Suunnitelmia loppuvuodelle
0Päivät ja viikot vierivät ja kohta tämäkin vuosi on jo ohi. Tein hieman suunnitelmia loppuvuodelle. En noudata tätä listaa orjallisesti suorittaen, mutta monet jutut on jo lyöty lukkoon.
Pikkujoulu
Meidän perheessä elää ilmeisesti satakuntalainen jouluperinne pikkujoulusta, jolloin tonttu tuo lapsille pienen, koristelemattoman kuusen vierelle pienet joululahjat, jotka saattavat sisältää herkkuja ja pienen yllätyksen. Tämä tapahtuu aina joulukuun ensimmäisen päivän aamuna. Minulla on sukujuuria Satakunnasta, joten siitä syystä tämä perinne elää meidän perheessä. Pikkujou on minulle aivan äärettömän rakas perinne ja olen lapsena odottanut pikkujoulua yhtä hartaasti kuin itse jouluaattoa. Nyt vanhempana yritän miettiä tarkkaan, mitä tonttu lahjoihin laittaa, koska en varsinaisesti halua meille enää mitään turhaa. Herkut, kuten piparit ja rusinat ovat hyviä vaihtoehtoja. Mietin myös, jos kävisi ostamassa jotkut söpöt joulukoristeet Stockmannilta lahjoihin mukaan.
Lasten joulukalentereiden osto
En vähättele joulukalentereiden merkitystä lasten joulunodotuksessa. Omia suosikkejani ovat olleet kirjakalenterit. Meillä on myös ollut muumien kalenteri, josta tuli 24 erillaista pientä muumihahmoa (joita saatan kiroilla nykyään, kun ne löytyvät jalkani alta). Tiedostan koko ajan paremmin ja paremmin sen, mistä kaikesta lapsille kertyy kaikenlaista pientä sälää. Tänä vuonna tytöt toivoivat todella hartaasti Barbie-joulukalentereita. Joulukalenteireissa on Barbie-nukke ja sille jotain tavaroita. Päätin heltyä tässä asiassa, mutta tytöt eivät saa sitten minulta muuta lelujoululahjaa. Hankin molemmille todennäköisesti jotkut kirjat ja pyjamat paketteihin, mutta lelut saavat tulla nyt joulukalenterin muodossa. Tiedän, että kummeilta ja mummeilta leluja todennäköisesti tulee, joten tuskin lapset edes noteeraavat tätä.
Blacklist
Olen ennenkin hehkuttanut kuinka hyvä sarja Blacklist on, mutta se on jäänyt minulta kesken. Nyt aloin katsomaan sitä uudestaan ja aion tässä joulun alla tykittää sitä aina sopivan hetken tullen. Todennäköisesti tätä projektia tulee hieman häiritsemään Marvelin uusi sarja Hawkeye, joka alkaa joulukuun puolella.
Joulukierros, johon kuuluu Stockmannin jouluikkuna ja Vepsäläinen
Tämä on minun ja tyttöjen yhteinen perinne. Eli luvassa jouluvalojen ihastelua, Stockmannin jouluikkuna, kaakaot ja sitten lopuksi vielä joulupallojen osto joko Stockmannilta tai sitten Kampin Vepsäläiseltä, jossa on taas Shishin ihania koristeita. Yritän ajoittaa tämän päivän niin, että joulukatu on jo auki, jotta lapset saavat koko elämyksen. Olen kuullut huhua, että Stockmannin jouluikkuna on tänä vuonna jotenkin erityisen hyvä ja lapset ovat olleet aivan innoissaan siitä.
Glögillä käynti
Haluaisin, jos koronatilanne sen sallii, käydä jossain glögillä. Haaveilen pienestä jouluisesta glögielämyksestä jossain päin Helsinkiä. Siis niin, että voin laittaa sinne vaikka Nanson mustan mekon päälle. En oikein tiedä, missä tämä tapahtuisi. Pitää selvittää Helsingin glögitarjoiluja. Ja ottaa joku ystävä mukaan.
Vauvanvaatteiden myyminen
Olen hillonnut tyttöjen pieniä vauvanvaatteita kaappeihin säilöön vanhasta tottumuksesta, enkä ole osannut luopua niistä. Nyt vinopino vaatteita meni toki parhaalle ystävälleni ja hänen vauvalleen, mutta loppujen säilöminen on typerää. Vaikka toivonkin vielä vauvaa, niin tässä nykyisessä elämäntilanteessa on on aivan turhaa säilöä vauvantarvikkeita, kun säilytystilaa on muutenkin vähän. Ajattelin laittaa suurimman osan myyntiin suoraan Vähän käytettyyn. Säästän muutamat ihan helmet ja sitten jotkut yksittäiset myyn Zadaassa itse.
Esikoisen syntymäpäivä
Loppuvuodesta juhlitaan myös esikoiseni syntymäpäiviä. Varsinaiset bileet pidämme heti alkuvuodesta, koska hän on syntynyt keskelle juhlakautta. Näin saamme hänen juhlansa erotettua joulusta ja uudesta vuodesta ja hän saa ihan omat juhlansa. Mutta olen luvannut pienen muistamisen ihan meidän tyttöjen kesken varsinaiselle juhlapäivälle. Silloin minun sairaalaharjoittelunikin on loppu, joten todennäköisesti vietämme silloin oikein kunnon tyttöjen päivän. Olen luvannut muun muassa donitseja kyseiselle päivälle. Ehkä teemme olohuoneeseen myös leffapesän ja katsomme jonkun hyvän jouluelokuvan.
Joulu ja joululoma
Joulu ahdistaa minua tänä vuonna todella paljon. Se on ensimmäinen, jonka vietän ilman lapsia ja oikeastaan ensimmäinen, jonka vietän itsekseni. Muutin lapsuuden kodistani suoraan yhteen exäni kanssa, joten takana ei ole yhtään sinkkujoulua. Tämän vuoksi tuleva joulu ahdistaa minua melkoisesti. Rakastan joulua ja haluaisin viettää sen rakkaiden lasten kanssa, mutta tänä vuonna on vuorossa joulu toisessa kodissa. En tiedä yhtään, millainen tulee olemaan oma sinkkujouluni. Tässä ajassa tuskin ehtii löytää kumppania, jonka kanssa viettäisi joulun.
Uusi vuosi
Uuden vuoden lapset ovat minun luonani ja tämän suhteen meinasi iskeä tänkka på. Uusi vuosi ei ole mielijuhliani ja aiemmin olen ollut mieluiten töissä. Mutta päädyin ikään kuin kutsumaan meidät ystäväperheen luokse. Olemme viettäneet myös aiempina vuosina uutta vuotta yhdessä, joten tämä vain jatkaa perinnettä. Plus minun ei tarvitse yksin stressata kaiken maailman ohjelmasta. Lapset keksivät varmasti ohjelmaa keskenään ja me aikuiset saamme chillata.
-Jenni
KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals
LUE MYÖS
Miten puhun lasten kanssa deittailusta
Puhun lasten kanssa paljon eria asioista. Olen sellainen avoin vanhempi ja puhun kaikesta. Keskustelut lähtevät lasten kysymyksistä ja jokainen vanhempi tietää, että ne voivat olla välillä todella kiusallisia. Minun periaatteeni on ollut vastata kaikeen avoimesti, mutta lasten tasoisesti. Sama pätee deittailuun. Kiertely, kaartelu ja vältteleminen vain hämmentävät lasta entisestään. Samoin minä ajattelen sen olevan myös lapsen vähättelyä, jos hänelle ei kerrota asioita.
Lisäksi lapset oppivat elämästä muun muassa seuraamalla meitä aikuisia. En halua antaa aikuisiän ihmissuhteista valheellista kuvaa, vaikka esimerkiksi deittailu ei ole vielä todella pitkään aikaan ajankohtaista noilla tyttösillä. Siitä huolimatta, että isompi on jo pussaillut yhden pojan kanssa sohvannurkassa. Mutta haluan, että ajan kanssa lapset ymmärtävät ettei se oikeanlainen kumppani ilmesty eteen sormia napsauttamalta. Ja ettei välttämättä kannata ottaa sitä ensimmäistä vastaantulijaa, joka antaa huomiota. Nämä ovat toki asioita, joita opitaan ajan kanssa, eikä näitä todellakaan pysty kaikessa laajuudessaan selittää alle kouluikäisille. Mutta minusta varhain aloitettu työ helpottuu loppua kohden.
En muuten ole käynyt lasten kanssa mitään pitkää keskustelua aikuisten deittailusta, vaan olen vastannut vain lasten kysymyksiin. Nuorempi esittää hyvin spesifejä kysymyksiä, joihin riittää yksinkertainen, spesifi vastaus. Vanhemman kanssa asioista keskustellaan jo vähän enemmän. Mutta pääsääntöisesti kaikki keskustelut ovat olleet lyhyitä, aika yksittäisiä, mutta niitä on käyty monta ja pidemmällä aikavälillä.
Mistä kaikki alkoi?
Puhun lasten kanssa kaikesta ja he tietävät sen jo. Ei ole olemassa kysymystä, johon en vastaisi. Nämä keskustelut taisivat alunperin lähteä siitä, että lapsille hyvin tyypillisellä tavalla, tytöt ovat kyselleet milloin äiti ja isi muuttaa takaisin samaan kotiin. Tätä kautta pääsimme keskustelemaan niistä mahdollisesti uusista tyttö ja poikaystävistä. Sitä kautta pääsimme sitten aikanaan siihen, mistä näitä mahdollisia kumppaneita löytää. Kerroin, että niitä voi löytää yhteisen tekemisen kautta tai sitten sovelluksella. Olen näyttänyt tytöille mikä Tinder on ja kertonut, että sieltä voi löytää tällaisia erityisiä ystäviä. Ensin ihmisten kanssa voi viestitellä ja sitten jos joku vaikuttaa kivalta, voi mennä treffeille.
Kaiken tämän olen selittänyt hyvin yksinkertaisesti, koska lapset eivät kaipaa pitkiä selityksiä.
Puhuimme myös siitä, mikä on tyttö- tai poikaystävä. Minä selitin asian niin, että joskus sitä kaipaa sellaisen aivan erityisen aikuisen ystävän seuraa. Vaikka olisikin paljon hyviä ystäviä, niin silti se ei välttämättä riitä. Tätä erityistä ystävää saattaa sitten rakastaa oikein paljon. Niin paljon, että saattaa haluta esimerkiksi muuttaa asumaan yhteen ja perustaa perheen.
Parisuhdetta on yllättävän vaikeaa selittää lapsille, joille ei ole pystynyt tarjoamaan kunnollista esimerkkiä sellaisesta. Eivät he ole nähneet edes silloin aikanaan sellaista normaalin parisuhteen kanssakäymistä. Halauksia, suudelmia, kahden aikuisen välistä rakkautta, yhdessä nukkumista… Sellainen on omille tytöilleni vierasta ja toivon, että jonain päivänä voin vielä näyttää mallia hyvässä ja terveessä parisuhteessa.
Ole avoin
Voin kertoa, että tällainen avoimuus ei ollut minulle automaatio. Tarvitsin toisen sinkkuäidin esimerkin tähän. Sillä oma ajatukseni oli vahvasti etten sekoita lapsiani deittailuuni. Mutta vaikka olenkin kertonut heille avoimesti deittailusta, ei se tarkoita sitä että olisin ottanut lapseni mukaan deittailuun. He eivät edeleenkään tapaa jokaista kandidaattia ja treffailen hyvin vahvasti lasten ehdoilla. Suurin osa treffeistäni on sovittu nimenomaan lapsivapailleni. Mutta samaan aikaan en salaa lapsiltani tätä osaa elämästäni, vaan he tietävät sen, mikä on heidän iässään ok.
Nyt olisi kiva kuulla muiden sinkkuvanhempien ajatuksia tästä. Kertokaa miten olette puhuneet lastenne kanssa treffailusta ja deiteillä käymisestä.
-Jenni
KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals
LUE MYÖS
Lastenhuoneen muutos ja jatkettava lastensänky Ikealta