Hae
Big mamas home

Mitä sain ostettua äitiysavustuksen 170 eurolla

Kun saatiin tietää tästä kolmannesta raskaudesta puolisoni kanssa, ajateltiin heti, että totta kai me otetaan Kelan tarjoama äitiyspakkaus. Oltiin sitä mieltä varmaan jonnekin raskauden puoliväliin asti. Sitten minä aloin pohtimaan asiaa uudestaan. Minua fiksummat odottajat kertoivat, että eivät ota kyseistä pakkausta sen ongelmallisuuden vuoksi.

”Minkä ihmeen ongelmallisuuden”, mietin minäkin, kunnes perehdyin asiaan. Äitiyspakkauksen tuottaminen tuottaa tänne Suomeen järkyttävän määrän materiaa, jonka käyttöikä jää todella lyhyeksi, sillä harvat kirpparit ottavat äitiyspakkauksen tuotteita myyntiin. Niiden arvo käytön jälkeen on 0 €. Mikä on todella hurjaa, koska äitiyspakkauksen vaatteet eivät edes kulu käytössä.

Tämä johti siihen, että syynäsin äitiyspakkauksen sisältöä netissä tunti tolkulla ja mietin, tulisiko kaikki tuotteet edes meille käyttöön. Lopulta päädyttiin ottamaan äitiysavustus rahallisena korvauksena, jo senkin vuoksi ettei kaikki pakkauksen tuotteet olisi tulleet todennäköisesti käyttöön.

Vaakakupissa painoi myös se, että minusta on isompien vauvavuosien jälkeen tullut entistä kovempi kirppistelijä ja uskoin saavani hyödynnettyä tuon 170 € äitiysavustuksen myös kirppareilla.

Mitä sain ostettua 170 €:lla

Tähän väliin pieni disclaimer. Minulla kävi tässä ihan mieletön tuuri. Mutta on myös hyvä muistaa, että kaikki kirppisostaminen on pohjimmiltaan sitä hyvää tuuria.

Minun onnenkantamoiseni oli se, että Homevialauran Laura oli hankkiutumassa eroon omista vauvantarvikkeistaan juuri sopivasti. Tehtiin Lauran kanssa kaupat melko isosta satsista vauvantarvikkeita ja saatiin hankittua kerralla monta juttua käytettynä meidän vauvalle. Kuten sanottu, mieletön tuuri. Minun ei tarvinnut metsästää kaikkea yksitellen eri kirppiksiltä, mikä säästi aikaa ja vaivaa. Ja kaikki oli tarpeellista, sekä hyvässä kunnossa. Plussaa itseä miellyttävästä värimaailmasta.

Mitä saatiin:
  • Stokke steps Newborn set (tuoli meillä oli jo)
  • Sitteri
  • Amme
  • Pyyhkeitä
  • Lakanat
  • Kapalopusseja
  • Leluja
  • Tuttipulloja
  • Tuttinauhoja
  • Harsoja
  • Täkin
  • Pehmusteen pinnasänkyyn

Kaiken tämän hinta oli ihan muutaman euron päälle tuo 170 €. Eli en voi muuta kuin todeta, että meni täsmällisesti tuo äitiysavustus sellaisiin juttuihin, mitä tarvittiin. Ja varmaa on, että tästä ei jää mikään käyttämättä.

Olen lopulta ihan äärimmäisen tyytyväinen ratkaisuun, että otettiin tämä äitiysavustus rahana. Itseasiassa ollaan kumpikin. Vaatteita meillä on jo enemmän ja vähemmän. Hyödyttiin tästä huomattavasti enemmän, kun saatiin käyttää tämä ylimääräinen raha tarpeellisiin tavaroihin. Sen sijaan, että oltaisiin haalittu kotiin kamaa, josta osa olisi jäänyt käyttämättä.

Lisäksi, saan ihan valtavaa mielihyvää siitä, miten paljon olen nyt löytänyt meidän perheelle sopivaa tavaraa käytettynä. Meillä tulee näillä näkymin ainoastaan vaunukoppa ja muutamia vaatteita uutena. Kaikki muu on second handia tai lainattua. Mihin olen ihan äärimmäisen tyytyväinen. Vaikka tämä ei ollut edes mikään reunaehto tavaroiden hankkimisessa. Olin valmis ostamaan asioita uutena, mutta olen paljon tyytyväisempi nykyiseen tilanteeseen.

-Jenni

 

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

Meidän viikonloppu

Meidän kodin sisustussuunnitelmat

Tarkoittaako toive sukupuolesta myös toiveita lapsen käytösmallista

Millaisia vaatteita kesävauva tarvitsee ja kuinka paljon

Vauvan sukupuoli

Äitiys on ihmissuhde

Tänä äitienpäivänä itselläni on olleet tunteet melkoisen pinnassa. Tästä on ehkä enemmän syyttäminen raskaushormoneja, kuin esimerkiksi Suomen karvasta Euroviisu tappiota. Tuntuu, että olen ollut vähän koko ajan kyynel silmäkulmassa.

Aloin viikonloppuna vähän yllättäen miettiä omaa äitiyttäni ja sitä, mikä se minun punainen lanka vanhemmuudessa lopulta on. Toki, tavoitteena on kasvattaa hyviä ja pärjääviä ihmisiä ja pitää huolta niistä lasten perustarpeista. Mutta sen lisäksi. Mikä on se minun oma kulmakiveni vanhemmuudessa.

Lapsi ei ole velvollinen rakastamaan

Yksi isoimpia oivalluksia vanhemmuudessa on ollut se, että lapseni eivät ole velvollisia rakastamaan minua. He eivät ole minulle minkäänlaista velkaa siitä, että olen halunnut heidät. En voi koskaan käyttää heille korttia ”minä olen teidät synnyttänyt ja kasvattanut”, koska se ei velvoita lapsia mihinkään. Niin surullista kuin se on. Minulla ei ole mitään taikakeinoa, jolla voisin sitoa heidät itseeni ikuisiksi ajoiksi. He ovat aikanaan täysin vapaita tekemään omat päätöksensä ja yksi niistä päätöksistä voi esimerkiksi olla se etteivät he koskaan halua nähdä minua. Ja minulla ei ole oikeastaan muuta mahdollisuutta, kuin hyväksyä se.

Toki, toivon jotain ihan muuta.

Kun mietin tulevaisuuttani ja perhettäni, niin mielessäni lapseni kokoontuvat edelleen isoina luokseni. Me teemme asioita yhdessä. Minä leivon ja kokkaan edelleen koko köörille, koska nautin siitä. Lapset lojuvat sohvalla ja kertovat kuulumisistaan. Me syödään yhdessä. Aikanaan porukka kasvaa mahdollisesti kumppaneilla ja ehkä niillä lapsenlapsillakin. Mutta joka tapauksessa, unelmissani lapset palaavat luokseni yhä uudelleen ja uudelleen ja tekevät asioita kanssani, koska nauttivat siitä. Eivät pakosta.

Äitiys on ihmissuhde

Tämän vuoksi koen, että minulle kaikkein tärkeintä vahnhemmuudessa on luoda hyvä ja vakaa ihmissuhde kaikkiin lapsiini. Se, että olen heidän äitinsä, ei kerro siitä ihmissuhteesta lopulta ihan hirveästi. Äitiys ei ole automaattisesti ihmissuhde, siitä pitää luoda ja rakentaa sellainen. Sitä pitää myös huoltaa, jotta se pysyy hyvänä. Jokaisen lapsen kanssa tämä suhde on erilainen ja jokaisen lapsen kanssa se pitää rakentaa.

Se miten suoriudut äitiydestä, painaa pidemmän päälle vaakakupissa hyvin vähän. Eivät lapset muista myöhemmin sitä, miten sait suoritettua kaikki viikottaiset tehtävälistat.

Tämän vuoksi minä jatkan panostamista näihin elämäni tärkeimpiin ihmissuhteisiin. Vaalin niitä ja lujitan niitä. Olen lapsilleni se turvallinen, läsnäoleva äiti. En siloittele elämää heille valmiiksi. Annan heidän tehdä omia virheitä, mutta seison aina heidän takanaan valmiina puhumaan, tukemaan ja lohduttamaan. Iloitsen heidän onnistumisistaan ja unelmoin heidän kanssaan. Olen aina heidän puolellaan. Ja samalla toivon, että nämä ihmissuhteet kestävät ikuisesti.

Tämä olikin muuten sitten viimeinen äitienpäivä kahden äitinä. Ensi vuonna eri meininki.

-Jenni

 

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

Tuleva äitienpäivä

Lapsi latautuu läheisyydessä

No sitä perhearkea

Mitä vauvalle pitää hankkia

Äitimyytti