Minut voi blokata
Olen viime aikoina pohtinut taas paljon sitä, mitä kaikkea vaikuttajat joutuvat esilläolon ohessa sietämään. On arvostelua, haukkumista, kiusaamista, vainoamista ja varmasti myös sellaisia asioita, joita en muista tässä mainita. Joissain tapauksissa kiusaaminen jatkuu vuosia. Ja tässä ei puhuta nyt rakentavasta kritiikistä, vaan jostain ihan muusta. Kaikkia ei tietenkään voi miellyttää, mutta sitten on myös niitä, jotka haluavat tieten tahtoen tuottaa pahaa mieltä toiselle. Siltä ei voi välttyä, koska sitä on myös äärimmäisen vaikea suodattaa.

Itselläni on nollatoleranssi kaikkeen kiusaamiseen ja häirintään, sekä äärimmäisen nopea blokkisormi. Siedin kiusantekoa aiemmin huomattavasti paremmin, mutta vuoden 2020 jälkeen herkistyin tälle kaikelle niin, että totesin olevani mieluummin jyrkkä, kuin ottavani mielelleni yhtään ylimääräistä kuormaa. Tein myös vuosia sitten päätöksen etten selittele ja puolustele itseäni. Loppujen lopuksi ainoat mielipiteet, jotka merkkaavat minulle jotain, ovat läheisteni.
Joidenkin mielestä blokkisormeni on taatusti liian herkkä, mutta tällä hetkellä tiedän itse, millaisesta viestinnästä kuormitun. Asialliseen kritiikkiin vastaan aina, mutta oikeastaan lähes kaiken muun poistan suoraan. Minulla ei ole kiinnostusta lähteä väittelemään tuntemattomien ihmisten kanssa.

Tarvitseeko kaikkea sietää?
Aina, kun nämä asiat nousevat puheenaiheeksi, ennen kaikkea silloin kun puhutaan vaikuttajista, yleisin kommentti on; ”Jos on valinnut olla esillä, täytyy sietää sen seuraukset.” Olivat ne mitä hyvänsä. Itseäni on muun muassa vainottu somen välityksellä vuonna 2020. Toiset vaikuttajat ovat saaneet tappouhkauksia. Kommenttikenttien trollit ovat vain osa kaikkea tätä. Eikä kaikkea tätä tarvitse todellakaan sietää. Ei edes julkisessa työssä.
Minun tehtäväni ei ole miellyttää täällä kaikkia. Jos kumarran yhteen suuntaan, niin pyllistän toiseen. Miellyttämisen sijaan koen tärkeämmäksi olla uskollinen omille ajatuksille ja mielipiteilleni. Osan teksteistäni kuuluu myös olla provosoivia ja ajatuksia herättäviä, koska asiat eivät muutu ilman herättelyä. Osa on sitten puhtaasti vertaistuellisia ja tietoa antavia, osa taas viihdettä. Yritän tehtä tätä kuitenkin aina toisia ihmisiä kunnioittavasti. Ja kuten sanoin, minulle itselleni riittää, että pystyn itse seisomaan omien sanojeni takana. Jos tekemäni sisältö ärsyttää, minun seuraamiseni voi jättää ja minut voi blokata halutessaan. Oma blokkisormeni tulee jatkossakin olemaan herkkä.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Miten sitä seksielämää on elvytetty kuivan kauden jälkeen
Kirjoitin Seksi alkuraskaudesta -postauksessa, että peitto ei ole heilunut moneen kuukauteen kunnolla. Meneillään oli siis kuiva kausi. Alkuraskauden oireet ja sitten tämä kulmien hiominen on vaikuttanut meidän seksielämään isosti, kun sitä ennen mentiin vahvasti sillä vastarakastuneiden innolla. Minua itseäni kosketus ja iholle tuleminen ovat jopa ahdistaneet, jonka vuoksi olen halunnut vetäytyä. Tästä syytän kyllä pääasiassa raskaushormoneja. Mutta uskaltaisin kuitenkin väittää, että tämä kuivakausi johtuu enimmäkseen minun oloistani ja mielialastani.
Nyt pahoinvointi on tasaantunut ja hormonitkin ovat ehkä tehneet samoin. Samaan aikaan olen huomannut taas kaipaavani vähän sitä läheisyyttä ja seksiä. Mutta tässä vaiheessa puoliso on jo hieman ottanut sitä etäisyyttä siinä pelossa, että murisen heti kun hän tulee metrin lähemmäs. Eli sen muutoksen oli lähdettävä tässä tapauksessa minusta.

Puhumalla alkuun
Tämä on ehkä maailman vanhin viisaus, mutta niin kuin kaikki parisuhteessa, myös tämä kuiva kausi alkoi ratkeamaan puhumalla. Minä aloitin keskustelun ja pikku hiljaa, useamman kerran jälkeen vyyhti alkoi hiljalleen purkautua. Puhuttiin toiveista ja haluista ja siitä, että tätä on nyt kestänyt hetki. Puhuttiin syistä, miksi tilanne on nyt ollut tämä. Tällä saatiin homma alkuun.
Seuraava vaihe olikin sitten harrastaa sitä seksiä. Meillä on toistaiseksi se etu, että talo on aina osan viikosta tyhjillään ja meillä on mahdollista harrastaa seksiä vaikka sitten joka huoneessa, eikä tarvitse pelätä että jälkeläiset keskeyttävät puuhat. Kuten sanoin, toistaiseksi. Joten tällä hetkellä otamme tästä mahdollisuudesta ilon irti. Myöhemmin tulee aika, kun tämä ei enää ole mahdollista.
Kuivat kaudet
Kuivia kausia on hyvin erilaisia. Joillekin se on joka toinen päivä ja joillekin vuosien tauko. Pitkään parisuhteeseen niitä saattaa mahtua useampia. Puhuminen on ehdottomasti kaiken a ja o. Mutta aina se ei riitä. Haluja ei välttämättä herätetä pelkällä puhumisella. En ole seksuaalineuvoja, mutta itse suosittelen halujen herättelemiseksi sitä itseään. Tai masturbointia. Tai sitten, jos itse tekeminen ahdistaa liikaa, niin voi kokeilla esimerkiksi kuukauden totaalikieltäytymistä. Jo pelkkä läheisyyden tietoinen lisääminen herättelee niitä oikeita hormoneja. Vaikka itse neuvoisinkin hyppäämään sinne lakanoiden väliin, niin sen voi tehdä pikkuhiljaa.
Joskus todella hyvä vaihtoehto on seksuaaliterapia. Ammattilainen osaa auttaa ja neuvoa haluttomuudessa. Yhdessä hänen kanssaan on mahdollisuus selvittää, mistä haluttomuus mahdollisesti voi johtua.
Meillä tämä on ollut aika luonnollinen kuiva kausi, joka on jo helpottamassa. Aina ei vain ehdi tai jaksa tai pysty ja se kuuluu elämään ja parisuhteisiin. Jos molemmilla on tahtoa korjata asia, niitä parempia aikoja tulee varmasti.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals
LUE MYÖS
Millainen oli Satisfyerin joulukalenteri?
Seksielämä uusperheessä keskellä ruuhkavuosia
En ollut saanut orgasmia kumppanin kanssa ennen kuin täytin 30


7