviin mahtuu todella moni, todella leppoisiakin hetkiä, koska vanhemmat lapset ovat aika isoja ja pärjäävät hyvin.

Kahdenlaista arkea

Vauvaviikoilla mennään todella vauvantahtisesti. Näin pienen vauvan kanssa päiviin mahtuu todella paljon sylittelyä ja läheisyyttä. Paras päiväunipaikka on edelleen äidin sylissä, joten kantoreppu on ollut ihan korvaamaton apu. Saan kädet vapaaksi ja vauva saa hyvät unet rintaa vasten. Itsekseen hän nukkuu tällä hetkellä vain vartin tehotirsoja. Sen lisäksi vauva on myös jo tosi sosiaallinen ja kaipaa leikittämistä ja höpöttelyjä. Sittereissä hän ei viihdy vielä pitkiä aikoja, mutta harjoitellaan niitä mahdollisuuksien mukaan. Voihan toki olla, että tämä lapsi ei niille lopulta edes lämpene, mutta aion ainakin yrittää.

Muutaman viikon välein käydään vauvan kanssa Mamalempeellä vauvahieronnassa. Olen aiemmin tehnyt yhteistyön Mamalempeen kanssa, mutta jäätiin lopulta tyytyväisiksi asiakkaiksi. Siellä minä saan hetken hengähtää ja vauvan jumeja avataan. Meidän vauvalla on ollut pientä toispuoleisuutta, jota me vauvahieronnalla nyt hoidamme omakustanteisesti.

Meidän vauva on aivan ihana tyyppi. En voi muuta sanoa. Nautin suunnattomasti meidän vauva-arjesta, niin yhden, kuin kolmenkin lapsen kanssa. Viikot ovat hyvin erilaisia lapsiluvusta riippuen, mutta kummassakin on ehdottomasti puolensa. Vauvaviikoilla käydään pitkillä rauhallisilla kävelyillä, otetaan rennosti, pötkötellään vierekkäin ja nautitaan myös siitä omasta ajasta.

On taas tosi jännää miten nopeasti tämä arki on normalisoitunut vauvan syntymän jälkeen. Itselläni jäi uupumaan kokonaan se ekojen viikkojen kooma ja kaaos. Toki siinä oli paljon totuttelemista, mutta aika nopeasti arki oikeasti normalisoitui ja vauva sujahti osaksi meidän perhettä. Tiedän, että ollaan myös onnekkaita, kun meillä ei ole ollut mitään isompia vaivoja vauvan kanssa. Väitän toki sen vaikuttavan myös, että tämä on minulle kolmas kerta. Olen melkoinen äitikonkari jo. Ensimmäisten kertojen epävarmuus puuttuu ja osaan oikeasti ottaa tästä kaikesta ilon irti. Se on myös auttanut, että vanhemmat lapset ovat tosiaan jo aika isoja tyyppejä.

Lisää uusperhehöpinöitä löytyy myös Instagramissa @bmhjenni ja sen lisäksi voit tilata uutiskirjeeni.  Olisi kiva kuulla miten teidän kodissa on vauvavuosi sujunut? Onko se ollut ihana ja leppoisa, vai tunteidentäyteinen? Kommentoi tai lähetä minulle viestiä. Olisi ihanaa kuulla muiden kokemuksia.

-Jenni

 

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

TILAA UUTISKIRJE!

LUE MYÖS

Reilussa vuodessa suurperheen vanhemmaksi

Viikonloppu kuulumisia ja ajatuksia meidän uudesta arjesta

Vauvaviikon kuulumiset

Kolmas lapsi, kolmatta kertaa äiti

Viikonloppu kuvina

Uusperheiden viikko

Viime viikolla vietettiin uusperheiden viikkoa. Minun piti itseasiassa julkaista tämä postaus jo eilen, mutta vauva ja tämä muu uusperhe piti käteni melko täynnä koko päivän, niin tämä tulee julki vasta kun kyseinen viikko on jo ohi. Mutta ehkä tämä sopii tavallaan myös teemaan. Instagramissa tosin toivottelin viikkoa jo hyvissä ajoin, joten annettakoon tämä anteeksi.

Joka tapauksessa hyvää uusperheiden viikkoa siis kaikille muille uusperheellisille!

Olen kirjoittanut avoimesti siitä, että olen itse kasvanut uusperheessä. Vanhempani erosivat minun ollessani yhdeksän vanha. Siitä sitten aika nopeasti meille muodostui uusperhe. Kumpikin vanhemmistani löysi uudet kumppanit ja kumpikin on saanut lapsia näiden uusien kanssa. Minulla on siis seitsemän pikkuveljeä, kaksi heistä on täyssisaruksia. Meillä ei ole koskaan puhuttu sisaruspuolista vaan nimenomaan, kaikki ovat minulle pikkuveljiä, ilman etuliitteitä.

Yksi iso perhe

Uusperheellisyys on tuonut elämääni bonusvanhempien ja veljien lisäksi myös niitä bonusisovanhempia ja -tätejä. Meihin vanhempiin lapsiin on suhtauduttu aina lämmöllä bonusisäni puolelta. Meidän juhliin on aina tultu ja minä olen viettänyt aikaa jopa Turussa erään bonustätini apuna. Minulle uusperheessä kasvaminen on ollut siis kaikin puolin rikkaus. Se oli minulle myös täysin normaalia. Meille lapsille oli myös aika nopeasti selvää, että vanhemmat eivät palaa yhteen, joten ei oikeastaan osattu edes ajatella muuta vaihtoehtoa kuin tämä uusperhe.

Ja oman uusperheen asiosta omilla lapsilla on riittänyt välittäviä ihmisiä ympärillä. Niitä enoja on vaikka muille jakaa. Ja isovanhempia on kerta heitolla ollut kuusi kappaletta. Nyt eron ja tämän meidän uusperheen myötä, mummujen ja pappojen määrä on kasvanut entisestään. Enkä voi muuta kuin ajatella, miten onnekkaita omat lapseni ovat. Heillä on jo perhepiirissä aivan valtavasti heitä rakastavia ihmisiä. Puolison vanhemmat ovat ottaneet minunkin lapseni omiksi lapsenlapsikseen, mikä on aivan ihanaa.

Erilaiset perheet

Monesti kuulee puhuttavan siitä, miten ero on epäonnistuminen ja miten lapset jäävät paitsi jostain, jos eivät saa sitä ydinperhettä. Mikä on minusta kaikin puolin aivan potaskaa. Ensinnäkin, lapsen etu on onnellinen koti ja joskus se tarkoittaa sitä, että niitä onnellisia koteja on kaksi. Yksikään lapsi ei ole onnellinen tai koe oloaan turvalliseksi, jos koti ja vanhempien välinen suhde on onneton. Ja siinä kohdassa kasvatuksessa on menty pieleen, jos lapsi ajattelee, että on vain yhdenlaisia perheitä, kun se ei pidä paikkaansa.

Eikä ero ole koskaan epäonnistuminen. Se on yhden aikakauden loppu ja uuden alku. Se on osa elämää. Koko elämän kestävä rakkaus on yhteiskunnan asettama epärealistinen vaade, eikä mikään ainoa totuus. Onnekkaita ovat ne, jotka löytävät yhden elämänkumppanin. Mutta realistisempaa on, että niitä elämänkumppaneita mahtuu pitkään ihmiselämään useita. Ja niistä jokaisesta voi oppia. Kaikki merkitykselliset suhteet eivät ole pitkiä ja kaikki pitkät suhteet eivät välttämättä ole merkityksellisiä. Minulle ja perheelleni, ero on ollut parasta mitä olen kokenut. Se antoi elämälleni kokonaan uuden suunnan, mistä olen äärimmäisen kiitollinen.

Uusperheissä voi olla sellaista rikkautta, mitä ydinperheessä ei vain saa. Mutta muistetaan se, että kaikki perheet ovat erilaisia ja aivan yhtä arvokkaita. Uusperheiden viikko on jo ohi, mutta uusperheet eivät häviä mihinkään.

-Jenni

 

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

TILAA UUTISKIRJE!

LUE MYÖS

Reilussa vuodessa suurperheen vanhemmaksi

Viikonloppu kuulumisia ja ajatuksia meidän uudesta arjesta

Vauvaviikon kuulumiset

Kolmas lapsi, kolmatta kertaa äiti

Viikonloppu kuvina