Seksielämä uusperheessä keskellä ruuhkavuosia
0SV: SEKSI
Paljon puhutaan siitä, miten seksielämä jää monesti ruuhkavuosien jalkoihin. Kun lapset pyörivät jaloissa aikaa seksille ei ole. Tässä asiassa en ole mikään kummoinen kokemusasiantuntija, sillä minulla on oikeasti kokemusta suurinpiirtein tämän nykyisen suhteen verran. Ja nykyisessä suhteessa, vaikka olemme eläneet niitä ruuhkavuosia ensi hetkistä asti, meidän seksielämämme käy vielä alkuhuumalla. Se helpottaa omalta osaltaan.
Meidän uusperheeseen kuuluuvat minä, kumppanini ja toistaiseksi myös minun kaksi lastani. Arkea sotkee hieman kumppanin vuorotyö ravintola-alalla, mikä tarkoittaa muun muassa sitä, että osa vuoroista päättyy vasta yöllä. Meidän etuna on lasten vuoroasuminen. Meillä on säännöllisesti aikuisten kahdenkeskeistä aikaa, jolloin voidaan painella menemään ihan vapaasti. Siitä huolimatta fakta on, että kun sitä saattaa lapsia kouluun ja päiväkotiin, laittaa ruokaa, hoitaa omat työt / koulun, pesee pyykkiä, siivoaa ja touhuaa lasten kanssa, niin aina sitä seksiä ei vain jaksa.
Seksielämä uusperheessä
Olen itse joutunut käsittelemään uudestaan omia ajatuksiani erityisesti omasta seksuaalisuudestani. Olen maininnut, että minua on haukuttu usein nymfomaaniksi ja seksuaalivietiltäni sairaaksi. Kun aloitin tämän nykyisen suhteen ja seksiä on ollut tarjolla, minä olen ollut useammin se haluton osapuoli. Siinä on ollut itselleni sulateltavaa, kun olen vuosien ajan kuullut jotain aivan muuta. Joten olen alkanut hiljaelleen ajattelemaan, että vaikka seksi on minulle tärkeä osa parisuhdetta, niin todennäköisesti haluni ovat aina olleet lähempänä normaalia.
Omat haluni elävät hyvin vahvasti kuukautiskiertoni mukaan. Ne ovat korkeimmillaan ovulaation aikaan ja juuri ennen kuukautisia. Näinä aikoina en osaa pitää näppejäni erossa kumppanistani. Niiden välillä on kuitenkin suvantovaihe, jolloin seksi ei käy edes mielessä, eikä se juuri kiinnosta. Olisi mielenkiintoista kuulla, kuinka moni nainen on huomannut samaa?
Näin ruuhkavuosien keskellä kolmen päivän seksimaratonit eivät ehkä onnistu, mutta seksille löytyy kyllä aikaa. Monesti se on aika iltapainotteista, sillä se on helpompaa, kun lapset nukkuvat. Silloin toki tuppaa myös väsyttämään enemmän ja seksin harrastaminen saattaa siitäkin syystä jäädä. Mutta on täällä hyödynnetty niin lasten ulkoilut, kuin leffahetketkin. Ja tarvittaessa on hyödynnetty myös eri huoneita. Kuopukseni haluaa aika ajoin minun viereeni sänkyyn nukkumaan, jolloi makuuhuone ei ole ollut vaihtoehto.
Haluan vain sanoa, että seksille on mahdollista löytää aikaa myös perhearjessa. Toki siihen vaikuttaa todella moni asia, en kiellä sitä, mutta minusta se on sen arvoista. Ajattelen, että seksi on parisuhteen liima, joka pitää kaiken koossa. Se on helppo tapa huomioida toista, antaa hellyyttää ja kokea yhteyttä kumppaniinsa. Se myös lievittää sressiä ja vapauttaa hyvänolon hormoneja. Eli kerrassaan täydellinen tapa hoitaa parisuhdetta.
Vaikka teillä ei olisikaan alkuhuuman hormoneja vauhdittamassa menoa, kannattaa ottaa aikaa sille seksille. Kyllä sitä on mahdollista löytää.
-Jenni
KUVAT: Pixabay.com
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
En ollut saanut orgasmia kumppanin kanssa ennen kuin täytin 30
”Pettäminen on minulle ehdoton ei”
”Pettäminen on minulle ehdoton ei”. Näin narsistinen exäni hoki minulle suhteen aikana. Hän oli sanomisissaan niin vakuuttava, että en epäillyt häntä hetkeäkään. Nielin tämän pajunköyden hetkeäkään epäilemättä. Myöhemmin on kuitenkin käynyt ilmi, että hänellä on ollut samaan aikaan useita suhteita. Ja meillä oli minun tietojeni mukaan suljettu parisuhde, johon ei pitänyt kuulua muut ihmiset. Olin vain selkeästi väärässä. Ilmeisesti pettäminen olisi ollut anteeksiantamatonta vain, jos minä olisin syyllistynyt siihen. Toki minua huoriteltiin ihan muutenkin.
Olen tavallaan ”onnekas” siinä suhteessa, että olen saanut kuulla näistä muista naisista vasta niin pitkään suhteen päättymisen jälkeen, että olen saanut otettua etäisyyttä kyseiseen ihmiseen ja suhteeseen. Mikään mitä olen kuullut ei ole lopulta isommin hetkauttanut minua. Kun olen saanut etäisyyttä, kaikki on käynyt vain niin paljon paremmin järkeen. Monet aiemmin selittämättömät aukot ovat täyttyneet. Mutta samalla myös ne vähäisetkin hyvät hetket ovat pirstoutuneet ja hävinneet. Nykyään kyseinen suhde ja ajanjakso tuntuu lähinnä turhalta kärsimykseltä.
Tuleeko tästäkin yksi trauma?
Minulle on jäänyt suhteestani narsistin kanssa lukuisia traumoja. En pysty tekemään aloitetta seksissä, enkä aina sanomaan mitä haluan tai kaipaan kumppaniltani. Pettäminen on yksi henkisen väkivallan muoto. Siinä petetään toisen luottamus ja yhteinen sopimus niin perusteellisesti, että sitä ei voi kovin monella muulla tavalla rikkoa niin.
Minä tuskin tulen koskaan saamaan mitään selitystä tällä kaikelle pettäjältä itseltään. En pääse koskaan esittämään kysymyksiä ”miksi”, ”milloin”, ”kuinka usein” ja ”kenen kanssa”. Olen ja elän jatkossakin vain sillä laihalla tiedolla, jonka olen saanut ja niillä omilla epämääräisillä muistikuvilla, joita minulla on.
Tällä hetkellä minulla pyörii päässä tuo sama kela ”pettämien on minulle ehdoton ei”. Lause pyörii päässäni jatkuvalla luupilla, josta en pääse yli. Mietin sitä, miten kieroutunut tuo lause on kontekstissa, jossa se on kerrottu. Toisaalta olen itse onnellinen siitä, että tästä kaupanpäällisenä ei ole tullut isompia luottamusongelmia. Pystyn edelleen luottamaan nykyiseen kumppaniini ja siihen, että hän on minulle uskollinen. Meillä on todella hyvä keskusteluyhteys, vaikka minun onkin välillä vaikeaa puhua traumojeni vuoksi. Saamme yleensä selvitettyä asiat vähäintään päivän tai kaksi myöhemmin. Minun puhumistani helpottaa se, kun tilanne ei ole enää niin sanotusti päällä. Mutta en voi olla miettimättä, tuleeko myöhemmin tilanteita, joissa saatan kokea mustasukkaisuutta ja epävarmuutta. Voiko tällainen tilanne triggeröidä minua?
Onneksi meillä on kumppanini kanssa hyvä keskusteluyhteys ja hän tietää missä mennään. Hän voi yrittää ymmärtää ja helpottaa tilannetta omalta osaltaan. Olen edelleen joka päivä kiitollinen hänestä ja siitä, että sain juuri hänet elämääni. Jos tästä tulee minulle jotain pelkotiloja, ainakin voimme selättää ne yhdessä.
Tänään pääsin käsittelemään näitä asioita psykologin kanssa, mikä teki hyvää. Toki, minun pitäisi alkaa tekemään asioita sen eteen, että pääsisin ihan psykoterapiaan. Joudun kuitenkin odottamaan sitä sen verran, että taloustilanteeni paranee.
-Jenni
KUVAT: Mun muru / EDITOINTI: Minä
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Hei olen Jenni ja olen rakkausaddikti
Väkivallan uhrit halutaan vaientaa