Keväinen helatorstai ja Play cafe leikkipuistokahvila
0Meillä oli todella ihana, aktiivinen helatorstai. Saatiin olla vapaalla koko perheen voimin, mikä on aina yhtä ihanaa. Meidän perhedynamiikasta on muodostunut todella toimiva ja odotan aina yhteisiä vapaita. Nyt en millään malta odottaa tulevaa kesälomaa ja sitä, mitä kaikkea keksitään porukalla.
Tähänkin vapaapäivään mahtui ihan perus arkijuttuja, kuten pyykkitupa, silittämistä ja ruuanlaittoa, mikä on täysin normaalia. Ehdittiin myös tehdä niitä kivoja juttuja yhdessä. Ensin meillä oli rauhallinen aamu. Samalla kun puoliso hoito pyykkitupaa, hän piti silmällä pieniä pyöräilijöitä, jotka rullasivat ympäri meidän kotitalon pihaa. Sillä välin minä tein ruuan.
Play cafe
Ruuan jälkeen otettiin nokka kohti keskustaa ja Brahen leikkipuistoa. Olin bongannut, että puistokahvila Play cafe on on helatorstaina Brahen leikkipuistossa. Jos Play cafe ei ole sinulle entuudestaan tuttu, niin kyseessä on pääkaupunkiseudun leikkipuistoja kiertävä leikkipuistokahvila. Alkuviikosta Instgramiin tulee tieto siitä, missä puistoissa kahvila pysähtyy kyseisellä viikolla. Rakastan kyseistä konseptia. Kahvila leikkipuistossa tekee puistoreissusta astetta paremman.
Play cafen mukana kulkee myös kiva kepparirata, jota meidänkin lapset kokeilivat. Kepparit alkavat olla kovassa nosteessa meidän perheessä ja voi olla, että loppuvuoden juhlakauden aikaan, meidänkin kotiin muuttaa keppihevosia.
Meillä on toki usein eväät mukana leikkipuistoreissulla, mutta tämä säästää eväiden suunnittelun ja kantamisen vaivan. Ja ihan oikeasti, onhan se leikkipuistossa nököttäminen huomattavasti mukavampaa kuuman kahvin kaverina.
Me ollaan oltu Play cafen omistajan Iidan kanssa sometuttuja jo pari vuotta ja vaihdettu viestejä sen aikana useampia. Nyt tavattiin ekaa kertaa kasvotusten ja turistiin hetki. Iida on kyllä ihana ihminen ja toivon todella, että saadaan nauttia hänen korvapuusteistaan vielä monet kerrat leikkipuistoissa.
Meidän taktiikka oli syödä hyvin kotona ja nauttia sitten leikkipuistossa lähinnä ne pullakahvit. Ja todettiin siinä puolison kanssa, että on aika mukavaa vain istua rauhassa ja katsoa kuinka lapset mennä viipottaa puiston päästä päähän. Ei mene kauaakaan, kun me ei voida vain istuskella leikkipuistossa ja katsoa lasten leikkiä. Näiden isompien lasten kanssa me akuiset ollaan lähinnä vain tiellä, joten parempi vain pysyä siellä näkö ja kuuloyhteyden päässä.
Iltapäivä meni näppärästi puistossa. Lapset saivat touhuta ja purkaa energiaa. Me aikuiset nautittiin keväisestä säästä. Kotona lapset halusivat käyttää kotityöllä tienatun ruutuajan pelaamiseen puolisoni kanssa. Minkä jälkeen oli oikeastaan aika mennä nukkumaan. Mentiin koko perhe aika hyvissä ajoin nukkumaan, sillä touhukas päivä otti kyllä veronsa.
Kuten sanottu, nautin ihan valtavasti meidän yhteisistä päivistä. Olen aina nauttinut perhearjesta ja nyt se korostuu entisestään, kun asiat ovat muutenkin niin hyvin. En oikeasti malta odottaa meidän kesälomaa. Sunnuntaina on taas tiedossa kivaa tekemistä, kun mennään porukalla Linnanmäelle ja napataan vielä bonusisovanhemmatkin mukaan.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Yöllinen ahdistus
Olen vuosia kärsinyt yöllisestä ahdistuksesta. Ja vuosilla tarkoitan yli viittä vuotta. En muista tarkalleen milloin se alkoi. Minulla ahdistuneisuushäiriö on oireillut muutenkin vahvimmin juuri ilta- ja yöaikaan, kun omien ajatusten kanssa on joutunut jäämään kaksin eikä niitä ole voinut peittää tekemisellä. Sänkyyn mennessä ja rauhoittuessa kaikki ahdistusta aiheuttavat ajatukset ovat vyöryneet päälle. Pahimmillaan ne ovat estäneet minua nukahtamasta.
Näitä ajatuksia ovat olleet erilaiset pelot ja murheet, jotka ovat liittyneet kulloiseenkin elämäntilanteeseeni. Olen pelännyt väkivaltaa, miettinyt menevätkö sähköt tänä yönä poikki maksamattoman laskun vuoksi tai miten rahat riittävät ruokaan. Samoin olen miettinyt, onko tämä se yö kun vainoajani löytävät ovelleni. Olen myös murehtinut sitä miten jaksan seuraavan päivän töissä, kun voimavarat ovat olleet täysin loppu ja sitä saanko työkykyäni enää ikinä takaisin, kun arkikin on tuntunut uupumuksen vuoksi mahdottomalta. Iltaisin ja öisin myös huomattavasti helpompaa sortua katastrofiajatteluun ja viedä ne huolet ja pelot aivan uudelle levelille.
Apua ASMR:ästä
Pahimmillaan nämä ajatukset ja kasvava ahdistus estävät minua nukahtamasta. Olen siitä onnellisessa asemassa, että kun nukahdan, saan kyllä nukuttua. Mutta pahimmillaan tämä kaikki esti minua nukahtamasta. Sängyssä rauhassa makaaminen tuntui mahdottomalta kun ahdistus ja pelko vain yltyivät, mutta ylös nouseminen ja touhuaminen ei ollut mahdollista, kun unta olisi pitänyt kerryttää useampi tunti.
Jossain vaiheessa törmäsin ASMR:ään. ASMR on lyhenne englanninkielen sanoista autonomous sensory meridian response. Nämä ovat ääniä ja ärsykkeitä, jotka laukaisevat hyvän olon tunteita, kihelmöintiä, väristyksiä ja rauhoittavia aistielämyksiä. Moni ahdistunut on saanut apua ASMR:ästä. Minä myös. Nukkumaan mennessä laitoin pitkään YouTubesta tällaisen videon päälle ja se auttoi minua rauhoittumaan ja nukahtamaan.
Jos olen herännyt yöllä vessaan, ahdistus on yleensä iskenyt uudelleen. Se on nostanut heti valmius- ja vireystilaani, mikä on tehnyt uudelleen nukahtamisesta haastavampaa. Ja vaikka illalla nukahtaminen olisi esimerkiksi pitkän päivän jälkeen sujunut ongelmitta, niin yöllinen ahdistus on valvottanut minua senkin edestä. Se on ollut seuranani joka yö vuosien ajan. Olen oikeastaan tottunut siihen.
Nyt helpottaa
Näin raskaana ollessa olen herännyt vessaan usein. Tällä viikolla havahduin siihen, että jotain puuttui. Iltojen pelot ja ahdistus ovat hälvenneet pikku hiljaa tämän uuden suhteen myötä. Aluksi ne yöt, kun menimme samaan aikaan nukkumaan kumppanini kanssa, olivat niitä helpompia. Pikku hiljaa rauha saavutti myös ne illat kun menin yksin nukkumaan. Ja nyt, jo joitain viikkoja, myös se yöllinen ahdistu on ollut poissa.
Tämä tuntuu nyt oikeastaan aika uskomattomalta. Yöllinen ahdistus on ollut elämässäni läsnä niin kauan, että olen jopa tottunut siihen. Vaikka tämä ei ole ehkä se asia, johon pitäisi tottua. Mutta selkeästi elämäni alkaa olla hiljalleen sellaisella mallilla, että minulla ei oikeasti ole juurikaan pelättävää. Mikä on ihan suunnaton helpotus. Asiat muuttuvat koko ajan pikku hiljaa paremmiksi. Tästä myös iso kiitos puolisolleni, joka on tuonut elämääni ihan valtavan määrän turvaa ja vakautta.
Tämä muutos ei ole tapahtunut yhdessä yössä. Kuten huomaatte. Lisäksi olen tarvinnut ahdistuksen hallintaan myös niitä apukeinoja, ennen kuin elämäni on ollut siinä pisteessä, että olen alkanut toipumaan. Tämä on hyvä muistaa, kun kamppailee mielenterveyden ongelmien kanssa. Ja kaikilla tämä ei helpota koskaan. Toki toivoisin ihan jokaiselle rauhaa jatkuvat ahdistuksen sijaan.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit