Vauva kaksi viikkoa
Vauva täyttää nyt kaksi viikkoa ja pakko sanoa, että nämä ovat olleet ehkä elämäni nopeimmat kaksi viikkoa. Tämä loma-arki on ollut melko nopeatempoista kolmen lapsen kanssa. Siitäkin huolimatta, että puoliso on hoitanut isommat ja minä vauvan. Nyt kun imetys on alkanut sujumaan, aletaan pikkuhiljaa tasaamaan puntteja tässä työnjaossa. Edelleen imetys sitoo minua enemmän vauvaan, mutta pikku hiljaa se kaikkein intensiivisin vaihe alkaa helpottaa. Mietin jo, pitääkö olla huolissaan, kun viikon pyykkisatsista ainoat minun vaatteeni olivat yhdet housut ja t-paita. Miten niin olen asunut aamutakissani kaksi viikkoa?

Kahdessa viikossa
Kahdessa viikossa imetys on helpottanut merkittävästi. Enää se ei ole kivuliasta. Tekisi mieli vääntää nenästä jokaista, joka väittää ettei imetyksen kuulu sattua. Tähän mennessä olen kuullut lähes jokaiselta, miten imetyksen alussa nänninpäät kuluvat puhki ja miten ottaa oman aikansa ennen kuin niihin tulee uusi, vähän kestävämpi iho. Sitä ennen kuluu keittosuolaliuosta, haavataitoksia, nännirasvaa, kaalinlehtiä ja särkylääkkeitä. Ja silti on niitä päiviä, kun saa itkeä ja imettää. Ja aina ensikertalaiset ihmettelevät, miksi tästä ei puhuta! Mutta itsellenikin se vauvan täysimetys on henkilökohtaisesti niin tärkeä asia, että olen ollut valmis kärvistelemään kivun kanssa, jotta se onnistuisi. Nyt itken vuorostaan onnen kyyneleitä, kun kuopukseni on ensimmäinen lapsi, jonka kanssa täysimetys näyttäisi viimein onnistuvan.
Kahdessa viikossa vauvan hereilläoloaika on myös lisääntynyt. Nyt niin puoliso, kuin siskotkin ehtivät kunnolla seurustella vauvan kanssa. On ollut muuten ihan mieletöntä seurata sisarusten kanssakäymistä. Vauvan osalta tämä kanssakäyminen on toistaiseksi lähinnä tuijottelua ja ähellystä. Siskot antavat kuitenkin parastaan silittelemällä ja pussailemalla ja juttelemalla vauvalle. Koululainen on alkanut myös lukemaan vauvalle satuja. Äiti kuuntelee näitä satuja myös tippa linssissä.

Meidän vauva
Meidän vauva on kaikin puolin ihana. Tällä hetkellä hän itkee vain, jos jokin on oikeasti hätänä tai huonosti. Yleensä itkuun auttaa aina tissi. Öisin hän nukkuu hirmu hyvin. Isona osana öistä ensimmäinen unipätkä on noin 6-7 tuntia. Näyttäisi siltä, että nuorimmaisella on siskojensa unenlahjat. Entuudestaan tiedän, että myös niitä huonoja öitä tulee. Ja ne tuppaavat olemaan melkein rankempia, kun meillä nukutaan muuten hyvin. Toki vauva on vasta kaksi viikkoa ja öiden suhteen mitä vain voi vielä tapahtua.

Päivisin päiväunet ovatkin sitten olleet reilusti lyhyempiä, eli suurin piirtein reilu tunnin mittaisia. Näitä reilun tunnin pätkiä on päivässä suurinpiirtein kolme. Niiden lisäksi vauva ottaa super lyhyitä power nappeja pitkin päivää. Välillä olisi kiva, että päikkärit olisivat pidemmät. Ehtisin tehdä niiden aikana enemmän töitä ja kotitöitä. En kuitenkaan vielä vaivu epätoivoon. Tämä voi liittyä myös lähestyvään tiheän imun kauteen ja unet voivat muutenkin vielä kehittyä. Muistaakseni varsinkin esikoisella oli vaiheita, jolloin hän nukkui selkeästi huonommin.
Lisäksi näyttää ihan vähän siltä, että vauva ei viihdy ihan hirveän hyvin vaunuissa. Siskonsa nukahtivat vaunuihin sillä hetkellä, kun heidät sinne laski ja heräsivät vasta, kun heidät nosti sieltä pois. Tämä vauva alkaa kitistä jo vaunuissa, eikä oikeasti tunnu viihtyvän siellä. Tämän vuoksi puoliso kipaisi meille pikavauhtia kantorepun helpottamaan arkea ja liikkumista. Nyt katsotaan mitä pikkutyyppi sanoo tähän kantoreppuun. Toivon todella sen toimivan. Ainakin kertaalleen hän on malttanut jopa nukahtaa siihen.

Arki alkaa
Nyt kahden viikon intensiivisen vauvakuplailun jälkeen, meidän perhe siirtyy porrastetusti siihen tavalliseen arkeen. Keskimmäinen aloitti nyt esikoulun. Esikoisella alkaa myös koulu tällä viikolla ja puoliso palaa töihin ensi viikon alusta. Niin ja isommat alkavat nyt asumaan kahdessa kodissa viikko-viikko jaolla, joka on meille uusi systeemi. Joten joka toinen viikko me ollaankin vauvan kanssa keskenämme. Mikä on tavallaan ihanaa ja tavallaan haikeaa. Mutta omasta lapsuudestani muistan, että lapsille tämä on normi. Ainoa, joka tätä todennäköisesti kriiseilee, olen minä.
Meidän ensimmäiset viikot ovat olleet äärimmäisen hyvät. Huomaa kyllä, että kotiin on tullut vastasyntynyt vauva. Kädet on kyllä koko ajan täynnä, mutta kaikki on lähinnä ihanaa. Tunnen pienen, pienen syyllisyyden piston siitä, että minulla ei ole jaettavana ”arjen realismia” tai vertaistukea väsymykseen, sillä minä ihan todella nautin tästä ajasta. Millaista vauva-arki teillä on?
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Asuinspiraatiota kesään – Mikä on sinun suosikkisi?
Tänä kesänä olen pukeutunut ensiksi raskausvaatteisiin ja nyt imetystä helpottaviin vaatteisiin. Kumpikin hieman rajaa pukeutumista. Viime kesänä rajoituksena toimi ainoastaan lämpö. Nyt halusin koota teille viime kesän kivoimmat asut omaan postaukseensa. Jos näistä riittäisi inspiraatiota vielä elokuulle. Sillä elokuu on kesäkuukausi. Syksyyn on vielä aikaa.
Ja siis voi jestas, miten ikävä minulla tulikaan tuota viime kesäistä polkkatukkaa. Rakastin sitä. Minulla ei ole ollut koskaan aiemmin näin pitkiä hiuksia, kuin nyt ja ne ovat kasvaneet tähän mittaan puoli vahingossa. Harkitsen taas kuitenkin vakavasti polkkatukan leikkaamista, koska se oli i-ha-na!

Väsynyt mutta onnellinen
Musta röyheöpaita ja revityt farkut, sekä Katrin lainalaukku, jota havittelen edelleen itselleni. Jonain päivänä vielä. 😀 Kuvien farkut sanoivat sopimukset irti joskus viime syksynä. Housujen haarat kuluivat puhki, mutta sitä ennen nämä ehtivät olla kyllä ennätys pitkään käytössä. Röyhelöpaita ja pitsitoppi ovat vaatekaapissa ja käytössä edelleen. Pidän tästä asusta kovasti.

Juhannussuunnitelmia
Tuota kuvien hametta minulla on ikävä. Se odottelee kaapissa palautumistani. Se on ihana hulmuhelma hame ja toivon, että voisin käyttää sitä vielä syksyllä. Tuo pitsineuletakki löytyy myös edelleen vaatekaapistani. Välillä tuntuu vähän vaikealta pukea tuollaista vajaamittaista neuletta, mutta voisin syksyn myötä ottaa haasteeksi kyseisen neuleen stailaamisen eri tavoilla.

33 vuotta!
Tässä ovat viime vuoden synttärikuvani. Tuolloin oli aivan järkyttävä helle. Siis sellainen, että tuo ilmava mekkokin tuntui päällä liialta. Olen jo myynyt kirppiksellä kyseisen mekon, sillä vaikka tuona kesänä käytin sitä ahkerasti, se alkoi tuntua myös hieman väärältä. Niinpä päätin laittaa sen matalalla kynnyksellä eteenpäin, jotta joku toinen pääsee nauttimaan siitä. Kuvan kengät ja perhoskorvikset minulta löytyy edelleen. Kenkiä en ole raskaana uskaltanut käyttää, mutta nyt ne pääsevät taas käyttöön!

Kesämekko ja farkkutakki
Tässä on yksi lempimekoistani ja yksi suosikkiasuistani viime kesältä. Olen meinannut myydä tuon farkkutakin monen monta kertaa, mutta siitä huolimatta tykästyn siihen aina uudelleen. Mietin pitäisikö minun ostaa tyköistuvampi farkkutakki sen rinnalle. Ehkä en kriiseilisi silloin tämän kanssa ihan niin paljon. Kuvan kaikki vaatteet ja asusteet ovat minulla edelleen kaapissa ja aktiivisessa käytössä.

Yksin kotona
Rakastan kauluspaitoja. Ne ovat ihan parhaita paitoja ja niitä voi käyttää todella monipuolisesti. Pidän tästä shortsiasusta ihan valtavasti. Pitää toivoa, että nuo shortsit mahtuvat vielä raskauden jälkeenkin ja pääsen mahdollisesti vielä käyttämään niitä. Oliivinvihreä on ollut vuosia luottovärejäni ja luen sen samaan tapaan neutraaleihin väreihin, kuten vaikka harmaan ja beigen.

Hellepäivän asu
Tämä oli yksi viime kesän luetuimpia postauksia. Yllätyin siitä, miten paljon tämä asu sai lopulta katseluja. Asu itsessään on aika simppeli. Kukallinen hame ja pitsitoppi. Erittäin toimiva yhdistelmä. Tukka tosin on liimaantunut hiestä päänahkaan kiinni, mutta ehkä sitä ei kuvissa näe. Kuvan laukku on lainassa Katrilta. Itseltäni puuttuu vielä sellainen täydellinen olkilaukku, mutta pidän silmät auki, jos se oikea tulee jossain vaiheessa vastaan.

College ja shortsit
Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä on taas yksi viime kesän suosikkiasujani. Huomaan, että vaikka rakastankin kukkamekkoja, niin ne kaikkein simppeleimmät asut nousevat omiksi suosikeiksi. Tässä kokonaisuudessa leikittelin asusteilla. Oli värikkäät hiusdonitsit, isot korvakorut ja ranteessa lasten tekemiä rannekoruja. Kaikki muu olikin sitten simppeliä. Jälleen kerran, kaikki vaatteet ja asusteet ovat edelleen kaapissani ja odottavat käyttöön pääsyään.

Keltainen mekko
Viime kesänä teitä lukijoita erityisesti ihastuttanut keltainen mekko. Nämä kuvat ovat upeita, vaikka näiden aikana sain oikein elämäni nauruhepulit. Jouduin kuitenkin toteamaan, että vaikka mekon malli oli aivan ihana, keltainen ei vieläkään ollut minun värini. Olen lähes kaikkien värien suhteen avoin, mutta täytyy sanoa, että keltainen on se vähiten lempparini. Ihastelen sen värisiä vaatteita muilla, mutta en itselläni. Tämä kaunokainen on kuitenkin päässyt jo uuteen kotiin. Toivottavasti siellä se on päässyt paljon käyttöön.

Viikonloppusuunnitelmista ja värikäs paita
Innostuin viime kesänä tuunatuista printtipaidoista ja tässä yksi lempparini. Totesin, että talvella niille ei tule juurikaan käyttöä, mutta heti kun ilmat lämpenivät, olen taas käyttänyt niitä. Eli ihan loistavia kesäpaitoja. Ja tuunatulla tarkoitan sitä, että leikkasin paidoista kaula-aukot avarampaan malliin. Nuo farkut ovat myös viime kesän löytö. Milleniaalina astuin niiden kanssa täysin vieraalle maaperälle, mutta yllättäen pidin siitä. Pillifarkut ovat silti yhä ne ainoat oikeat.
Tässä oli nyt yhdeksän asun verran asuinspiraatiota elokuun pukeutumiseen. Huomaan itse salaa ajattelevani kaiholla jo neuleitani, mutta niiden aika ei toivon mukaan ole vielä. Toivottavasti saadaan nauttia vielä lämpimistä säistä. Mikä oli sinun suosikkisi näistä viime kesän asuista?
-Jenni
KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit


0