Syksy on monesti kodinlaittajan ja sisustajan kulta-aikaa. Kesällä koti tuppaa olemaan enemmän tai vähemmän sellainen välipysäkki kaikenlaisten kesärientojen välillä. Kun kerrankin on mahdollisuus olla ulkona, niin suomalainenhan sitten myös on ulkona. Syksyllä viihdytään enemmän sisällä, joten ehkä silloin on helpompaa löytää niitä uusittavia tai viimeistelyä kaipaavia juttuja omasta kodista. Syksyllä on myös yleensä Habitare. Minulle syksy alkaa aina Habitaresta, paitsi tänä vuonna. Liekö johtuu siitä, että olo ei ole juuri nyt kovin syksyinen…

Vaikka tänä vuonna ei pääse Habitareen fiilistelemään sisustusmaailman uusia tuulia, olen vienyt oman kodin sisustusta eteen päin. Sisustuksen edistäminen on lähtenyt siitä, että minulla on ollut selkeitä tarpeita (kuten se sänky), jotka on täytynyt laittaa kuntoon. Sen lisäksi on ollut pienempiä juttuja, joihin olen kaivannut muutosta.

Yksi näistä jutuista on ollut olohuoneen verhot. Olohuoneessa on tähän asti roikkunut tummat, raidalliset pimennysverhot. Verhot olivat kuosinsa puolesta vähän sellainen, köyhän naisen vähän sinne päin ratkaisu. Eli toisin sanoen ne eivät ole alun alkaenkaan olleet minulle se kaikkein mieluisin vaihtoehto. Mutta, koska en löytänyt valkoisia, sopuhintaisia pimennysverhoja, niin vanhat saivät jäädä.

Lopulta, tänä kesänä, pimennysverhot saivat luvan lähteä. Tilalle ostin valkoiset, läpikuultavat, puuvillaverhot. Ja uskomatonta, miten paljon avarammalta meidän olohuone tuntuu ihan vain verhoja vaihtamalla. Yksivärisyys rauhoitti myös tilaa, mitä en olisi uskonut. Edellisissä verhoissa ei kuitenkaan ollut pystyraitaa levottomampaa kuvioita.

Ainut miinus näissä on pituus, mutta se on täysin harkittu miinus. Minä haaveilen sellaisista kauniista, ylipitkistä verhoista. Mutta valitsin aivan syystä nämä, jotka jäävät reilusti lattian yläpuolelle. Voin kertoa, että jälkikasvuni ei anna armoa edes näille, niin lattiaan ulottuvat verhot saisivat taatusti pahemmin kyytiä. Kunhan verhot eivät enää jää nukerattaiden renkaisiin tai toimi esirippuna esityksiin, mietin uudelleen ylipitkiä versioita. Nyt mennään näillä.

Kerroin aiemmassa postauksessa, että tämä syksy ei ole oikein tästä lähtenyt. Olo ei ole yhtään hygge tai mys. Tiedän näiden juttujen tulevan ajan kanssa, kun illat pimenevät ja ilmat viilenevät entisestään. Sen sijaan muita tuttuja syysfiiliksiä on ollut havaittavissa.

Minulle syksy edustaa enemmän uutta alkua, kuin esimerkiksi uusi vuosi. Nytkin tuntuu siltä, että olen pääsemässä ihan kokonaan uudelle lehdelle tässä elämässä. Jotenkin tuntuu, että kaikki alkaa viimein järjestymään. Elättelen toivoa siitä, että tästä alkaisi seesteisempi kausi. Totesin, että olen kirjoittanut jo vuosi ennen eroa, että elämme selkeästi rankkoja aikoja. Joten sitä seesteisempää kautta ja elämänvaihetta tässä odotellessa.

Carita oli tehnyt omaan blogiinsa ihanan, tänä syksynä aion-listan. Hänen innoittamanaan ajattelin tehdä samanlaisen, kun on tässä tullut suunniteltua yhtä jos toista pientä tulevalle syksylle.

Eli, tänä syksynä aion…

… käydä elämäni ensimmäistä kertaa sienimetsällä.

Hellu on lupaillut viedä minut sienimetsälle, jahka tuo kausi kunnolla alkaa. Minä tunnistan vain osan kaupan hyllyillä olevista sienistä, joten lähtökohdat eivät ole kummoiset. Mutta minulle on luvattu pientä opastusta sienien tunnistamaiseen. Odotan tätä innolla. Kiva päästä sitten kokkailemaan itse poimituista sienistä.

… käydä uimassa säännöllisesti.

Kesällä innostuin uudelleen uimisesta. Samoin tytöt ovat innostuneet uimisesta. Viittä vailla kolmevuotias ui hallin terapia-allasta päästä päähän kellukkeiden kanssa. Aion alkaa käymään uimassa niin säännöllisesti, kuin se on tässä elämäntilanteessa mahdollista. Lasten kanssa uiminen on vielä enemmän sellaista altaassa lillumista, joten sen vuoksi aion käydä hallilla myös itsekseni. Tietysti sen mukaan, kuin se on mahdollista.

… kokeilla elämää ilman sokeria.

Olen varsinainen sokerihiiri, mikä on painon pudottamisessa yksi isoimpia ongelmani. Yritän jättää hieman asteittain sokerit pois arjesta. Edelleen, vaikka tavoittelen selkeää muutosta elintapoihini, niin yritän olla itselleni myös armollinen. Mutta sokerin suhteen linjan täytyy olla tiukka, koska muuten alan lipsua.

… sisustaa kotia.

Vaikka, minulla on ollut hieman ongelmia syksyn suhteen, se perinteinen joka syksyinen sisustusinspiraatio on iskenyt. Sain viimein tilattua itselleni sängyn, mikä tarkoittaa ainakin makuuhuoneen uudelleen järjestelyä ja sisustamista. Minulla on myös toiveita liittyen olohuoneeseen.

… retkeillä.

Kesällä tehdyt kävelyretket ovat olleet ihania. Minulla on toiveena, että iltapäiväretkien sijaan, voisimme alkaa tehdä pieniä päiväretkiä. Haaveilen edelleen pitkästä vaelluksesta, mutta kuten sanottu, kaipaan treeniä sen suhteen. Haaveilen myös telttaretkestä vielä tänä syksynä, mutta katsotaan, kuinka sen käy vielä.

… käydä uimassa Allas Sea Poolilla.

Tämä on asia, joka olisi kiva käydä kokeilemassa. Olen ihastellut Allas Sea Poolin altaita jo pitkään ja tällainen ulkoilmauinti olisi kiva kokea tänä vuonna. Pitää kysellä, jos saisin jonkun ystävän houkuteltua mukaan. Toki voin käydä uimassa myös itsekseni.

… lukea enemmän.

Lukuinnostus ja harrastus on tällä hetkellä todella hyvällä mallilla. Olen lukenut nyt pienessä ajassa kaksi kirjaa ja kolmas on menossa. Tällä hetkellä luen Caroline Kepnesin Sinä:ä. Kyseessähän on siis Netflix sarja You:n kirjaversio. Olin aivan fiiliksissä, kun sain selville, että lempisarjastani on olemassa myös kirja. Olen nyt muutaman luvun lukenut ja tavallaan kirja on sarjaa karmivampi. Siinä mennään niin vahvasti Joen pään sisään, että välillä saan kylmiä väreitä.