Vauvaviikon kuulumiset

Me ollaan vietetty taas viikko vauvan kanssa kolmistaan. Kutsumme siis vauvaviikoiksi niitä pätkiä, kun isot lapset ovat toisessa kodissaan. Kesän neljäntoistapäivien lomaputkien jälkeen viikko tuntuu onneksi todella lyhyeltä. Tätä kirjoittaessa isot ovat jo asettuneet tänne meille ja talo on täynnä vilskettä.

Viikko vauvan kanssa on mennyt varsinaisessa hujauksessa. Vauva pitää sujuvasti kädet täynnä työtä, vaikka onkin pieni. Isosti tähän toki vaikuttaa se, että hän ei ainakaan toistaiseksi malta hirveästi nukkua yksikseen. Siksi olen saanut monesti toimia hänelle patjana. Ihan muutaman kerran hän on nukkunut omillaan pidempään kuin kolme minuuttia, jolloin minä olen ehtinyt yleensä syödä jotain. En kuitenkaan valita. Vauva kasvaa koko ajan ja oppii uutta. Hyvällä onnella hän oppii nukkumaan pian päiväunia itsekseen ja sitten tätä aikaa on jo ikävä.

Vauvaviikkoihin sisällytetään kyllä joka tapauksessa mahdollisimman paljon läheisyyttä ja rauhallisia, pitkiä imetyshetkiä. Kolmen lapsen arjessa niille ei ole samalla tavalla aikaa, joten näistä päivistä otetaan ilo irti. Vauva on aivan ihana tyyppi. Jälleen sitä miettii, miten voi olla niin pieni ihminen jo niin rakas.

Me ollaan oltu vauvan kanssa myös paljon ihan kahdestaan, puolison ollessa iltatöissä. Vauvan mennessä illalla nukkumaan, minulle on jäänyt muutama tunti aikaa ihan itsekseni. Välillä se tosin tulee vietettyä pimeässä makuuhuoneessa vauvan vieressä, kun hänen mielestään kolme senttiä on jo ihan liian kaukana äidistä.

Viikon puuhia

Käytiin viikolla Wauva kaupalla ostamassa vauvalle parit lelut. Meillä ei ollut juurikaan jäljellä vauvanleluja isojen vauvavuosilta, joten niitä piti käydä ostamassa. Vauva katselee ympärilleen nykyään niin tarkkaavaisesti, että hänelle pitää tarjota jotain katseltavaa. Ehkä hän oppii viihtymään nyt sitterissäkin vähän pidempään, kun ostettiin siihen lelukaari. Olen niin iloinen, että Wauva avasi liikkeen myös tänne Helsinkiin. Heillä on todella kiva brändi ja todella laaja valikoima lastentarvikkeita.

Vauvalla oli viikolla myös neuvola. Saatiin synnytyksen akoihin uusi terveydenhoitaja, jolla ollaan nyt sitten käyty vauvan kanssa. Isompien lasten kanssa saatiin käydä samalla terveydenhoitajalla seitsemän vuoden ajan, mistä olin todella kiitollinen. Tämä uusi terveydenhoitaja on myös aivan ihana ja toivottavasti saamme käydä hänen luonaan vielä pitkään.

Vauva on kasvanut todella hienosti. Syntymämittoihin on tullut lisää lähes kokonainen kilo ja 6 senttiä. Tuntuu edelleen ihan uskomattomalta, että hän kasvaa niin hyvin minun rintamaidollani. Aiempien kertojen imetysvaikeuksien jälkeen tämä imetystaival on ollut vähintäänkin uskomaton. Naureskeltiin, että kun pääsin viimein imettämään niin minusta tulee varmaan vielä taaperoimettäjä, vaikka en ole sitä tähän mennessä kokenut täysin omaksi alueekseni.

Tällä vauvaviikolla minulla oli myös työkeikka, kun kävin Nanson uuden liikkeen avajaisissa osana yhteistyötä, ilman vauvaa. Homma ei kestänyt kuin pari tuntia ja sen ajan vauva oli isänsä kanssa. Heidän yhteistyönsä ei ollut sujunut täysin mutkitta tällä kertaa, vaan vauva oli protestoinut järjestelyä. Samana päivänä oli tosin ollut myös se neuvola ja saattoi hyvin olla, että tässä kaikessa oli liikaa aktiviteettaja pienelle ihmiselle. Vastapainoksi, seuraavana päivän tarjosin pienelle erityisen paljon läheisyyttä.

Sellaiset viikon kuulumiset. Tällä viikolla onkin sitten ihan eri meininki kolmen lapsen kanssa. Täällä on vietetty leffailtaa. Minä tosin ehdin nähdä leffasta vain puolet, kun olin imettämässä ja nukuttamassa tuota pienimmäistä. Ehkä minä ehdin jossain vaiheessa nähdä kyseisen elokuvan myös alusta asti.

-Jenni