6 syytä miksi perustaa oma blogi
2Aloitin bloggaamisen vuonna 2014 ja 2015 perustin nykyisen blogini, jota sinäkin nyt luet. Olen koko blogiurani ajan kuunnellut sitä samaa virttä, että blogit olisivat muka kuoleva media. Ettei sellaista kannata perustaa enää, ei sellaisella enää nykypäivänä menesty ja kohta blogeja ei ole enää ollenkaan. En kuunnellut, itsepäinen kun olen. Perustin blogin ja rakastuin sen kirjoittamiseen.
Koko tämän ajan blogi on ollut pääkanavani, vaikka Instagram ja Tiktok ovat molemmat nousseet tänä aikana suurempaan suosioon. Olen laittanut suurimman osan paukuistani aina blogiin ja Instagram on ollut enemmän blogini tukikanava, kuin se pääprioriteetti. Toki, voi olla, että se olisi kasvanut enemmän, jos olisin priorisoinut sitä, mutta kuka tietää. Itse olen tuntenut blogin kuitenkin aina itselle luontevimmaksi kanavaksi.
Nyt olen jo ainakin vuoden ajan kuullut puhetta siitä, että blogit nousevat taas. Tätä puhutaan varsinkin ammattilaisten keskuudessa. Ihmiset ovat alkaneet palaamaan sieltä muista nopeista medioista takaisin blogien pariin. Olen itse huomannut tämän etenkin omissa luvuissani. Blogini on suuremmessa nousujohteessa, kuin koskaan aikaisemmin.
Joten nyt kannattaa todellakin miettiä sitä blogin perustamista ja ryhtyä tuumasta toimeen, jos sitä on vähänkään miettinyt.
Miksi perustaa oma blogi?
1. Ihmiset kaipaavat hidasta mediaa.
Nykypäivän sometulva ja ärsykeähky on valtava. Puhutaan, että ihmiset eivät jaksa enää keskittyäkään samalla tavalla kuin ennen. Blogit edustavat nykypäivän hidastempoista mediaa. Sen pariin voi palata ja blogipostaukset eivät huku samalla tavalla somen kuva- ja videotulvaan, kuten sovelluksissa.
2. Blogit ovat SEO-optimoinnissa ylivertaisia.
SEO, eli hakukoneoptimointi on yksi omia lempiaiheitani. Blogipostaukset saa hakukoneoptimoitua helposti, jolloin ne nousevat google hauissa vielä vuosienkin jälkeen ja tuovat liikennettä blogiin. Sekä mahdollisen yhteistyökumppanin sivuille. Hakukoneoptimointi oli ensimmäisiä asioita, jota lähdin opettelemaan, kun aloin bloggaamaan tavoitteellisemmin.
3. Blogi on oma alustansa ja oma kanavansa.
Instagramissa ja Tiktokissa vaikuttaja on aina muiden armoilla. Koskaan ei voi tietää, jos Instagram päätetään joskus kieltää Suomessa tai sulkea. Sama pätee Tiktokiin. Siinä menee kaikki seuraajat ja vuosien työ. Viime aikoina omissa piireissä olen nähnyt lukuisia tunnettujen vaikuttajien IG-tilien kaappauksia. Kaikissa on yhtä surullista, että vuosien työ valuu pahimmillaan täysin hukkaan. Blogi on oma alustansa ja sivunsa, jota hallinnoit itse. Se on mahdollista siirtää tarvittaessa alustalta toiselle.
4. Kun sanottavaa on enemmän, kuin mitä kanavien merkkirajoitukset antavat periksi.
Minä olen tämä tyyppi. Instagram on aina tuntunut todella rajoittavalta. Blogissa saan kirjoittaa juuri niin paljon, kuin haluan ja lisätä juuri niin paljon kuvia, kuin haluan. Olen kuullut useilta sitä, miten omia tekstejä pitää tiivistää ja tiivistää, jotta ne mahtuvat annettuihin merkkeihin. Lisäksi, yhä harvempi pysähtyy oikeasti lukemaan esimerkiksi instagramkuvien tekstit. Blogeihin tullaan lukemaan.
5. Blogin sisältöä on helppo pätkiä myös muihin kanaviin.
Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan. Yhdestä kunnon blogipostauksesta saa kuvatekstit instagramkuviin ja useamman storyn. Siitä voi saada podcastjakson tai aiheen videolle. Taivas on rajana, miten voit hyödyntää tekemääsi.
6. Oman asiantuntijuuden esille tuominen.
Muiden aiheiden ohella, sinun on mahdollista tuoda esille omaa asiantuntijuuttasi ja tietoasi. Kun sen vielä hakukoneoptimoi, ihmiset löytävät helposti sen pariin. Puhuit sitten taloudesta tai vaikka tomaattien viljelystä.
Joko oman blogin kirjoittaminen alkoi kiinnostaa?
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Kun meinasin lopettaa bloggaamisen
Kun meinasin lopettaa bloggaamisen
Olen kirjoittanut tätä nykyistä blogia pian kahdeksan vuotta ja olen nauttinut siitä suunnattomasti. Pikkulapsi vuosina, sen kaiken säätämisen ja arjen lisäksi minulla on ollut jotain täysin omaa. Jotain, joka on vienyt ajatuksia pois siitä kaikesta muusta. Jotain, jossa olen saanut olla luova ja tehdä sitä, mikä tuntuu minusta hyvältä. Olen aina rakastanut kirjoittamista ja tuntuu, että blogissa saan ilmaistua itseäni paremmin, kuin missään muussa kanavassa. Saan kirjoittaa ajatukseni auki ja lisätä kuvia ilman rajoituksia.
Olen pääasiassa miettinyt etten ihan heti keksi syytä, miksi lopettaisin bloggaamisen.
Kun meinasin lopettaa
Kerran olen kuitenkin harkinnut ihan tosissani blogin lopettamista. Siitä on jo jokunen vuosi aikaa. Kyseinen ajanjakso oli aivan äärimmäisen kuormittavaa aikaa, mikä näkyi omassa ulkoisessakin olemuksessa. Minulla ei ole varmaan ikinä ollut niin tummia silmänalusia kuin tuona aikana.
Jouduin digitaalisen vainoamisen uhriksi. Vainoaminenhan on suomessa kriminalisoitu teko. Myös digitaalinen vainoaminen. Digitaalista vainoamista on muun muassa:
- Toistuvat, häiritsevät viestit ja puhelut eri sovellusten kautta.
- Sosiaalisenmedian seuraaminen oikeudetta.
- Älylaitteiden käyttäminen tiedon hankkimiseksi
- Mustamaalaaminen verkkoyhteisössä tai sosiaalisessa mediassa.
Tässä on itseasiassa vain muutama esimerkki siitä, mitä digitaalinen vainoaminen on. Tätä minä sain osakseni. Tähän itseasiassa liittyi myös perättömiä lastensuojelu- ja rikosilmoituksia vainoajien osalta. Nimenomaan vainoajien, tiedän nykyään, että minua vainosi ryhmä ihmisiä, ei vain yksi tyyppi.
Digitaalinen vainoaminen on myös aivan hirveää henkistä väkivaltaa. Siihen aikaan pelkäsin omassa kodissani. Ja tämä on jättänyt itseeni hyvin vahvan jäljen. Pelkään edelleen sitä, että vainoaminen alkaisi jossain kohtaan uudestaan. Pelkäsin silloin edes avata blogiani. Tuntui, että kaikki varotoimet joita tein, eivät olleet riittäviä. Silloin ainoalta järkevältä vaihtoehdolta tuntui laittaa pillit pussiin.
Mutta jo silloin päässäni kyti hyvin vahvana ajatus siitä, että jos nyt lopetan, annan vainoajilleni juuri sen, mitä he haluavat. He haluavat minun lopettavan. Tämä ajatus sai minut jatkamaan sitkeästi.
Miksi en tehnyt rikosilmoitusta
Halusin tehdä rikosilmoituksen. Halusin sillä saada tämän kaiken loppumaan. Olin itseasiassa silloin yhteydessä rikosuhripäivystykseen. Mutta loppujen lopuksi, minulla oli hyvin vähän voimavaroja lähteä silloin taistelemaan tämän asian vuoksi. Olin ottanut talteen kyllä kaikki todisteet, mitä vainoamisesta oli, mutta koin silti, että sitä oli liian vähän. Poliisi ei tehnyt asiaa yhtään sen helpommaksi omalla asenteellaan. Joten rikosilmoituksen tekeminen jäi silloin.
Jos tilanne toistuisi tänä päivänä, en miettisi hetkeäkään ilmoituksen tekemistä. Vainoaminen on rikos, eikä sitä pidä kenenkään kestään. Tämän takia minua treggeröi valtavasti ihmisten mielipiteet siitä, että kun on valinnut itselleen julkisen työn ja aseman, niin sen huonot puolet pitää vain kestää. Ei todellakaan pidä. Sosiaalisella medialla itsensä elättävien ei todellakaan tarvitse olla mikään kansan likakaivo.
Yksi asia, josta olen aivan äärimmäisen ylpeä on se, että en lopettanut blogia tai somen tekemistä. Sain pidettyä kiinni minulle äärimmäisen tärkeästä asiasta ja näytettyä ettei minua tuosta noin vaan nujerreta. Sen jälkeen kanavani ovat kasvaneet entisestään. Niiden pariin on löytänyt valtava määrä ihmisiä, jotka saavat inspiraatiota ja vertaistukea minun tekemisestäni. Ja nämä ihmiset ovat myös kertoneet sen.
Laitan tähän loppuun muutaman palautteen, jonka sain, kun kysyin Instagramissa miksi minua seurataan.
”Pluskokoisten muotia. Sunlaisia vaikuttajia ei ole nimittäin liikaa.”
”Koska oot inspiroiva ja ihana ihmistyyppi, sekä esteettisesti kauniit kuvat, julkaisut löytyy sekä vakavaa, että ”hömppä” aihetta hienosti avattuna ja kirjoitettuna.”
”Koska arvot tuntuvat kohtaavan ja jaat hyvin tietoa.”
”Oot aito ja tuot rehellisiä mielipiteitä kaikesta, sulla ei ole mitään somekulissia, arvostan.”
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Mitä virheitä tein, kun aloitin bloggaamisen