Flunssa ja tekemättömyys tekivät tehtävänsä kiireen ohella. Juuri nyt to do-listani on T Ä Y N N Ä aiheita, joista minun on tarkoitus kirjoittaa, enkä tiedä yhtään mistä aloittaa. Oloni on yhä puolikuntoinen ja ajatus ei kulje aivan kunnolla, mutta haluan silti saada jotain aikaiseksi. Katastrofin ainekset kasassa? Ilmassa väreilee aavistus tyhjän paperin kammoa. Päädyin ensimmäisenä jakamaan kanssanne jo jonkin aikaa koneella roikkuneet asukuvat.

Kun aloitin uudessa työpaikassani täysipäiväisesti, aikaa esimerkiksi kunnon asukuvaamiselle on todella vähän. Se harmittaa hieman, koska asupostaukset ovat todella suosittuja. Sovittiinkuitenkin Iinan kanssa mun arkivapaalle treffit ja lähdettiin ottamaan kimpassa talviset asukuvat.

Olen viime viikkojen aikana löytänyt nyt uudestaan kokomustan pukeutumisen. Teininä tuli oltua harva se päivä kokomustissa. Silloin enemmän siksi, että kaikki nyt vain sattui ahdistamaan. Nyt mustista jegginsseistä ja neuleesta on tullut minulle talven univormu. Olen monesti yhdistänyt kokonaisuuteen myös mustan pitsitopin.

Takki on sama musta parka, jonka hankin viime vuonna. Se on palvellut hyvin ja pitänyt minut lämpimänä. Rakastan kerrospukeutumista, joten paukkupakkasetkaan eivät haittaa. Helmin koristeltu pipo on ihana ja sopivan napakka. Se ei pyöri päässä ärsyttävästi, kuten vanha piponi. Huivi on ainakin kolme vuotta vanha ja muistaakseni Seppälästä.

Pipo | LINDEX 

Huivi | SEPPÄLÄ

Neule | H&M 

Jegginssit | CUBUS 

Laukku | ZADAA Second Hand

Kengät | RIEKER 

Kuten kirjoitin jo aiemmin, me ollaan oltu viime viikolla enemmän ja vähemmän kipeänä. Ensin esikoinen, sitten minä ja kuopus ja lopulta myös mies. Ei ollut kummoinen yllätys, että tauti kiersi kaikki perheen sisällä. Erityisesti Little B on kovasti sylin kipeä ollessaan sairas. Mikä on täysin ymmärrettävää käytöstä yksivuotiaalta. 

Maanantaina pidin tytöt kotona, koska olin itse vapailla ja koska voin. Meillä oli kiva päivä yhdessä. Nautittiin rauhallisesta aamusta ja käytiin asioilla. Käytiin ostamassa muun muassa kukille uutta multaa. Vaihdoin parille viherkasville mullat näin kevään kunniaksi, jotta ne saisivat uutta pontta kasvuun. 

Viikon paras kukkalöytö: Magnolia. Yritin jo viime vuonna saada oksaa kukkimaan, mutta epäonnistuin siinä täydellisesti. Se kuoli pystyyn. Tämän kertainen oksa kukki viikon jälkeen! Ymmärrän todellakin, missä magnolian viehätys piilee. 

Viikon parhaat second-hand löydöt: Caritan muuttomyynnistä mukeja ja kulhoja. 

Tiistaina me uhmasimme Erikan kanssa lumipyryä ja lähdimme ajamaan Sannan luokse hakemaan sohvapöytää. Sanna oli laittanut minulle aiemmin viestiä, olisinko kiinnostunut tarjoamaan heidän vanhalle sohvapöydälleen uuden kodin ja todellakin olin. Esittelen pöydän vielä paremmin kuvin, mutta muun muassa sisustusidolillani Lauralla on sama pöytä. 

Sää oli aivan kamala. Olimmekin pari kertaa jumissa ruuhkassa, joka ei liikkunut mihinkään suuntaan. Selvisimme kuitenkin lopulta hengissä takaisin. 

Erikan parhaat möläytykset: Minulla valui ripsivärit pitkin poskia naurunkyyneleiden mukana, kun Erika alkoi puhua haluavansa avokattilan (hän kuulemma tarkoitti avoautoa) ja sekä sängyn alta löytyvistä puuvillakoirista. Todettiin samalla, että meidän pitäisi tehdä podcasti, jotta kaikki muutkin pääsisivät kuulemaan näitä juttuja. 

Viikon paras kosmetiikkatuote: Tilasin jonkin aikaa sitten itselleni Bette Boxin, koska halusin päästä testaamaan uusia tuotteita vähän laajemmin, kuin ehkä itse osaisin. Sain helmikuun boxista Lumenen klassikko Advance anti-age elvyttävän silmänympärysvoiteen, joka on aivan ihana. Suosittelen. 

Perjantaina me päästiin valmiiseen pöytään ystäväni Heidin luo. Emäntä oli kokannut meitä varten Hanna G kokkaa-kirjan reseptillä kesäkurpitsapastaa. Oli muuten todella hyvää. Tulen kokeilemaan sitä myös itse. Saatiin nauttia ruuan ohessa todellisesta ihanneminä elämästä, kun kaikki lapset söivät kiltisti lautasensa tyhjäksi ja kiittivät ruuan päälle. 

Oli mukavaa viettää iltaa Heidin ja tyttöjen kanssa. Illan päätteeksi meidän lapset eivät olisi halunneet edes lähteä, joten kai tämä oli heidänkin mielestään kivaa. Tästä täytyy ehdottomasti tehdä tapa. 

Viikon paras tv-sarja: Jäin totaallisen koukkuun mtv:ltä tulevaan Myyrään, joka on siis tv-kilpailu, jos joku ei sitä tiennyt. Perusidea on se, että joukkue tekee erilaisia tehtäviä ja tienaa niillä rahaa yhteiseen pottiin. Yksi kilpailijoista on kuitenkin myyrä, joka yrittää sabotoida tehtävät ja estää joukkuetta tienaamasta. Kilpailun aikana muiden pitää arvata kuka on myyrä. Katsoin kipeänä pari jaksoa ja yllätyin täysin kaikesta juonittelusta, jota kilpailijoiden välillä on. Sarja on todella mielenkiintoinen ja erilainen muihin vastaaviin verrattuna. 

Viikonloppuna olin taas töissä, vaikkakin hieman puolikuntoisena. Tosin meitä oli työvuorossa useampikin köhijä. Teetä kului varmaan litroittain. Onneksi työkavereille ei tarvinnut selitellä ylimääräisiä, vaan saattoi vain keskittyä omaan työhön. 

Ollaan nyt jonkin verran puhuttu tästä hoivapalvelu kohusta ja siitä, kuinka tiukilla meilläkin välillä tehdään töitä. Mutta kyllä se näyttää niin olevan, että hoitoalalla joka paikassa on enemmän tai vähemmän tiukkaa. No, jos tähän tulisi nyt muutos.