Hae
Big mamas home

Raskausviikko 12 (11+0 – 11+6)

Beben koko: Luumu

Oireet: Tukkoinen nenä, ilmavaivat, verenvuoto ja suodatin kahvin haju etoo edelleen.

 

Raskausviikko 12

Kriittinen viikko 12 on viimein täynnä. Tähän asti päästessä aika moni huokaa helpotuksesta, koska suurin keskenmenoriski on viimein ohitettu. Toki raskautta on aika pitkään jäljellä edelleen ja raskausviikkoja aika paljon kerrytettävänä. Mutta ollaanhan tässä jo vähän selvemmillä vesillä.

Tällä viikolla sain lääkäriltä viimein apua kuukausia jatkuneeseen tukkoisuuteen. Mutta tätäkään en saanut ilman vähättelyjä. Oma kokemukseni on se, että lääkärit suhtautuvat todella nuivasti raskauden ongelmiin. Oli kyseessä sitten voimakas pahoinvointi, selkävaivat tai tukkoinen nenä. Lääkäri antoi minulle selkeästi sellaisen kuvan, että uskoi tukkoisuuteni johtuvan ennemmin kymmenen vuotta jatkuneesta pölyallergiastani ennemmin, kuin raskaudesta. Vaikka tämä tukkoisuus alkoi samaan aikaan kuin kaikki muutkin alkuraskauden oireet. Ja vaikka raskaus kaikkine oireineen on toki luonnollista, ei niitä oireita pidä missään nimessä vähätellä. Mitä moni lääkäri nykypäivänä tyytyväisenä tekee. Muistan miten ensimmäisessä raskaudessa, kun koin voimakasta pahoinvointia, sain vain voivottelua ja muistuttelua siitä ettei raskaus suinkaan ole sairaus.

Onneksi allergiaan tarkoitettu nenäsumute auttoi ja tukkoisuus on helpottanut. Mikä on tarkoittanut myös sitä, että olen saanut viimein nukuttua.

Verenvuoto

Säikähdin taas todella paljon, kun tämän raskausviikon alkupuolella vuodin taas verta. Vaikka alkuraskaudessa verenvuodot ovat yleensä normaaleja ja vaarattomia, niin ne säikäyttävät joka kerta yhtä perusteellisesti. Itse ainakin alan heti kuvitella erilaisia kipuja, jotka voisivat enteillä keskenmenoa. Verenvuoto kesti onneksi tosi vähän aikaa ennen kuin tyrehtyi kokonaan. Mutta kuitenkin riittävän kauan, että ehdin pelästyä ja muun muassa soittaa Naistenklinikalle. Ohje oli silloin kuitenkin seurata tilannetta ja odottaa ensi viikon ultraa.

Mahdollinen keskenmeno

Koska tähän raskauteen on liittynyt tätä verenvuotoa, olen meittinyt useampaan kertaan keskenmenoa ja sen mahdollisuutta. Mitä jos tämä raskaus päättyykin pelkkään suureen suruun? Väitän, että reaktioni on luonnollinen. Olen lukenut kaiken mahdollisen keskenmenoista ja alkuraskauden vuodoista, koska minun tapani käsitellä kriisejä on lukea kaikki mahdollinen fakta niistä.

Olen jäsennellyt ajatuksiani keskenmenoon liittyen. Yritän ajatella mahdollisen keskenmenon niin, että jos niin käy niin on tarkoitettu, koska sikiöllä todennäköisesti on siinä tapauksessa niin iso hätä ettei se selviäisi vatsan ulkopuolella. Tällöin luonto tekee tehtävänsä ja keskeyttää raskauden. Ja jos näin kävisi, se olisi surullista, mutta me voisimme yrittää uudelleen. Olen saanut jo kaksi elävää, tervettä lasta. Olen raskautunut lopulta kolme kertaa, kaksi viimeistä kertaa vielä aika helposti. Meillä on kaikki mahdollisuudet saada lopulta terve vauva yhdessä.

Voi olla että ajatusratani tuntuvat jostain kylmiltä, mutta tällainen järkeily helpottaa ehdottomasti omaa oloani tällaisessa tilanteessa. Tämä kaikki voi olla turhaa pohdintaa, mutta se on auttanut minua käsittelemään myös näitä tilanteita, kun vuodan verta.

 

Muutenhan oma oloni alkaa olla todella hyvä. Alkuraskauden pahimmat oireet ovat helpottaneet, joten nyt eletään sitä kaikkein epäuskoisinta aikaa. Onneksi ultraan on enää hetki.

-Jenni

 

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

Raskausviikko 11 (10+0 – 10+6)

Raskausviikko 10 (9+0 – 9+6)

Raskausviikko 9 (8+0 – 8+6)

Raskausviikko 8 (7+0 – 7+6)

Raskausviikko 7 (6+0 – 6+6)

Vuoden ensimmäiset asukuvat: Toppatakki, neule ja äitiysfarkut

Minulla on vihdoin teille asukuvia, kun päästiin pitkästä aikaa kuvaamaan Katrin kanssa. Tässä on ollut esteenä niin sairastelut, pyhät, kuin myös huono kuvaussää. Mutta viikonloppuna me uhmattiin pakkasta ja lähdettiin kuvaamaan. Oli kyllä kiva kuvata taas yhdessä, vaikka niissä olosuhteissa Olympus kyllä jäätyi niin ettei yhdestä setistä tullut mitään. Toki, kun tässä on kuvattu yli vuoden päivät, ollaan voitu todeta että jokaisessa vuodenajassa on omat haasteensa.

 

Toppatakki / H&M

Neule / H&M

Farkut / H&M Mama

Pipo / H&M

Kengät / Zadaa second hand

Korvakorut / Smiling design uniikit

 

Toppatakki, neule ja äitiysfarkut

Viime päivinä ilmat ovat olleet sitä luokkaa, että ulos ei ole voinut lähteä ilman toppatakkia. Minä ostin itselleni toppatakin viimein viime vuonna, värjöteltyäni liian monta talvea ilman. Tavoitteenani on pärjätä tämä raskausaika ihan vain omilla takeillani, koska olen isoimmillani kesällä. Koen, että olisi turhaa pienen hetken takia ostaa äityistakkia. Eri juttu olisi jos oma loppuraskaus ajoittuisi nimenomaan talveen. Toistaiseksi ei ole mitään ongelmaa saada takkeja kiinni. Tämä toppatakki on tosi lämmin ja kivan mallinen.

Housujen puolesta luovutin aika nopeasti. Olen käyttänyt nyt suurin piirtein kuukauden ajan äitiyshousuja, kun omat housut alkoivat nopeasti tuntumaan puristavilta ja ahdistavilta. Nämä H&M:än äitiysfarkut ovat aika kivat. On muutenkin mukava käyttää päivisin muutakin, kuin legginssejä. Nyt on ollut kuitenkin niin kylmää, että en ole viitsinyt pelkkiä hameita käyttää. Vaikka talvella tuntuukin ettei jalat palellu niin helposti.

Viime aikoina asuni ovat olleet hyvin pitkälti juur tätä luokkaa. Toppatakki, tupsupipo, neule ja farkut. Tähän aikaan vuodesta asun neuleissa. Tämä vaalea neule tuo kivasti kontrastia muuten tummaan asuun. Kaipasin vaatekaappiin juuri jotain tällaista vaalean väristä neuletta, joka ei kuitenkaan olisi esimerkiksi beige.

Korvakorut ovat Smiling Designin uniikkikappaleet ja joululahja puolisoltani. Hän oli ottanut yhteyttä Smiling designin Johannaan ja tilasi minulle täysin uniikit korvakorut. En kestä miten hyvin hän tuntee minut ja osaa ostaa minulle jotain uniikkia. Johanna on kyllä myös ylittänyt itsensä täysin näitä korvakoruja suunnitellessa. Ne ovat sopivan överit minulle. Toki voi olla, että vauvan myötä joudun hetken aikaa käyttämään vähän pienempiä korvakoruja.

 

Tässä oli sitten tämän vuoden ensimmäiset asukuvat. Toivottavasti tykkäsitte. Asupostauksia tulee jatkossa lisää, kun saadaan Katrin kanssa tutusta rytmistä kiinni.

-Jenni

 

KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä

 

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

Viime päivien kuulumisia

Asukuvat ponchon kanssa

Paitatakki ja neulemekko

Neulemekko ja iso kiitos

Musta asu pinkein yksityiskohdin